maanantai 9. syyskuuta 2013

Hyttysmyrkkyä ja vuotavia kalvopukuja


Jos jotain inhoan luonnossa liikkuessa eniten, niin ötököitä. Reilu määrä hyttysiä, punkkeja, paarmoja tai ennen kaikkea hirvikärpäsiä voi pilata melko tehokkaasti koko reissun. Kaiken lisäksi olen allerginen hyttysenpistoille. Ei mikään vakava vaiva, mutta harvinaisen kiusallinen kuitenkin. Niinpä yleensä ennen kalastus- tai metsästysreissua suihkutan hyttysmyrkkyä tai oikeammin hyönteiskarkotetta kasvoihin ja käsiin, sekä joka puolelle päällimmäiseen vaatekerrokseen.

Kuva: SectionHiker.com


Kalvopuku ei kestä hyttyskarkotetta


Useammankin Gore-Tex –kalvopuvun osalta olen hämmästellyt niiden huonoa vedenpitävyyttä ja lyhyttä käyttöikää. Kunnes viime talvena korviini kantautui huhuja hyttysmyrkkyjen syövyttävistä ominaisuuksista ja syy vuotaviin kalvopukuihin selvisi. Jenkkiläinen SectionHiker.com –blogi oli tehnyt testejä Gore-Texin ja DEET-tehoainetta sisältävien hyönteiskarkotteiden (esim. OFF!) kanssa. Kokeet osoittivat selvästi kuinka tavalliset hyttysmyrkyt tuhoavat Gore-Tex -puvun vesitiiviin ja hengittävän kalvon.

Savonia-ammattikorkeakoulun tekemässä tutkimuksessa, joka julkaistiin Erälehden (8/2013) Erämyytit –palstalla, todettiin hyttyskarkotteiden olevan vaaraksi lähes kaikille muovituotteille. Nopeasti vaurioita saivat Erätukun JahtiJakt Air-Tex ja Air-Tex2 –kalvot, kirkas PC-muovi, PET-muovi ja läpinäkyvä fenolimuovi. Kahden viikon tarkkailujakson loputtua myös PVC ja PS –muoveissa oli selviä jälkiä DEETin aiheuttamista muutoksista.

Erälehden lopputulos: ”Testit osoittavat kuitenkin selvästi, että DEETiä pieninäkin pitoisuuksina sisältävät hyttyskarkotteet vahingoittavat varmasti hengittäviä kalvokankaita, riippumatta siitä onko kalvo laminoitu kankaaseen vai ei, ja siitä, joutuuko DEET kalvolle suoraan vai kankaan läpi.



Hyttyset eivät ole vaarattomia


Punkkien vaaroista kerrotaan mediassa joka kevät ja puutiasaivokuumeen ehkäisemiseksi on yleisesti saatavilla tehokas rokote. Harvemmin julkisuudessa puhutaan, että hyttyset levittävät Suomessa pogostantautia,  jänisruttoa ja Kalifornian aivokuumetta.

Jänisruton vakavuudesta oli mielenkiintoinen, mutta koskettava tarina suosikkiblogissani Tapiolan takamailla. Keskimäärin joka kuudes suomalainen sairastuu pogostautiin, usein tietämättään. Pogostautiin ei ole hoitoa eikä rokotteita. Tauti voi olla melkein oireeton, mutta oireet voivat pahimmillaan olla pitkäaikaiset. Noin 24 prosentilla sairastuneista nivelet ovat kipeitä vielä kolmenkin vuoden kuluttua tartunnan saamisesta. Noin kolmasosa suomalaisista on saanut Kalifornian aivokuumeen, joka aiheuttaa yleensä ohimenevän kuumeen. Joissain tapauksissa se voi saada aikaan kuitenkin myös vakavamman aivokalvontulehduksen.




























Ratkaisuna Sastan Haukka BuzzX


Kuulin tuttavapiirissä hyvistä kokemuksista eräpuvun hyönteiskarkotekäsittelystä. Niinpä hankin alkukesästä Sastan Haukka BuzzX –puvun. BuzzX on Jenkkiarmeijan käyttöön suunniteltu hyönteiskarkotetekstiilinkäsittely. Karkoteaineen ansiosta hyönteiset eivät pysty laskeutumaan käsitellylle vaatteelle. Itse käsittely on hajuton ja huomaamaton, mutta kestää jopa 50 pesua, joten uusintakäsittelyä ei tarvita. Karkote suojaa hyttysiltä, hirvikärpäsiltä, paarmoilta ja punkeilta.

Sastan Haukka BuzzX –puku on valmistettu puuvilla/polyester –sekoitekankaasta. Takkia ja housuja myydään Gore-Tex LTD –vuorellisena ja ilman. Itse valitsin kalvottoman puvun, koska hyönteisriesa on suuremmillaan lämpimään aikaan kesällä ja alkusyksystä. Sastan Haukka BuzzX –puku on osoittautunut oikein mukavaksi. Siihen ei todellakaan tarvitse lisätä hyönteismyrkkyä. Kertaakaan reissulta ei puvun mukana ole tullut kotiin tai autoon ötököitä.

Sekoitekangas on miellyttävän tuntuista ja puvun yksityiskohdat on huolella mietitty. Kalvoton puku ei tietenkään ole vesitiivis, mutta lämpimällä säällä metsässä tai rannoilla kulkiessa arvostan puvun hengittävyyttä kaikkein eniten ja sekoitekuitu on siinä mielessä erittäin miellyttävä. Oikeistaan ainoa ihmetyksenaiheeni on erikseen myytävä huppuosa joka ei automaattisesti tullut puvun mukana ja jäi näin aikanaan ostamatta. Hirvikärpäsalueilla huppu on kuitenkin aivan ehdoton varuste.



sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Tee-Se-Itse kauris- ja peurakarkit


Houkutushajusteet ja ravintohoukuttimet –blogauksen jälkeen olen saanut useita yhteydenottoja asian tiimoilta. Moni on kertonut omista kokemuksistaan ja muutama kysellyt kotitekoisten karkkihoukuttimien tekemisestä.

Juuri nyt alkaa puutarhoissa olla omenia jopa liiankin kanssa. Niistä syntyy helposti kotitekoinen peurojen ja kauriiden ravintohoukutin. Omenoiden ei tarvitse olla edes täysin priimoja, kolhiintuneet ja matoisetkin toimivat aivan hyvin.



Omenat lohkotaan ja niille ripotellaan, sitruunamehua sekä suolaa ja/tai sokeria reilusti. Lohkot pussitetaan ja pakastetaan. Tämä houkutin on erittäin tehokas, mutta vasta myöhemmin syksyllä, kun puutarhojen omenat on syöty. Onneksi näin uuden kauden kynnyksellä on pakastimissa reilusti tilaa omenille ja myöhemmin syksystä ne toivottavasti vaihtuvat peuran ja kauriin lihoiksi.

Ravintohoukuttimia voi oikeistaan tehdä miltei mistä tahansa makeasta ja tuoksuvasta. Esimerkiksi siirappi tai melassi yhdistettynä suolaan on erittäin kiinnostava yhdistelmä monelle (riista)eläimelle.

YouTuben videopalvelusta löytyy kymmeniä erilaisia karkkireseptejä vaikkapa ”whitetail deer attractant baiting” –haulla.


Maapähkinävoihoukutin:





Melassihoukutin:





Mineraalihoukutin:





torstai 5. syyskuuta 2013

JALLU – Jaloviinan ja paloviinan historia


Jaloviina eli Jallu on kansallinen erikoisuutemme. Konjakin ja viinan sekoitusta, siis leikattua konjakkia, on ollut myynnissä myös Ruotsissa ja Saksassa. Missään muualla maailmassa se ei kuitenkaan ole saavuttanut erityisen suurta suosiota ja kulttimainetta. Jotain aivan erityistä kotoisessa Jallussamme ja sen maussa täytyy olla. Sen fanitus on jatkunut jo yli 80 vuotta, siis melkein neljän sukupolven ajan.

 
Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Jaloviinan kuvaus


Jaloviinan tullessa myyntiin 1932 kieltolain päätyttyä sen virallinen kuvaus kuului seuraavasti:

Konjakin voimakkaan aromin takia voidaan, sekoittamalla sopivia konjakkitislaatteja neutraalin viinan tai spriin ja veden kanssa, saada tuotetta, jolla on vielä suuressa määrin konjakin aromi mutta joka on huomattavasti halvempaa kuin puhdas konjakki. Tällaisille sekoituksille ei kuitenkaan käytetä konjakki (Cognac) nimitystä niin kuin Ranska jo kauppasopimuksissaan vaatii, ja meillä on ne sen tähden nimitetty ”Jaloviinaksi” (”Ädelbrännvin”). Ruotsissa taas vastaavia sekoituksia sanotaan nimellä ”Eau de Vie” (Elämän vesi) mikä on oikeastaan spriin ja viinitislaattien vanha nimitys.



Jaloviina kirjallisuudessa


Jaloviina on jättänyt jälkensä kollektiiviseen muistiimme laulun sanoissa ja kirjojen sivuilla. Ehkä tunnetuin Jaloviina-sitaatti löytyy Väinö Linnan Tuntematon sotilas –romaanista:

Kesäkuun neljäs 1942 oli kaunis poutapäivä. Marsalkka juhli seitsemättäkymmenettäviidettä ikävuottaan ja koko julkinen elämä oli täynnä tätä tapahtumaa. Armeijalle päivä oli sikäli merkittävä, että sille jaettiin leikatuksi konjakiksi nimitettyä jaloviinaa pullo viittä miestä kohti.

Jaloviina ilmestyy Reijo Mäen Vares-kirjoihin sarjan neljännessä dekkarissa Sukkanauhakäärme, jossa Vares kehittää Hirttonaru-nimisen Jaloviina-moukun:

Vares kirosi kuivalla suullaan ja kaatoi pitkän lasin pohjalle kolme sormenleveyttä Jaloviinaa. Sitten hän leikkasi jääpalapussista muutaman jään ja kaatoi päälle kirnupiimää, joka tuoksui hiukan liian vanhalta. Sekoitellessaan juomaa kahvilusikalla Vares vakuutteli itselleen, että niin ei ollut voinut käydä. Ei naisen kanssa, joka pukeutuu kiristäviin ruskeisiin polvisukkiin.

 
Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Tietokirja Jaloviinasta


Jonna Pulkkinen kokosi tietokirjaksi Jaloviinan tarinat ja värikkään historian. Jallu – Jaloviinan ja paloviinan historia on ensimmäinen Jallusta kirjoitettu yhden viinan tietokirja. Kirja esittelee Jaloviinan historiaa 1800-luvulta tähän päivään saakka. Jaloviinan kulttimainetta valottavat mm. Vexi Salmi, Jouni Hynynen, Timo Rautiainen ja Reijo Mäki.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.


Jaloviina on myös erittäin oiva lisä erilaisissa drinkeissä ja ruuanlaitossa. Kirjassa esitellään menuja, joissa Jaloviina on oleellisessa osassa.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Kumpi on sitten parempaa *-Jallu vai ***-Jallu? Siihen ei tämä kirjakaan anna yksiselitteistä vastausta. Monen mielestä juuri yhden tähden Jallu on se juttu ja kolmen tähden Jallua lipittäviä pidetään jotenkin ulkopuolisina, pelleinä tai hienostelijoina. Itselleni käy kumpi vaan, mutta useimmiten kuitenkin olen vähemmän rock ja nautin kolmen tähden Jallusta.



Omaksi tai lahjaksi


Tämä kirja kuuluu sarjaan ehdottomia hankintoja kirjahyllyyn vihkiraamatun viereen. Tästä kirjasta löytyy kosolti pientä ja isoa knoppitietoa, jolla voi iskeä tarinaa leirinuotiolla tai kaatoryyppyä Jallupullosta tarjotessa. Ihan vaan vinkiksi, isänpäivä ja joulu lähestyvät kovaa kyytiä…


Kirjailija: Jonna Pulkkinen
Kustantaja: Minerva Kustannus Oy
Sidosasu: Sidottu
Kieli: suomi
Julkaistu: 2013
Sivumäärä: 208
ISBN10: 9524928043
ISBN13: 9789524928045


Lisätietoja ja tilaukset:




Jaloviina esiintyy tämänkin sivuston blogauksissa yllättävän usein ;) , ainakin näissä: