perjantai 12. huhtikuuta 2019

Lippuja jaossa Pirkanmaan Erämessuille



Pistetäänpä perjantain kunniaksi rehellinen arvonta pystyyn. Eli jaossa 3 kpl 2 lipun paketteja Pirkanmaan Erämessuille Parkanoon 7.-9.6.2019. Arvon viikon päästä perjantaina 19.4. yhteensä siis kuusi lippua messuille.

Säännöt ovat yksinkertaiset. Laita tämän blogijutun (www.terveisetravintoketjunhuipulta.com) kommenttikenttään vapaavalintainen viesti tyyliin ”Mukana ollaan”. Voit toki jakaa halutessasi tätä ilosanomaa myös kavereillesi somessa, mutta pakollista se ei ole.

Osallistuminen on siis näin yksinkertaista, onnea arvontaan :)

#BerettaTribe #teamsakonordic

Onneksi olkoon, arvonnassa voittivat: 

otto kianta
MHa
Jp Virtanen

Laittakaa sähköpostilla (janne.s.halonen(at)gmail.com) yhteystietonne, niin saatte postissa liput. Ensiviikon olen reissussa, mutta sen jälkeen laitan tulemaan.



keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Testissä Suzuki Jimny 2019


Aidot maastoautot ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi ja kalliimmiksi. Suzuki Jimny on tästä selvä poikkeus. Se on yksi viimeisistä ”oikeista maastoautoista”, sekä ainoa vaihtoehto tässä hintaluokassa.



Mikä erottaa Jimnyn cittareista ja tekee siitä aidon maasturin? 


Erillinen tikapuurunko, erinomaiset kohtaus-, ylitys- ja jättökulmat, jäykät akselit sekä alennusvaihde. Nämä ovat kaikki ominaisuuksia, joita hondamiehen autosta ei löydy. Niinpä Jimnyllä voi edetä kohtuullisen huoletta kevyillä maastourilla ilman puskurien tai pohjan kolhiintumista.



Tikapuurungon vääntöjäykkyyttä on parannettu lisäämällä siihen yksi X-tuki ja kaksi poikittaistukea.



Jimnyssä on edeltäjiensä tapaan edessä ja takana jäykät akselit kierrejousilla. Kun jokin este työntää toista rengasta ylöspäin, jäykkä akseli painaa samalla toista rengasta alaspäin lisäten näin renkaan pitoa.








Suzuki Jimnyn kulttimaine syntyi jo 1970 kun markkinoille ilmestyi pieni auto, joka ei pelännyt poistua asfalttiteiltä. Toisen sukupolven malli julkaistiin 1981 (sellainen oli aikanaan myös meidän taloudessamme). Vuonna 1998 vuorossa oli kolmas sukupolvi. Vaikka auton perusrakenne on ollut koko ajan hyvin yksinkertainen ja perinteinen, mallisarjatkin hyvin pitkäikäisiä, niin Jimnyä on myyty yhteensä lähes 3.000.000 autoa maailman laajuisesti. Se ei ole vähäinen määrä millekään automallille.







Uusin neljännen sukupolven Jimny on selvästi sukunäköinen aiempien mallien kanssa, mutta lainaa myös muilta maastureilta. Joistakin kulmista katsottuna se on kuin pesussa kutistunut Mercedes-Benz G. Yhdennäköisyyttä yksityiskohdissa löytyy myös Jeeppiin ja Land Roveriin.



Ajo-ominaisuudet maantiellä


Vaihteet siirtyvät sulavasti pienellä liikkeellä. Toisaalta vaihteet ovat lyhyitä ja vitosella mennään jo 60 km/h, joten moottoritienopeuksissa todella kaipaisi vielä kuudetta vaihdetta. Huippunopeus on 145 km/h valmistajan mukaan, (mutta jotkut sanovat ;) ), että mittarin saa näyttämään 160 km/h lukemaa kohtuullisen houkuttelun jälkeen.

Kiihtyvyys ei ole räjähtävää, eikä edes erityisen pirteää (0-100 kiihtyvyys, oma mittaukseni n. 13 s.), kuitenkin täysin riittävä normaaliajossa, enkä kokenut jääväni missään kohdassa jalkoihin. Jimnyn moottori on 1,5-litrainen nelisylinterinen bensiinimoottori, joka kehittää 102 (75) / 6000 hv (kW)/k/min tehoa. Suurin vääntömomentti on 130/4000 Nm/k/min .




Kuljettajan paikalla istutaan maasturille tyypillisesti korkeassa asennossa. Joka puolelle on hyvä näkyvyys isoista ikkunoista ja reilun kokoisista peileistä. Laatikkomaisen muotoilun ansiosta Suzuki Jimnyn kulmat on helppo arvioida maastossa ajettaessa kuin myös kaupungissakin pysäköitäessä.

Moottorin, renkaiden, alustan ja korin äänet alkavat voimistua maantienopeuksissa ja 100 km/h tunnissa täytyy jo keskustella hieman kovemmalla volyymilla. Toisaalta myös bensan kulutus korreloi äänen nousun kanssa. Jos ajelee 80 km/h, niin kulutus on n. 7 l/100km, mutta vauhdin noustessa 100 km/h myös kulutus nousee n. 8 l/100km. Polttoainetankkiin mahtuu 40 litraa, joten ainakin teoriassa, yhden pysähdyksen taktiikalla pääsee Ruuhka-Suomesta Ylä-Lappiin.




Normaaliajossa Jimny on takavetoinen ja neliveto kytketään päälle käsin vaihdekepin viereisellä vivulla. Auton lyhyt raide- ja akseliväli yhdessä takavedon sekä liukkauden (koeajoautossa kitkarenkaat) kanssa tekevät auton käytöksestä rauhatonta, pomppivaa ja talvikeleillä helposti sivuluisuun lähtevää. Onneksi luisut ottaa hallintaansa auton ESP-ajonvakautusjärjestelmä. Muutoinkin tien ollessa liukas kannattaa käyttää aina nelivetoa. Ajoasetusta voidaan vaihtaa takavedon (2H) ja nopean nelivedon (4H) välillä alle 100 km/h nopeudessa. Vaikeissa paikoissa löytyy avuksi vielä alennusvaihteisto (4L), jonka avulla voidaan ryömiä hitaasti eteenpäin ja näin saadaan välitettyä enemmän voimaa pyörille.

Jimny kulkee moottoritienopeuksissa yllättävänkin tasaisesti. Mutta kuoppaisilla, uraisilla ja routavaurioisilla maanteillä auto pomppii iloisesti lätäköltä toiselle, innoissaan kuin leikkivä lapsi. Ominaisuutta voisi kuvitella ärsyttäväksi (ja sitähän se olisi vaikka bemarissa tai audissa), mutta jotenkin se sopii Jimnyn tunnelmaan. Oman lisänsä tähän kaikkeen antaa myös sivutuuliherkkyys ja ohjauksen hitaus, joka on hyvä maastossa (tarkempi kontrolli renkaiden asentoon), mutta ei maantiellä.

Maantienopeuksilla tiukat väistöt saakin tehdä kieli keskellä suuta. Huomasin sen peurojen hypätessä eteen. Oli kuiva asfalttitie, mutta esimerkiksi perheemme Suzuki Vitaraan verrattuna Jimnyn ohjaus on hidas (eli rattia saa pyörittää ihan tosissaan), jyrkässä väännössä Jimnyn renkaista tuntui myös katoavan pitoa (korin pomppimista) ja havaittavissa oli selvää aliohjautumista. Sain kuitenkin onneksi pidettyä koeajoauton tiellä ja peurat pois nokkapelliltä.  Olipahan kuitenkin elämyksellinen hetki jännän äärellä…




Auto on pieni, mutta etupenkeille mahtuu helposti isompikin mies. Löysin ratin takaa oikein hyvän ajoasennon vaikka (185 cm/115 kg), kaikissa pikkuautoissa se ei käy yhtä helposti. Tosin penkki on silloin takimmaisessa asennossa, eikä takapenkille jää jalkatilaa kuin pikkulapselle tarpeeksi. Niinpä koko takapenkki onkin lähinnä kaiken varalta ja tarkoitettu aikuisille vain lyhyille siirtymille. Pidemmällä matkalla etupenkeillä on kohtuullisen mukava matkustaa ja takapenkki kaadettuna tavaratilaa on kahdelle jopa ruhtinaallisesti.



Ajo-ominaisuudet maastossa


Auton lyhyt raide- ja akseliväli (pienet ulkomitat) parantavat ajettavuutta maastossa, jossa ne näkyvät ketteryytenä ja lyhyempänä kääntöympyränä. Suzuki Jimny kääntyykin poikkeuksellisen pienessä tilassa nelivetoiseksi autoksi (kääntösäde 4,9 m). Tämä on erinomaista, koska usein kapeilla metsäteillä joutuu jahtihommissa tekemään siksak-käännöksiä takaisin tulosuuntaan.




Maavaran (21 cm) lisäksi maastossa tärkeitä lukuja ovat jättökulma (49°), ylityskulma (28°) ja kohtauskulma (37°).

Verrataanpa näitä lukuja muihin oikeisiin maastoautoihin:

Mersun G-sarja: Maavara (24 cm), jättökulma (30°), ylityskulma (26°) ja kohtauskulma (31°).

Land Rover Defender 90 SW: Maavara (26 cm), jättökulma (47°), ylityskulma (33°) ja kohtauskulma (47°).

Jeep Wrangler 2,8 CRD: Maavara (24 cm), jättökulma (30°), ylityskulma (23°) ja kohtauskulma (36°).

Toyota Land Cruiser: Maavara (22 cm), jättökulma (24°), ylityskulma (22°) ja kohtauskulma (32°).

Mitsubishi Pajero: Maavara (22 cm), jättökulma (25°), ylityskulma (22°) ja kohtauskulma (35°).

Hummer H2: Maavara (26 cm), jättökulma (37°), ylityskulma (24°) ja kohtauskulma (40°).


Näillä luvuilla Jimny on täysin vertailukelpoinen isojen maastureiden kanssa. Maavara on siinä toki pienin, mutta koska Jimnyssä on selvästi myös pienin raide- ja akseliväli sekä kääntösäde, niin myös maavaran tarve on suhteessa pienempi.

Toisaalta vertailu näihin isompiin maastureihin ei ole kovin järkevää, koska ne painivat täysin eri sarjoissa moninkertaisine hintoineen. Testiautoa en hennonut viedä pahimpaan rääkkiin, mutta kävin ajamassa auraamattomia metsäautoteitä ja traktoriuraa. Ajoin siis paikoissa, joihin perheemme Suzuki Vitaralla tai millään muullakaan cittarilla ei olisi ollut mitään asiaa. Jimnyn eteneminen oli pirteää, tarkasti sai ajaa, mutten joutunut missään kohtaan lapiohommiin.



Jos nyt itselleni tekisin Jimnystä harrasteautoa jahtihommiin, niin ensimmäisenä vaihtaisin alle oikeat maastorenkaat kunnon kuvioilla, koska yleensä eteneminen katkeaa ensimmäiseksi pidon puutteeseen. Toki vinssi ja hiekkarampit sekä lumiketjut lisäisivät etenemiskykyä (ja takaisin pääsemistä) entisestään.




Mäkilähtöavustin pitää jarrut päällä kahden sekunnin ajan, kun kuljettaja siirtää jalan jarrulta kaasulle. Verraton apu jyrkässä mäessä liikkeelle lähtiessä.

Alamäkihidastin puolestaan pitää nopeuden hallinnassa käyttämällä jarruja automaattisesti. Näin kuljettaja voi keskittyä maastoon ja ohjaamiseen.




Mikäli ristikkäiset renkaat menettävät pidon, tulee avuksi automaattisesti toimiva jarruja käyttävä luistonrajoitin. Se jarruttaa pidon menettäneitä renkaita ja välittää voimaa toiselle puolelle. Järjestelmä ei tietenkään täysin vastaa vanhemmissa maastureissa olleita mekaanisia lukkoja, mutta samaan luistonestojärjestelmään ovat siirtyneet käytännössä muutkin maasturivalmistajat.






Tavaratila


Takaovi avautuu oikealle. Tämä periytyy Japanin vasemmanpuoleisesta liikenteestä.





Takaistuimien selkänojat voidaan taittaa kahdessa osassa (50:50). Takapenkit ylös nostettuina tavaratila on vain 85 litraa ja penkit kaadettuina 377/830 litraa. Takatilassa on 12 v virtapistoke. Takapenkit kaadettuina tavaratilan lattia on jämäkkää ja kuraa hylkivää kovaa muovia. Tämä on muutoin hyvä ominaisuus, mutta se on samalla myös todella liukas. Niinpä tavarat liukuvat kurveissa, jarrutuksissa ja maastoajossa pitkin tavaratilaa. Kannattanee hankkia koko tavaratilan kokoinen kumimatto tarvikkeena.






Etuistuimet saa kallistettua täysin tasaiseksi, jolloin autossa voi hätätilanteessa nukkua tai kuljettaa pitkiä tavaroita



Varustelu


Törmäyksenestoavustin jalankulkijatunnistuksella (DSBS)

Törmäyksenestoavustin seuraa kamera- ja lasersensoreilla etäisyyttä edellä ajavaan ajoneuvoon tai jalankulkijaan, ja varoittaa törmäyksen mahdollisuudesta.

Jos kuljettaja tekee hätäjarrutuksen, järjestelmä aktivoi hätäjarrutustehostimen, joka lisää jarrutustehoa. Jos järjestelmä itse määrittelee törmäyksen todennäköiseksi, törmäyksenestoavustin jarruttaa automaattisesti.


Kaistavahti

Järjestelmä hyödyntää kamerasensoria tunnistaakseen kaistaviivat. Mikäli ajoneuvo alkaa
ajautua pois kaistalta, kaistavahti varoittaa kuljettajaa merkkivalolla, ilmoituksella auton monitoiminäytöllä ja tärisyttämällä ohjauspyörää. Järjestelmä on käytössä auton nopeuden ollessa yli 60 km/h.


Kuljettajan vireystilan valvontajärjestelmä

Järjestelmä hyödyntää samoja sensoreita kuin kaistavahti havainnoidakseen ajoneuvon asentoa ja tahatonta ajelehtimista esim. kuljettajan väsymystilan vuoksi. Onnettomuustilanteiden ehkäisemiseksi järjestelmä varoittaa kuljettajaa äänimerkillä, merkkivalolla ja ilmoituksella auton monitoiminäytöllä, jotta kuljettaja ryhtyisi korjaavaan toimenpiteeseen. Järjestelmä on, käytössä auton nopeuden ollessa yli 60 km/h.






Liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä

Järjestelmä tarkkailee edessä olevia liikennemerkkejä. Voimassa olevat nopeusrajoitukset ja ohituskiellot näytetään kuljettajalle ajotietokoneen näytöllä.


Kaukovaloavustin

Valot vaihtuvat automaattisesti kaukovaloilta lähivaloille, kun järjestelmä havaitsee vastaantulevan tai edessä ajavan ajoneuvon. Järjestelmä vaihtaa myös takaisin kaukovaloille automaattisesti. Järjestelmä on käytössä auton nopeuden ollessa yli 40 km/h.


Muista varusteista mainittakoon: led-ajovalot, automaattinen ilmastointi, navigaattori, radio, bluetooth -yhteys puhelimeen, täysikokoinen vararengas, vakionopeudensäädin… jne. Eipä oikeastaan mitään puuttunut tai jäänyt erityisesti kaipaamaan.







Jimny on cool


Jimnyllä kurvaillessa huomasi ihmisten seuraavan katseillaan. Ehkä uskomattomin sattumus tapahtui moottoritiellä iltarasteilta kotiin ajellessa. Huomasin peileistä bemarin lähestyvän kohtuullista ylinopeutta ja hidastavan samaan vauhtiin rinnalle päästyään. Kuski nosti vierellä käsimerkkiä, mutta kaikkien ennakkoluulojeni vastaisesti peukkua ylöspäin ja hymyili. Olen ajellut monilla hienoilla autoilla museorekisteröidystä avoautosta alkaen, mutta koskaan missään ei aikaisemmin ole moista sattunut. Fiiliksiä nostattava kokemus :D

Jimny on tosiaan poikkeuksellisen sympaattinen auto. Tuntuu kuin osa karismasta siirtyisi kuljettajalle. Se on kivan näköinen ja sillä ajellessa tulee hyvälle tuulelle. Näistä syistä sille on valmis antamaan anteeksi kosolti sen ominaisuuksia/puutteita arkiajossa. Maastossa ei Jimny pyytele anteeksi. Se on juurikin suunniteltu sinne mihin ei henkilöautoilla ole mitään asiaa. Vaikka toisaalta Jimny soveltuu hyvin myös kauppakassiksi kaupunkiin. Se on pieni ja näppärä. Sillä pääsee parkkiin ja parkista pois yli kadunvarsien lumikinosten, joissa tavallinen henkilöauto on auttamattomasti jumissa.




Perheemme Suzuki Vitara on parempi auto arkiajoon joka suhteessa kuin Jimny. Ja on myös sitä metsäteilläkin, kunnes olosuhteet muuttuvat rankemmiksi. Tässä kohtaa Jimnyn ylivoima alkaa. Jimny soveltuu erittäin hyvin harrasteautoksi, muttei niinkään koko perheen käyttöön. Annan siis vahvan suosituksen kakkos- tai kolmosautoksi. Toisaalta Jimnyssä on potentiaalia ammattikäyttöönkin, kuten vaikka metsurin tai maanviljelijän työrukkaseksi.





Japanilainen DAMD on kehittänyt Jimnyyn korisarjoja, joilla Jimnyn saa vieläkin enemmän muistuttamaan Mersun G-sarjaa tai Lantikan Defenderiä. (https://www.damd.co.jp/products/suzuki/)

Ja sitten huonoja uutisia. Jimnyn menekki on ympäri Eurooppaa suurempaa kuin tuotanto, joten kannattaa varautua kohtuullisen pitkään odotukseen…

Värivalikoima


Tämän törmäystestivideon lopussa näkyy hyvin, kuinka törmäyksenestoavustin jalankulkijatunnistuksella (DSBS) käytännössä toimii:





Loppukevennyksenä Mercedes-AMG G63 vs Suzuki Jimny ja fysiikan lait :D