tiistai 19. syyskuuta 2017

Suklaapatukkasi tappaa enemmän afrikkalaisia eläimiä kuin trofeemetsästys



Suomessa syödään suklaata vajaa 7 kg vuodessa henkeä kohti ja tähän hörpitään reippaasti kaakaojuomia päälle. Tätä tapahtuu päivittäin, eikä juuri kukaan mieti toiminnan seurauksia, saati olisi huolissaan niistä. Niin, miksipä olisi, sehän on vain suklaata?


Luontorikoksia


Kyse ei kuitenkaan ole vain suklaasta. Suklaa tehdään kaakaopavuista. Kaakaonviljely aiheuttaa Afrikassa valtavia metsätuhoja laajalla alueella Sierra Leonesta Kameruniin. Maailman suurimmat viljelmät löytyvät Norsunluurannikolta ja Ghanasta. Norsunluurannikolla hävitetään sademetsää enemmän kuin missään muualla Afrikassa, sitä on jäljellä enää vain 4% maan pinta-alasta. Arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä loputkin metsistä on hakattu laittomasti kaakaoviljelmiksi, mukaan lukien suojelualueet.

The Guardian -lehti kirjoitti artikkelin suklaateollisuuden aiheuttamista mittavista tuhoista Länsi-Afrikassa: ”Chocolate industry drives rainforest disaster in Ivory Coast”. Artikkelissa tuodaan julki suklaateollisuuden synkkiä salaisuuksia. ”Likaiset pavut” tuhoutuneista kansallispuistoista löytävät tiensä myös meillä myytäviin suklaapatukoihin. Marsille ja Nestlelle sekä muille suurille valmistajille myyvät tavarantoimittajat hankkivat laittomasti viljeltyjä papuja mm. Norsunluurannikon suojelualueilta.


Ihmiskauppaa


Metsien ja eläinten hävittäminen ei ole ainoa kaakaobisneksen synkkä puoli. Suomalaisetkin suklaanvalmistajat myöntävät, että Suomessa valmistettavan ja myytävän suklaan tuotannossa on voitu käyttää lapsityövoimaa. Valvonta kaakaopapuja eniten tuottavassa Länsi-Afrikassa on vaikeaa ja lapsityövoimasta käydään jopa suoranaista ihmiskauppaa. Plantaaseilla Norsunluurannikolla työskentelee Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan yli 250 000 lasta ja koko Länsi-Afrikassa jopa miljoona. Finnwatchin mukaan Ghanassa ja Norsunluurannikolla tilanne on kaikkein huonoin.



Trofeemetsästys


Saatat kysyä miten ihmeessä suklaapatukka ja trofeemetsästys liittyvät toisiinsa. Kyse on elinympäristöstä, eettisyydestä ja toiminnan moraalista. National Wildlife Federationin mukaan villieläinten suurin uhka on elinympäristön tuhoutuminen. Tätä tapahtuu kaikkialla maailmassa, myös meillä Euroopassa. Metsästysturismi antaa villieläimille rahallisen arvon, jota kannattaa suojella siinä missä muutakin omaisuutta. Trofeemetsästys kannustaa paikallisia ihmisiä säilyttämään alkuperäisen elinympäristön. Jos alkuperäisellä metsällä ei ole arvoa, niin köyhät ja nälkäiset ihmiset näkevät siinä muita mahdollisuuksia. Norsunluurannikon sademetsät eivät nyt tarjoa taloudellista arvoa sademetsänä, niinpä ne poltetaan, jotta maanviljelijät voivat kasvattaa kaakaota. Niin yksinkertaista se on.

Metsästysturismi antaa mahdollisuuden sekä säilyttää metsän, että ansaita sillä. Trofeemetsästys tarjoaa moninaisia työpaikkoja paikallisille. Koska metsästys perustuu kestävän kehityksen periaatteelle, kyse on luonnollisesta elonkorjuusta, joka tuottaa lihaa kyläläisille ja suojelee alueen eläinpopulaatioita.

No miksei noita alueita vain suojella luonnonpuistoiksi? Juuri tästä tässä onkin kysymys. Alueelle on perustettu laajoja suojelualueita, mutta ne eivät tuota paikalliselle väestölle ruokaa, eikä elinkeinoa. Juuri siksi niitä poltetaan laittomien viljelysten tieltä. Suojellut sademetsät ovat vähentyneet Norsunluurannikolla yli 80% vuodesta 1960 lähtien.

Surullisin esimerkki luonnonsuojelun totaalisesta epäonnistumisesta Afrikassa lienee Kenia. Kenia perusti laajoja suojelualueita ja kielsi metsästysturismin vuonna 1977. Noista ajoista tähän päivään mennessä villieläinkannat ovat Keniassa romahtaneet yli 70%. Samaan aikaan Tansaniassa, Etelä-Afrikassa ja Namibiassa metsästysturismin rahat ovat olleet suojelun perusta, niinpä villieläimet ovat muuttuneet velasta omaisuudeksi. Niiden määrä on kasvanut merkittävästi ja monia lajeja, kuten etelänleveähuulisarvikuonot, on onnistuttu pelastamaan lähes pelkästään trofeemetsästyksen tuotoilla.



Metsästyksenvastustajien moraali


Kun seuraavan kerran kuulet jonkun vastustavan metsästystä, niin kysy syökö hän suklaata.




Lähteitä:

https://www.theguardian.com/environment/2017/sep/13/chocolate-industry-drives-rainforest-disaster-in-ivory-coast

http://whackstarhunters.com/chocolate-bar-kills-african-animals-trophy-hunting/

https://yle.fi/uutiset/3-5405009

https://www.maailmankuvalehti.fi/2010/7-8/lyhyet/fazer-siirtymassa-eettiseen-kaakaoon

https://www.tns-gallup.fi/mita-teemme/agriculture/ruokatietoa

https://alumni.berkeley.edu/california-magazine/just-in/2015-10-08/lionizing-cecil-makes-us-feel-good-trophy-hunting-ban-will

http://www.africanindaba.com/2014/03/kenya-wildlife-loved-to-death-march-2014-volume-12-2/

https://www.flickr.com/photos/wwarby/2404546005/in/photostream/

http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2016/02/suojelijoiden-raivo-halaa-luonnon.html

http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2015/08/leijona-nimelta-cecil-ja.html

http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2014/09/ulkomaalaiset-elainsuojelijat-afrikassa.html

http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2014/08/trofeemetsastys-safari-etela-afrikassa.html