tiistai 3. marraskuuta 2020

Chapuis Armes ROLS Classic -kivääri




Kesän rataharjoittelu ja syksyn ajojahdit ovat tällä kertaa olleet tavallistakin kiinnostavampaa puuhastelua. Testauksessa on mielenkiintoinen paketti, joka on kasattu teemalla ”täydellinen ajojahtiase". Chapuisin suoravetolukkoisen 9,3x62 päälle on laitettu kerralla kaksi tähtäintä: Steiner Ranger 2-8 x 42 ja Aimpoint Acro C-1.





Kahden tähtäimen idea on käyttää molemmista tähtäimistä parhaat puolet kummankaan häiritsemättä toistaan. Chapuis Armesin suoravetolukkoinen ROLS Classic on puolestaan yksi parhaiten käteen sopivimmista suoravetolukkoisista kivääreistä, joita olen päässyt kokeilemaan.


Tässä yhdistelmässä on paljon osia, joten aloitetaan siis purkamaan asiaa pala palalta.





Chapuis Armes ROLS




Vuonna 1936 perustettu perheyritys nojaa edelleen vankasti käsityöhön eli perinteiseen aseseppien osaamiseen, ja heidän aseensa tunnetaan kauneudesta sekä korkeasta viimeistelytasosta. Tehtaan vuosituotanto on alle 2000 asetta. Onko se paljon vai vähän? Luku asettuu havainnollisempaan kohtaan, kun vertailuksi otetaan vaikka suomalainen Sako, joka tekee vuodessa noin 100 000 asetta.




Chapuis toi vuonna 2017 markkinoille kuuden vuoden tuotekehittelyponnistuksen tuloksena erittäin modernin suoravetolukkoisen kiväärin. Suunnittelun ja testauksen myötä syntyi myös useita patentteja, joiden ansiosta ROLS-kivääri on monin osin turvallisempi ja suorituskykyisempi kuin mihin markkinoilla on aiemmin totuttu. 





Uusi patentoitu CLS (Chapuis Locking System) lukitusjärjestelmä takaa aina turvallisen latauksen ja laukaisun, sillä ase laukeaa passiivisen turvalaitteen ansiosta vain lukon ollessa täysin kiinni. Tämä ominaisuus saattaa kuulostaa ihan itsestään selvältä, mutta esimerkiksi aiemmin Blaser R8X -asetta testatessani huomasin, että jos ei lukkoa ole työnnetty eteen riittävän määrätietoisesti, nuoli ei välttämättä lähdekään liikkeelle liipaisimesta painamalla, koska iskuri lyö tyhjää. 




Innovatiivisen CLS-lukitusjärjestelmän sulkurakenne on seitsenosainen (sulkunokat) ja sulkupinta-ala on peräti 260 mm2. Erittäin luja järjestelmä on testattu yli 8500 baarin (123 000 PSI) paineella. Pitkälle vietyä turvallisuutta tämäkin. 





Ase voidaan ottaa kokonaan pois vireestä lukon yhteydessä olevalla työntövirittimellä, vaikka patruuna onkin pesässä. Ase ei siis ole varmistettu, vaan iskurin jousen viritys on poistettu. Tämä on paljon turvallisempaa kuin pelkästään varmistimella suojattu viritetty ase. Ase saadaan kuitenkin nopeasti ja paljon äänettömämmin takaisin vireeseen siirtämällä työntöviritin peukalolla etuasentoon, vähän samaan tapaan kuin monessa aseessa poistetaan varmistin päältä.


Lataaminen on sujuvaa ja helppoa, yhtään lataushäiriötä tai jumia ei ilmennyt testin aikana. Kapasiteetti on 4+1 patruunaa. Latauksen sujuvoittamiseksi lipas laskeutuu alas pois tieltä lukon työntyessä eteenpäin, tehden näin patruunalle esteettömän kulun lippaasta patruunapesään.





Lipas sijaitsee suoraan liipaisimen päällä pitäen kiväärin kokonaispituuden minimissä. Järjestelmä toimii kuin makasiini, mutta lipas ei ole kiinteä, vaan kohtuullisen helposti vaihdettavissa kaksivaiheisella liikkeellä. Etutukissa alhaalla on vapautuspainike, joka avaa liipaisimen pohjalevyn. Samaa nappia uudelleen painettaessa lipas vapautuu. Tai vaihtoehtoisesti nopeassa tilanteessa voi pitää vapautuspainiketta pohjassa, jolloin pohjalevyn avautuessa myös lipas työntyy ulos samanaikaisesti. Turvallisuuden vuoksi ase myös purkaa virityksen, kun liipaisimen pohjalevy avautuu.


Lippaan irrottaminen sujuvasti vaatii hieman harjoittelua, mutta toiminne on ihan pätevä ja estää tehokkaasti lippaan tahattoman putoamisen. On oikeastaan makuasia, lipastaako aseen irrottamalla lippaan vai suoraan päältä kuin makasiinin. Jälkeenpäin mietittyäni huomasin lipastaneeni useimmiten päältä, koska se kävi todella sujuvasti. 





Myös kaliiperin vaihto onnistuu nopeasti ja turvallisesti mukana tulevalla työkalulla. Teräksinen vastakappale varmistaa piippuun kiinnittymisen helposti vain yhdellä ruuvilla ja aina täsmällisesti oikein. Siirtyminen magnum-kaliiperiin vaatii lisäksi lippaan ja pultin pään vaihdon. Jos uutta pultinpäätä ei ole jostain syystä lukittu kunnolla pultin akseliin, kivääri lukkiutuu turvallisuuden vuoksi auki-asentoon. 




Ase on saatavana 60 cm piipulla kaliipereissa 243 Win, 7x64, 270 Win, .308 Win, .30-06, 9,3x62 ja 63 cm piipulla 300 Win Mag, 7 Rem Mag sekä 65 cm piipulla .375 H&H.


Patentoitu tähtäimen pikakiinnitysmekanismi lukittuu suoraan piippuun. Tämä mahdollistaa kiikarin kiinnittämisen ja irrottamisen täsmällisesti ja tarkasti aina täysin samalle paikalle.


Kiväärissä on luokan 3 pähkinäpuutukki. Paino 3.1 kg. Takuu 12 kk.











Steiner Ranger 2-8 x 42




Ensivaikutelmani Ranger-tähtäimestä oli aikanaan melko mitäänsanomaton. En edes kiinnittänyt siihen erityistä huomiota ampumaradalla kivääriä testatessa. Vasta kotiin tultuani jäin miettimään ja harmittelemaan, etten tehnyt kiikariin liittyen muistiinpanoja ollenkaan. Sitten aseella kylmäharjoittelua tehdessäni ja eri kohteita takapihalta tähtäillessä tajusin. Laadukkaan kiikarin kuulukin olla juuri näin.





Kuva on laaja ja kirkas, silmän etäisyys sopiva (9 cm) eli riittävä. Suurennussuhteen valintakiekko kiertyy kevyesti. Suurennosväli 2-8x on käytännössä riittävä oikeastaan kaikkeen suurriistan metsästykseen. Ristikon valon saa napsautettua helposti päälle sekä säädettyä päiväkirkkaudesta hämärään sopivaksi himmeydeksi. Pituutta 30 cm ja painoakin vain 585 g. Eli kaikki on juuri niin kuin pitääkin. 





Kiikari on tähtäämistä varten. Mitä vähemmän siihen itseensä tarvitsee kiinnittää huomiota, sen parempi. Aikaisemmat kokemukseni Steinerin kiikaritähtäinten ja katselukiikareiden laadusta puhuvat puolestaan. Olen omin silmin nähnyt, kuinka huolella näitä optiikoita tehdään.
 





Aimpointin Acro C-1 3,5 MOA -punapistetähtäin



Aimpointin Acro C-1 3,5 MOA -punapistetähtäin on kompakti, markkinoiden pienin punapistetähtäin. Se on suunniteltu erityisesti pistooleissa käytettäväksi. Ja juuri tämän takia se on kevyt, profiililtaan erittäin matala ja äärimmäisen hyvin rekyyliä ja iskuja kestävä. Sitä on testattu muun muassa 20,000 laukauksella .40 S&W kaliiperin pistoolissa luistiin kiinnitettynä.





Näkökenttä on laaja ja punapisteen kirkkauden säätövara on riittävä erilaisiin valaistusolosuhteisiin. Paristojen vaihdostakaan ei tarvitse olla kovin huolissaan, sillä niiden luvataan kestävän 15000 tuntia eli 625 vuorokautta yhtäjaksoista käyttöä.





Pituus 47 mm, leveys 30 mm, korkeus 30 mm, paino: 60 g 






Acro C-1 kestää upotuksen 5 m: n syvyyteen. Testattu käyttölämpötila-alue on -30° C - +60° C





PUNAPISTETÄHTÄIMEN TÄHTÄYSFILOSOFIA


Aimpointin idea on yhtä yksinkertainen kuin vessapaperirullan läpi katsominen. Tähtäimen läpi katsotaan molemmat silmät auki. Ase osuu aina siihen kohtaan missä näkyy punainen piste, täysin riippumatta katsooko tähtäimen läpi eri etäisyyksiltä tai vinosti sivulta. Silmää ei myöskään tarvitse tarkentaa tähtäimeen, katsoa voi koko ajan kohdetta ja ympäristöä molemmilla silmillä. Tämä tarjoaa ampujalle paljon lisää nopeutta tarkkuuden tai turvallisuuden kärsimättä. Punapistetähtäimet ovatkin erinomaisia nopeisiin ja vaihtuviin tilanteisiin lyhyehköillä matkoilla.





Kahden tähtäimen idea?


Pienellä harjoittelulla aika monessa tilanteessa selviäisi varmasti ihan perusavotähtäimillä. Avotähtäimellä tähdätään kuitenkin yleensä toinen silmä kiinni. Katse tarkentuu helposti tähtäimiin kohteen sijasta. Avotähtäimellä tähtäyslinja kulkee aina suorassa linjassa etu- ja takatähtäimen läpi. Punapistetähtäimellä ampuminen on siis helpompaa ja tehokkaampaa nopeissa tilanteissa.





No mihin sitten tarvitaan kiikaritähtäintä? Punapistetähtäin on nollasuurennoksellaan tarkoitettu lähitaisteluun. Optimaalinen matka 0-30 metriä. Omilla taidoillani maksimimatka, varsinkin liikkuvaan kohteeseen, on jossain 50 metrin tietämillä (huippuampujilla ehkä 100 metrin). Tätä pidemmillä matkoilla Rangerin 2-8x suurennos on selvästi tarkempi työkalu ja sillä voi ampua helposti 50-300 metrin päähän.





Ranger 2-8 x 42 ei varsinaisesti ole mikään hämäräkiikari, mutta 30 mm runkoputki ja ristikon valopiste tarjoavat jo jonkinlaiset eväät myös pimeään. Pari vuotta sitten kytisreissulta sain tällä saaliiksi tuplavasat. Tuli siis todettua, että peuran kytistely onnistuu lumisissa olosuhteissa hyvin myös laadukkaalla päiväkiikarilla, varsinkin jos matkassa on mukana katselukiikarit.


Olen vastaavissa ajojahtitilanteissa testannut myös Steiner Nighthunter 1-5x24 -tähtäintä. Se on nopea ja tehokas tähtäin, ja yltää miltei samaan suorituskykyyn kuin Aimpointin ja tähtäinkiikarin yhdistelmä. Ei siis epäilystäkään, etteikö sillä yksinäänkin pärjäisi. Nyt halusin kuitenkin hakea optimaalisinta ja parasta tähtäinyhdistelmää, en kompromissia.


Seuraavaksi voi tietysti kysyä myös, miksi punapistetähtäin on kiinni kiikarissa, kun Chapuis Armes ROLSin tähtäin on ylipäätään kiinnitetty laadukkailla pikajaloilla. Eikö tähtäinkiikari ja punapistetähtäin voisi siis olla molemmat omilla pikakiinnitysjaloillaan? 





Yhdessä ja erikseen -ratkaisuissa on toki molemmissa puolensa. Pikajaloilla joutuu kuitenkin etukäteen valitsemaan jommankumman, eikä nopeassa tilanteessa vaihtoon ole aina aikaa. Vaikkakin kaksilla pikajaloilla on molemmat tähtäimet parhaassa linjassa ja kokonaisuuskin pienempi eli sulavampi, on toisaalta kaksien pikajalkojen ratkaisu kalliimpi. Tässä nyt testaamassani yhdistelmäratkaisussa molemmat tähtäimet ovat valittavissa käytettäväksi samanaikaisesti.




Toimiiko kahden tähtäimen ratkaisu käytännössä?

Miten tähtäimet kohdistetaan?



Peruslähtökohtana aseeseen kiinnitetään Ranger 2-8 x 42 -kiikaritähtäin, joka kohdistetaan täysin normaalisti. Kun Rangeriin kiinnitetään Aimpointin Acro punapistetähtäin, sen tähtäyslinja on normaalia selvästi korkeammalla ja myös sivuttain vinossa. Punapisteellä tähdätessä ammutaankin tässä tapauksessa hieman mafiatyylisesti (myötähäpeä itselleni ajatuksesta) asetta sivulle kallistamalla, jotta tähtäin nousee helpommin havaittavaksi ylhäälle aseen päälle. Lisäksi tähtäimen korkeuden takia katsotaan hieman aseen yli ja ammutaan ikään kuin enemmän lonkalta…



Ehkä hieman sekavasti selitetty, mutta kuvista saa varmasti paremman käsityksen ideasta…





Kun punapistetähtäin on kiinnitetty paikalleen, se kohdistetaan ihan normaalisti. Eli molemmat tähtäimet kohdistetaan itsenäisesti toisistaan riippumatta siinä asennossa kuin niillä ammuttaessa tähdätäänkin.




Loppupäätelmä


Yhdistelmä on erittäin mielenkiintoinen. Tällä testatulla yhdistelmällä hoitaa hienosti kaikki suurriistatilanteet jopa auringonlaskun jälkeiseen hämärään asti. Nopeutensa takia se on varsin ideaali yhdistelmä myös vaarallisen riistan tilanteissa.





Tämä kiinnitystapa mahdollistaa myös esimerkiksi kytiskiikarin kylkeen punapistetähtäimen kiinnittämisen ja ainakin teoriassa yhdistelmällä taklaa kaikki eteen tulevat tilanteet ajometsästyksestä hämäräkytistelyyn ja kaikki etäisyydet nollasta satoihin metreihin oman ampumataidon asettaessa rajansa.





Totuuden nimissä kuitenkin on sanottava, että yhdistelmän käyttäminen luontevasti vaatii kohtuullisen paljon harjoittelua ennen jahtiin lähtemistä. Aseen noston liikeradat ja aseen asento punapisteellä ammuttaessa on sen verran totutusta poikkeava, että ase nousee helpoiten suoraan kiikaritähtäimelle. Liike tulee ikään kuin selkärangasta, vaikka ajatus olisi tähdätä punapisteellä. Lisäksi punapisteen kiinnityspaikan hakeminen on riippuvainen alla olevan kiikarin sijoittelusta.





Tässä kuvan testatussa esimerkkiyhdistelmässä se löytyi ja muutaman rataharjoittelupäivän jälkeen alkoivat tuloksetkin olla ihan hyväksyttävällä tasolla. Kolmenkymmenen metrin matkalta kahdeksan perättäistä osumaa kämmenen kokoiselle alueelle.





Entä ne riistasaaliit tällä yhdistelmällä?


Yhdistelmä on ollut mukanani kaikissa alkukauden suurriistajahdeissa karhusta peuraan, mutta hyvää ampumatilannetta ei vain nyt tällä kertaa syntynyt. Sen verran kuitenkin pääsin nostoja ja tilanteita harjoittelemaan, että voin suositella tähtäinkiikarin ja punapistetähtäimen yhdistelmää. Kun kohdille tulee, niin nopeasti napsahtaa…




(Laitetaan kuitenkin tämä kuva muistutukseksi Kimmon ilmaiseksi antamasta oppitunnista siitä, miksi kannattaa pitää VHF-radio päällä ja kännykkäsometus pois päältä passissa oltaessa…)