torstai 24. toukokuuta 2018

Medialla on yksisuuntainen mielialahäiriö



Ei hemmetti tätä median mielettömyyttä. Näen viikoittain ja päivittäin edessäni uutisia tai olettamuksia metsästysrikoksista ja erityisesti salametsästyksestä. Nyt kun viranomaisilta tuli faktatietoa metsästysrikosten dramaattisesta vähenemisestä jo vuosia kestäneenä trendinä, niin mediakenttä on asiasta vaiti. Löysin tähän liittyvän uutisen vain Maaseudun tulevaisuudesta. Metsästysrikokset ovat todellakin puolittuneet 2004 vuoden 273 kappaleesta 2016 vuoden 133 kirjaukseen. Mietin millainen älämölö Ylellä, Hesarissa ja iltapäivälehdissä olisi ollut, jos luvut olisivatkin tuplaantuneet puolittumisen sijaan.

Asiasta tympääntyneenä jäin miettimään mitenkä media suhtautuu erilaisiin rikoksiin. Saavatko siis kaikki rikokset ja rikkojat yhtä paljon otsikoita sekä palstatilaa? Miksei näin selvää rikostilaston paranemista haluta uutisoida?



Tehdäänpä siis alustava testi


Laitoin Googleen haun ”metsästysrikos site:yle.fi”. Eli tällä haulla näemme, että hakukone antaa sanan ”metsästysrikos” Yle.fi -sivustolta hakuvastaukseksi 1.810 kertaa. Vastaavasti samalla rajauksella hakusana ”salametsästys” antaa 4.110 tulosta.

Muistetaan siis 133 metsästysrikosta vuonna 2016 ja Ylen sivuilta löytyy aiheeseen 1.810 suoraa viittausta.

Tehdäänpä lisää uusia löytöjä Ylen sivuilta uusilla hakusanoilla ja verrataan niitä poliisin tekemään vuoden 2016 rikostilastoon:

2.087 talousrikosta rikostilastossa ja Ylen sivuilla ”talousrikos” hakuun 10.100 tulosta.
33.844 pahoinpitelyrikosta ja ”pahoinpitely” 43.700 tulosta
17.218 rattijuopumusta ja ”rattijuopumus” 13.500 tulosta
22.136 huumausainerikosta ja ”huumausainerikos” 7.170 tulosta.

Nämä hakukonetulokset ovat aina riippuvaisia mm. käyttäjän henkilökohtaisesta hakuhistoriasta, ajankohdasta, maantieteellisestä sijainnista sekä IP-osoitteesta. Ne eivät siis ole yksittäin eksaktia toistettavaa tietoa, mutta kuitenkin verrannollisia keskenään suoritettuna samoin reunaehdoin.

Yhtä vuonna 2016 poliisin tietoon tullutta metsästysrikosta kohden löytyy yle.fi -sivuilta 13,6 asiaan viittaavaa tulosta. Vastaavasti talousrikos saa 4,8 tulosta, pahoinpitely 1,3 tulosta, rattijuopumus 0,8 tulosta ja huumausainerikos 0,3 tulosta.

Ilmiön yleisyyteen suhteutettuna Yle pitää siis metsästysrikosta 2,8 kertaa niin merkityksellisenä kuin talousrikosta, 10,5 kertaa niin merkityksellisenä kuin pahoinpitelyä, 17 kertaa niin merkityksellisenä kuin rattijuopumusta ja 45,3 kertaa niin merkityksellisenä kuin huumausainerikosta.

Nyt ennekuin joku itseään nokkelampi alkaa taas sanailla, ettei tämä tulos ole tiedettä (eikä tieteellistä tutkimusta), niin toden totta. Tämä on blogikirjoitus, mutta sen löydökset ovat täysin tosia, kunnes ne osoitetaan vääriksi. Aivan samoin kuin aiemmassa kirjoituksessani osoitin tilastollisena faktana, että mitä enemmän asuinalueellasi on aselupia, sitä turvallisempi paikka se on asua ja elää. Harrasteaseet ja turvallinen elämä asuvat siis samoissa perheissä.

Mietitäänpä hetki miten metsästyslakia voi rikkoa. Ehkä pahimmillaan se voi olla suden tai ahman tappaminen moottorikelkalla jahtaamalla. Tai vaikka luvalliseen aikaan luvallisen metsäkanalinnun ampuminen luvallisella aseella sekä alueella, mutta väärällä tavalla, autosta tai sen välittömästä läheisyydestä. Se voi olla myös luvallisella alueella kauriin ampuminen vääränä päivänä. Koiran vapaaksi laskeminen väärään aikaan väärässä paikassa. Sekaannus ja siitä johtunut virhe hirvijahdissa. Karhuhaukun liikkeelle lähtö liian läheltä haaskaa. Rääkymiseen kyllästyneen omakotiasukin laiton fasaanin poisto takapihalta tai vaikka pikkupoikien kesämökillä ilmakolla kaatama rusakko.

En nyt puolustele yhtään minkäänlaista metsästysrikosta, mutta mieleeni tulee väistämättä, kuinka nämä voisivat aiheuttaa yleisellä taholla isomman ongelman kuin talousrikokset, pahoinpitelyt, rattijuopumukset tai huumausainerikokset? Jotta metsästysrikoksista olisi perusteltua uutisoida moninkertaisesti näihin muihin rikoksiin nähden, tulisi esim. hirven salakaadon olla yhteiskunnallisesti merkittävämpi kuin rattijuopumuksen, pahoinpitelyn tai huumausainerikoksen.



Metsästäjät ovat lainkuuliaisia


Suomen Riistakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2016 metsästyskortin lunasti Suomessa 304.245 henkilöä. Metsästysrikosten lukumäärä 133 tarkoittaa vain 0,0004 rikosta metsästäjää kohden. Vaikka metsästysrikokseen voi toki syyllistyä myös metsästyskortin lunastamaton henkilö ja tämä parantaisi metsästäjien tilastollista asemaa entisestään, jätän sen tässä yhteydessä kokonaan huomioimatta.

Voimassa olevia ajokortteja 2016 oli 3.723.184. Liikennerikoksia samaisena vuonna oli 120.510 tapausta, liikennerikkomuksia 334.080, rattijuopumuksia 17.218 ja jonka päälle automaattivalvonnan suoritteet 539.682. Tämä tarkoittaa 0,03 liikennerikosta, 0,09 liikennerikkomusta, 0,005 rattijuopumusta ja 0,145 salaman välähdystä autoilijaa kohden.

Jos ja kun metsästäjät ovat poikkeuksellisen lainkuulijaisia, kymmeniä ja jopa satoja kertoja lainkuuliaisempia kuin esimerkiksi autoilijat keskimäärin, eikö olisi oikeudenmukaista kertoa se mediassa tasapuolisesti ja totuudenmukaisesti? Tai edes ylipäätään kertoa se rehellisesti?

Mitä tästä vääristyneestä tiedonvälityksestä seuraa? Viimeisten vuosikymmenten saatossa, rattijuopumustuomiot ovat lieventyneet, kun taas metsästysrikoksien tuomiot ovat koventuneet. Tällainen virheellinen uutisointi ei siis ole vain imagotappio aseharrastukselle. Se on myös mahdollisesti vääristänyt lainsäädäntöämme, sekä oikeuskäytäntöjä erityisen erikoiseen suuntaan. Suuntaan jossa ”eläinten oikeudet” ylikorostuvat räikeästi ihmisten oikeuksiin nähden.

Itse itsensä vastuulliseksi mediaksi markkinoiva Yle kertoo tavoittelevansa journalismissaan tinkimättömästi riippumattomuutta, luotettavuutta ja laatua. Ylen julkaisutoiminta ja sisältöjen tuotanto perustuvat heidän oman julistuksensa mukaan Ylen arvoihin sekä alan eettisiin periaatteisiin.


Jos arvot ja eettiset periaatteet ovat näin vinoutuneet, niin sellaisella medialla on todellakin varsin yksisuuntainen mielialahäiriö, jota diagnosoidaan myös punavihersokeutena.





Lähteitä:

https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstructure/59777_Ymparistokatsaus_2017.pdf?d9cedbdc7ba2d488

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.235263

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paakaupunkiseudullakin-tehdaan-metsastysrikoksia-suomussalmi-tilastokarjessa/4723116#gs.FcmZ7_s

https://yle.fi/uutiset/3-7808579

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/03/noudatamme-eettisia-ohjeita

https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/polisenaxwwwstructure/67634_Poliisin_tilastot_1.1.-31.12.2017.pdf?a80e1212b767d588

Kuvituskuva: https://pixabay.com



tiistai 22. toukokuuta 2018

Kuusenkerkkäjuoma aka lantrinki tai juhannussima



Kuusen vaaleanvihreitä vuosikasvaimia eli kuusenkerkkiä voi poimia keväästä alkukesään. Kerkkä on monipuolinen yrtti, ne sisältävät paljon hivenaineita, A- ja C-vitamiineja sekä runsaasti antioksidantteja.






Kuusenkerkkä sopii sellaisenaan salaatteihin tai alkukesän riistakeittoihin sekä muhennoksiin. Parhaimmillaan se on kuitenkin erilaisissa juomissa. Yksinkertaisesti kerkistä voi hauduttaa teetä tai tehdä raikasta Kuusenkerkkäjuomaa. Pienellä virittelyllä kerkkäjuomasta saa juhlavan alkumaljan, metsäisen ruokajuoman riistan seuraksi tai raikkaan kesäjuoman hellepäivän virkistykseksi.



Kuusenkerkkäjuoma


250 g (noin litran) kuusenkerkkiä
2 sitruunaa
4 l vettä
4-6 dl sokeria





Huuhtele kuusenkerkät raikkaalla vedellä. Pese sitruunat tiskiaineella harjan kanssa, huuhtele ja kuivaa. Leikkaa sitruunat viipaleiksi.




Mittaa kattilaan neljä litraa kylmää vettä. Lisää joukkoon kerkät ja sitruunat.




Nosta kattila liedelle ja anna kiehua kevyesti kannen alla puolisen tuntia. Nosta sivuun jäähtymään.




Siivilöi jäähtynyt liemi.




Maistele ja isää sokeria (4-6 dl) maun ja käyttötarkoituksen mukaan.




Kiehauta ja pullota kuumana. Juoma on käyttökelpoista heti jäähdyttyään.


Kuusenkerkkäjuoma sopii kesäjuomaksi sellaisenaan tai mikserinä ginin, jaloviinan, rommin tai vodkan kanssa. Hyvää ruokajuomaa saat sekoittamalla joukkoon soodavettä ja juhlavamman maljan kuohuviinin kanssa.



Juhannussima


Legendaarista juhannussimaa valmistat helposti edellisen ohjeen mukaisesti. Kun sokerin lisäämisen jälkeen neste on jäähtynyt kädenlämpöiseksi (+37-asteista), liuota 1/5 tl tuorehiivaa (herneen kokoinen pala) pieneen vesitilkkaan ja sekoita joukkoon. Anna siman käydä huoneenlämmössä noin 1 vuorokauden ajan.

Siivilöi ja pullota sima puhtaisiin pulloihin. Lisää jokaiseen pulloon 1 tl sokeria. Jääkaapissa juhannussiman valmistumisaika on noin viikko, huoneenlämmössä noin 3 päivää.









Omatekoisen kuusenkerkkäliköörin ja –siirapin ohjeet löydät klikkaamalla tästä.


Ja juu (sain postia asiasta), kerkkien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, mutta pienestä takapihalla tai sähkölinjalla kasvavasta kuusen tumpistakin saa helposti kerättyä kattilallisen kerkkiä...



maanantai 21. toukokuuta 2018

Huntress Queen – korut



Olen monta kertaa miettinyt, mitä kivaa voisi tehdä käytetyistä patruunan hylsyistä. Toki niitä voi ladata x kertaa, ja se lieneekin niiden ensisijaista hyötykäyttöä tiettyyn pisteeseen asti. Huntress Queen –korumallisto on hieno osoitus luovasta kierrätyksestä, jossa käytetystä romumetallista tehdään kauniita aseharrastus- ja metsästyshenkisiä käyttökoruja. Patruunakoruissa käytetyt hylsyt on huolellisesti puhdistettu sekä kiillotettu, joten ne eivät sisällä ruutia ja ovat turvallisia käyttää.

Valikoimasta löytyy koruja, rintanappeja ja avaimenperiä sekä miehille että naisille. Hylsymateriaalit on kerätty Suomesta, korujen suunnittelu ja kokoonpano on suomalaista käsityötä. Huntress Queen – tuotteet ovat käyttökoruja, joiden hintaluokka alkaa alle kympistä. Sopivat siis erinomaisesti tuomaan pientä blingiä vapaa-aikaan tai lahjoiksi ase- tai metsästysharrastajille.