keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Ammuntaharjoittelua pitkälle matkalle


Vielä muutama viikko aiemmin, pidin ½ km matkalle ampumista metsästystilanteessa omalta osaltani lähes naurettavana ajatuksena. Normaalisti riistalaukaukseni ovat vaihdelleet 10-70 metrin välillä, enkä ole edes ajatellut yrittäväni 150 metriä pidemmälle.  Mutta nyt mieli on muuttunut! Tavallisella metsästyskiväärillä voi pienen harjoittelun jälkeen ampua hyvissä olosuhteissa tarkkoja laukauksia 300-500 metrin matkalle, jopa minäkin ;)

Havahduin asiaan testaillessani Zeissin uusia tähtäinkiikareita. Niiden ASV-ominaisuus (luodin lentoratakompensaattori) mahdollistaa tarkat säädöt eri etäisyyksille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun ase on kohdistettu normaalisti sadalle metrille, niin lentoratakompensaattorin avulla voi tähdätä vaikkapa kolmeen sataan metriin normaalisti ilman korjauksia vain kääntämällä tähtäinkiikarin säätönupista asetuksen oikeaksi.

Ajatus näin helposta ammunnasta pitkälle matkalle tuntui uskomattomalta, ehkä hieman epäilyttävältäkin. Niinpä päätin lähteä 500 metrin radalle parin asiaan perehtyneen kaverin kanssa. En todellakaan ole mikään pitkänmatkan mestariampuja ja jos minä onnistuisin, niin kuka tahansa voisi asian oppia.


Otimme mukaan radalle metsästysaseita kaliibereissa 6.5x55, .308, .300 Win Mag, 9.3x62 ja varsinaisen tarkka-ampujakiväärin .338 Lapua Magnum. Muutaman kohdistuslaukauksen jälkeen 100 metrille olinkin sitten valmis kokeilemaan 300 ja 500 metriin.

















Ylimmällä penkalla metsänrajassa 500 metrin päässä possutaulu ja ylpeä onnistuja.

Parin epäuskoisen haparoinnin jälkeen, alkoivat taulut putoilla myös ½ km penkalta. Aivan uskomaton tunne... Ilman sen isompia harjoitteluita, ASV-ominaisuuden avulla, ammuin viirupossun kokoiseen maaliin 500 metrin päähän tavallisella metsästyskiväärillä!

Makuulta ammuttaessa .338 Lapua Magnum tarkka-ampujakivääri tuntui jopa epätodellisen helpolta. Kyse ei enää ollut siitä, osuuko tauluun vaan ampuuko rankaan, lapaan, niskaan tai päähän. Varsinaiset laukaukset ammuttiin kuitenkin pahvitauluun, koska radan säännöt kieltävät näin tehokkaalla aseella pelteihin ampumisen. Ei ole ollenkaan vaikea uskoa, että vastaavalla aseella on tehty varmistettu onnistuminen 2.474 metrin etäisyydeltä sotilaskäytössä.

Terveisiä Putlerille ;)













Tekstiä


Laukaisutekniikoista on kirjoitettu paljon, enkä varmasti ole oikea henkilö niitä muille opettamaan, mutta muutamista yksinkertaisista ohjeista on ainakin itselleni ollut hyötyä:


  • rento asento (kestää paremmin rekyyliä) ja luja olkapää- ja poskikontakti aseeseen.
  • laukaisu ajoitetaan uloshengityksen loppuun pidättämällä hetki hengitystä. Jos tähtäys ei ole kunnossa kolmen tai neljän sekunnin odotuksella, niin älä laukaise, vaan hengitä hetki rauhassa ennen uutta yritystä.
  • liipaisinta puristetaan rauhallisesti, välttäen nykivää liikettä, niin että ainoastaan etusormi liikkuu.
  • liipaisinta puristetaan etusormen ensimmäisen nivelen keskikohdalla.
  • laukauksen jälkeen pidetään asetta vielä hetki paikallaan, eli ns. jälkipito.





Ampumarata sijaitsee osoitteessa Pikijärventie 247, 18120 Heinola. GPS-koordinaatit: N61° 12.253', E26° 6.564' (WGS 84) http://www.heinolanampujat.fi/




















Kannattaa katsoa alla olevasta linkistä Yhdysvaltalaisen National Shooting Sports Foundation NSSF:n Videosarja, jossa opastetaan pitkänmatkan ammunnan saloihin:







Kiikaritähtäimen ASV-ominaisuus tekee hyvissä olosuhteissa vaihteleville matkoille ampumisesta helppoa, mutta hieman hankalimmissa tilanteissa, esimerkiksi tuulikorjauksen laskemiseksi apua löytyy kännykkään ladattavista ballistiikkaohjelmista.

Lapuan ballistiikkaohjelma 
Sakon ballistiikkaohjelma
Norman ballistiikkaohjelma



Vaikka toistaiseksi itselläni ei pitkänmatkan riistalaukauksille ole ollut tarvetta, niin voihan tuon tarve tulla vastaan vaikka lintujahdissa, sekä tulevaisuudessa mahdollisilla jahtimatkoilla savannille tai vuoristoon. Ja vaikkei matkahaaveet koskaan toteutuisi, niin tarkat laukaukset pitkälle, auttavat ampumaan tarkasti myös lähelle. Virheen kun kertautuvat matkan pidetessä.

Kannattaa harjoitella, se on hyödyllistä, mutta hauskaa.