Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pääkirjoitus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pääkirjoitus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 4. toukokuuta 2022

Franchi Food Academy -Riistavuosi





Franchi Food Academy ja Terveiset Ravintoketjun Huipulta julkaisevat yhteistyössä ”Riistavuosi” -kirjan. Teos on tällä hetkellä painossa ja esitellään Riihimäen Erämessuilla 9.-12.6.2022.








Franchi Food Academy


Franchi Food Academy perustettiin edistämään riistaruokatietoutta. Metsästyksessä ei ole kyse vain aseista ja ampumisesta. Tavoitteena on välittää kokemuksia metsästyskulttuurista laajemminkin, kuten riistanhoidon tärkeydestä, puhtaasta villiruoasta ja metsästyksen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Franchi Food Academy on suunnattu kaikille, jotka rakastavat hyvää ruokaa ja ovat kiinnostuneet uusista resepteistä ja valmistustavoista. Tarkoituksemme on kannustaa kotikokkeja tutustumaan ruokaklassikoihin mutta myös kokeilemaan rohkeasti uusia makuja ja etsimään tasapainoisia makuyhdistelmiä.





Akatemia ehdottaa usein yksinkertaisia jokaisen kotikeittiössä helposti valmistuvia reseptejä, mutta tarkoitus on tarjota samalla aina jotain hieman enemmän. Haluamme tarjota ahaa-elämyksiä sekä innostaa koko perhettä inspiroitumaan ja puuhaamaan yhdessä keittiössä. Kirjassa on 52 reseptikokonaisuutta, jotka seurailevat vapaasti sesonkeja läpi kalenterivuoden.


https://foodacademy.franchi.com/en/

https://www.facebook.com/franchifoodacademy

https://www.instagram.com/franchifoodacademy/

https://www.sakosuomi.fi/haulikot/franchi-haulikot





maanantai 25. lokakuuta 2021

Juhlapeijaiset








Metsästäjäliiton 100-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetään marraskuun alussa koko Suomen kattavat Juhlapeijaiset. Nyt on meidän kaikkien mahdollisuus vaalia metsästykseen liittyviä myönteisiä mielikuvia, jotta se säilyy hyväksyttynä suomalaisten keskuudessa myös jatkossa. Tämä on nyt yksi – ja toivottavasti näkyvä - tapa. Muiden ihmisten mielikuva metsästyksestä muodostuu kohtaamista meidän metsästäjien kanssa.


Metsästäjäliiton juhlapeijaiset järjestetään pyhäinpäiväviikonloppuna 5.–7.11.2021 ympäri maata. Pääjuhlaa vietetään Helsingin Narinkkatorilla lauantaina 6.11. klo 10–15. Paikalle voi tulla yksin tai yhdessä nauttimaan herkullista riistakeittoa!


Peijaisissa tarjoillaan esimerkiksi hirvi- tai peurakeittoa tai muuta riistaruokaa. Tarjoilun ohessa on mahdollisuus tuoda esille metsästystä positiivisella tavalla. Jokainen järjestäjä tekee tapahtumasta tai juhlasta omannäköisensä.


Metsästäjäliiton piirit, yksittäiset metsästysseurat tai usea seura yhdessä järjestävät kaikille avoimia peijaistapahtumia yleisellä paikalla kuten torilla, kauppakeskuksen edessä tai sitten oman seuran majalla tai kylätalolla. Tapahtumat löytyvät listattuna osoitteesta www.metsastajaliitto.fi/peijaiset.


Ensimmäisen kerran peijaistapahtuma järjestettiin vuonna 2017, jolloin Metsästäjäliitto järjesti Suomen suurimmat peijaiset. Hirvipeijaiset ovat monen kylän merkittävin vuotuinen kokoontuminen. Viime vuonna peijaiset jouduttiin koronan takia peruuttamaan monella paikkakunnalla, mutta hyvän mielen tapahtumasta on kuitenkin tulossa jo nyt muutamalle kylälle perinne. Metsästysseuratoiminnalla on valtakunnallisesti merkittävä rooli maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämisessä. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat peijaisten järjestelyissä voimissaan.


Tule mukaan ja tuo ystäväsikin!






keskiviikko 13. tammikuuta 2021

Miksi riistanhoitomaksustani kustannetaan metsästyksenvastaista propagandaa?





Miksi Metsästäjälehti julkaisee tällaista metsästyksenvastaista tuubaa? Mistä tahansa ihmisryhmästä löytyy typeriä humalaisia puheita. Miksi tällainen oletettu ja ehkä myös isolla pensselillä väritetty kuvaus julkaistaan Metsästäjälehdessä? Eikö riitä, että harrastustamme mustamaalataan yleisesti mediassa?

Vastaavaan voisi kuvitella törmäävänsä vain aatteellisesti punavihreissä julkaisuissa. Vai onko Metsästäjälehti nykyään sitä? Ainakin he ovat moneen kertaan aiemmin syyttäneet metsästäjiä laajamittaisesta salametsästyksestä ilman mitään näyttöjä (Päätoimittaja Klaus Ekman) .

Riistakeskuksen motto: "Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä." Mitenkä metsästysken maineen mustamaalaaminen ajaa näitä periaatteita? Oikeastihan tuossa jutussa ei ollut kyse opastuksesta, edistämisestä tai tukemisesta, vaan oletetun yksittäistapauksen kettuilua ja metsästyksen vastustajien pussiin pelaamista.

En ainakaan itse kaipaa omilla rahoillani kustannettua puheopetusta virkamiehiltä 💩

Metsästäjälehti on asiasiakaslehti, jonka tulisi kunnioittaa asiakkaitta, ei olla virkamiesten besserwisseröintikanava. Kuvittele, voisiko K-kaupan Pirkkalehdessä olla kolumni, jossa kerrottaisiin kuinka kauppiaita harmittaa huonosti käyttäytyvät ja haisevat asiakkaat? Huonosti käytytyviä, jopa haisevia asiakkaita on taatusti, mutta asiakaslehdessä keskitytään positiivisiin juttuihin, joita asiakkaat eivät vahingossakaan pääse käsittämään toisin.


https://metsastajalehti.fi/kolumnit/surkeiden-metsastajien-seurue/

keskiviikko 30. syyskuuta 2020

Tämä vahinko voi käydä myös sinulle








Lue ja jaa tämä kirjoitus!





Blogin lukija lähestyi tärkeällä turvallisuusasialla:


”1.8. 2020 minua ammuttiin haulikolla varislintujahdissa täysosuma ylävartaloon ja yksi hauli läpäisi silmälasit ja vaurioitti oikean silmäni pysyvästi. Nyt 2kk tapahtuneesta pystyn jo kirjoittamaan älylaitteilla vasemmalla silmällä lukien. Ampumiseen en itse voinut vaikuttaa millään tavalla ja uhri olisi voinut olla kuka tahansa maastossa oleva henkilö. Vetoankin tässä jokaiseen metsästäjään: aseella tähdätessä varmistuvan täysin mitä kohdetta ampuu ja jos jokin on epäselvää tai tunnistus ei ole täydellinen niin ei missään nimessä laukaise asetta."


Viranomaistutkinta asiassa on yhä kesken, joten tarkkoja yksityiskohtia tai objektiivista tapahtumakuvausta ei voida nyt julkaista. Niinpä tässä jutussa ei haluta syyttä tai tuomita ketään, ennen kuin kaikki faktat ovat poliisin ja oikeuslaitoksen toimesta käyty läpi. Kuitenkin uhrin kokemus asiassa on selvä:

”Ampumista en omalla toiminnalla olisi muuten voinut estää kuin jäämällä sinä aamuna kotiin nukkumaan ja yhtälailla kuka tahansa olisi voinut joutua tuossa tilanteessa ammutuksi. Ampuja kuvitteli ja luuli asioita eikä ymmärtänyt varoitusmerkkejä olematta ampumatta.”


Pysyvästi vaurioitunut silmä on kiistaton tosiasia:

”Hoidot ovat kesken ja uusia leikkauksia tulossa vielä. Olen intohimoinen ja aktiivinen metsästäjä ja nämä kuluneet 2kk parasta jahtikautta olen viettänyt pää alaspäin 24/7 asentohoidon vuoksi. Asentohoidossa siis silmässä kaasua joka tukee verkkokalvoa.”




Ensisijainen vastuu on aina ampujalla





Metsästäjälehti (Arto Määttä) julkaisi tässä kuussa suurriistan metsästäjä Jeff Cooperin tunnetuksi tekemän neljän kohdan helpot turvallisuussäännöt:


1. Kaikki aseet ovat aina ladattuja

“En tiennyt, että se oli ladattu!” on lause, jota kenenkään ei pitäisi koskaan joutua kuulemaan. Älä siis koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä.


2. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua

Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on olemassa henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (katso sääntö 1). Turvallisia suuntia ovat ”kohti maata” tai ”kohti taivasta”.


3. Pidä sormi pois liipaisimelta

”Se vain laukesi vahingossa!” Ei, aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä. Tämän kohdan rikkomukset kattavat valtaosan aseella tapahtuvista vahingoista.


4. Ole varma kohteesta

Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa.


Lähde: https://metsastajalehti.fi/metsastys/naista-ei-neuvotella/


Jos kaikki pystyisivät aina noudattamaan näitä neljää helppoa sääntöä, vältettäisiin lähes kaikki aseonnettomuudet. Jos näet metsästystilanteessa näitä sääntöjä rikottavan, on velvollisuutesi huomauttaa asiasta. Kenenkään ei ole syytä loukkaantua oikaisusta. Turvallisuus on aina ensisijaista. Kenenkään ei myöskään kannata tai tarvitse metsästää riskillä!





Mitä kaikki voivat tehdä





Yllä kerrotun metsästysonnettomuuden uhrilla on selkeä näkemys asiassa:


”Itse en enää ilman oranssia vaatetusta jahdissa uskalla käydä”


Oranssi vaatetus on varmasti yksi helpoimpia asioita, joita voimme tehdä turvallisuuden eteen. Tämä pätee kaikissa jahdeissa, ei ainoastaan hirvieläinten jahdeissa.


Toinen tärkeä asia on kommunikaatio. Kaikissa seuruejahdeissa tarvitaan metsästyksenjohtaja. Laissa metsästyksenjohtajalle annetaan mm. tällaiset tehtävät:

1) suunnitella käytännön metsästystapahtumat
2) antaa metsästykseen osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä
3) huolehtia, että pyyntiluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan


Jos jahdilla ei ole nimettyä johtajaa, korostuu kaikkien yksittäisten metsästäjien kommunikointi- ja selvitysvastuu, jotta tiedetään ketä kaikkia metsästäjiä tai muita henkilöitä alueella liikkuu.



Suojavarusteet


Kuulon suojaus on nykyään metsästys- ja ammuntapiireissä erittäin yleistä. Metsästyksessä käytetään paljon äänenvaimentajia ja vähintäänkin ampumaradalla kuulosuojaimet ovat lähes itsestäänselvyys.





Myös ampujanlasit on erittäin suositeltava ja halpa turvaväline, silloin kuin niiden käyttö on muutoin mahdollista. Näihin laseihin on ammuttu 2,5 mm ratapatruunalla reilun kymmenen metrin päästä. Yksikään ei mennyt läpi.


Huolehdi, että jahtikaverisikin varmasti muistavat nämä turvallisuusohjeet.


Jos et ole tarkkana, vahinko voi käydä myös sinulle tai kaverillesi. 

Ole hyvä ja jaa tämä kirjoitus!



torstai 3. syyskuuta 2020

Mihin metsälle?



Jahtikausi on hyvällä alulla, mutta mihin pääsee harrastamaan maaton metsästäjä? Tai missä voi järjestää yrityksen tai yhdistyksen tilaisuuden? Nyt saa (ja täytyy) mainostaa kaikkia mahdollisia paikkoja, joihin pääsee maksusta tai korvauksetta metsästämään. Kerro, tarjoa ja mainosta tietämiäsi metsästyspalveluita ja paikkoja.


Ensimmäiseksi mieleeni tulee Naulosuon Erä Oy (www.naulosuonera.fi), jossa itsekin olen mukana tuottamassa mm. illallisia ja kenttälounaita jahtivieraille.


Julkaissut Naulosuon Erä Oy Keskiviikkona 13. marraskuuta 2019





Toisena esimerkkinä tulee heti mieleeni Woikoski Feeling, jota mielelläni suosittelen. Kävin siellä viimekaudella All inclusive fasaanijahdissa: https://www.woikoskifeeling.fi/fi/palvelut-ja-aktiviteetit/fasaanijahti.html. Heillä maastot tarjoavat mahdollisuuden myös ammunta-aktiviteetteihin ja tapahtumiin. Haulikkokoulu & Kiväärikoulun aktiviteetit sopivat osaksi fasaanijahtia tai kokousta. https://www.woikoskifeeling.fi/fi/palvelut-ja-aktiviteetit/ammunta-aktiviteetit-ja-tapahtumat.html


Jahtikausi on alkanut! Woikoski Feeling tarjoaa aitoja elämyksiä All inclusive fasaani- ja jänisjahtien merkeissä WHD...

Julkaissut Woikoski Feeling Keskiviikkona 2. syyskuuta 2020



Laita tämän blogauksen kommentteihin sinun suosituksesi ja kokemuksesi. Nyt voi mainostaa ihan luvan kanssa :)


maanantai 4. toukokuuta 2020

Lihansyöjillä on parempi mielenterveys kuin vegaaneilla ja kasvissyöjillä



Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä tuo julki uutta merkittävää tietoa lihansyönnin eduista. Tutkijoiden mukaan kasvissyöjät käyttävät kaksi kertaa niin todennäköisesti lääkkeitä mielenterveyden häiriöihin kuin sekasyöjät. Lisäksi uudesta tutkimuksesta selviää, että kasvissyöjien todennäköisyys itsetuhoisuuteen on moninkertainen. Tämä käy ilmi tieteellisestä julkaisusta: ”Liha ja mielenterveys: systemaattinen katsaus lihasta pidättäytymiseen ja masennukseen, ahdistukseen ja siihen liittyviin ilmiöihin”. 

Tiedon keruu suoritettiin verkkotietokannoista (PubMed, PsycINFO, CINAHL Plus, Medline ja Cochrane Library), jossa tutkittiin lihan kuluttajien ja lihasta pidättäytyneiden psykologista terveyttä. Tietokantojen kahdeksantoista tutkimusta sisälsivät tiedot 160257 osallistujasta (85843 naista ja 73232 miestä), 149559 lihan kuluttajaa ja 8584 lihasta pidättäytyvää (ikähaitari 11–96 vuotta) useilta maantieteellisiltä alueilta.

Tutkimuksessa havaittiin, että joka kolmas kasvissyöjistä kärsi masennuksesta tai ahdistuksesta elämänsä aikana. Lihansyöjiin verrattuna kasvissyöjät käyttivät kaksi kertaa todennäköisemmin reseptilääkkeitä mielen sairauksiin. Kasvissyöjät olivat kaksi-kolme kertaa todennäköisemmin itsetuhoisia (esimerkiksi itsemurha) kuin sekasyöjät. Yksi tutkimuksen merkittäviä havaintoja oli, että minkä tahansa ruokaryhmän, etenkin lihan ja siipikarjan poissulkeminen liittyi psykologisten häiriöiden lisääntymiseen.

Lisäksi viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan lihasta ja/tai muista eläinperäisistä elintarvikkeista kieltäytyvät voivat kärsiä ravintovajeista (esim. B12- ja D-vitamiinit, ω-3-rasvahapot, kalsium, rauta ja sinkki) potien huonommasta fyysisestä terveydestä, kuin sekasyöjät.

Tutkijat päättelivät, että kasvissyöjillä ja vegaaneilla oli merkittävästi korkeampi riski masennukseen, ahdistukseen ja itsensä vahingoittamiseen. On myös mahdollista, että lihan välttäminen on paremminkin mielenterveydellisten ongelmien seuraus kuin sen suora syy. Tutkijat miettivät, että lihan välttäminen voi olla ”käyttäytymisen merkki”, joka ilmenee ihmisille, joilla on jo huono mielenterveys. Tämä on ajatus, joka vaatii lisää tutkimusta asian selvittämiseksi, tutkijat sanovat.

Tohtori Edward Archer, yksi tutkimuksen kirjoittajista sanoi: "Vaikka vegaanien ja kasvisruokavalioiden riskeistä ja hyödyistä on keskusteltu vuosisatojen ajan, tuloksemme osoittavat, että lihansyöjien psykologinen terveys on parempi." "Näillä havainnoilla on vaikutusta määriteltäessä, mikä on terveellistä ruokavaliota. Mielenterveyttä on ehkä korostettava arvioitaessa tiettyjen ruokavaliomuotojen hyötyjä ja riskejä."

Tutkimuksen havaintojen mukaan lihan syöminen voi siis parantaa mielenterveyttä ja kasvissyönti tai vegaaniruokavalio voi puolestaan lisätä masennuksen todennäköisyyttä. Kasviperäistä ruokavaliota noudattavat käyttivät kaksi kertaa todennäköisemmin reseptilääkkeitä mielenterveyden häiriöihin ja lähes kolme kertaa todennäköisemmin harkitsevat itsemurhaa.




Lähteitä:

Tutkimus ”Meat and Mental Health: A systematic review of meat abstention and depression, anxiety and related phenomena”, julkaistiin Critical Reviews in Food Science and Nutrition -tietellisessä julkaisussa.
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/10408398.2020.1741505
https://www.foodnavigator.com/Article/2020/04/28/Meat-eaters-have-better-mental-health-than-vegans-and-vegetarians-study-claims
https://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-8270125/Eating-meat-improves-mental-health-study-claims.html
 

tiistai 11. helmikuuta 2020

Vegaani valhe tappaa miljoonia eläimiä



Tiedäthän sen itseriittoisen ja omaylpeydestään pursuavan besserwisserin, joka on aina valmis neuvomaan, kieltämään ja uhriutumaan? Useimmiten kärsimyksen sädekehää kiillotetaan vielä veganismin moraalisella ylemmyydellä. Tämä yksisilmäinen mielialahäiriö johtaa yleensä tunteen voimalla päin älyllistä seinää. Usein kärsijöinä ovat kanssaihmiset, yhteiskunta ja luonto. Esimerkkejä tulee jatkuvasti vastaan hakemattakin, tässä muutama.

Viime perjantaina ”Oikeutta eläimille” -ryhmä avautui Facebook-sivuillaan:

”Häijäällä järjestetään tänä viikonloppuna luonnonvaraisten eläinten tappamiskilpailu (Facebook-tapahtumanimellä "Pienpetopyynnin joukkuekilpailu"). Paikallisen metsästäjän ideoimassa kisassa tapetaan niitä lajeja, jotka verottavat metsästäjien mielimiä lintukantoja, eli motiivit vaikuttavat suoraviivaisen egoistisilta. Pisteitä saa supikoiran, minkin, näädän, ketun, mäyrän, variksen, harakan ja naakan ampumisesta. Tappamiskilpailuun osallistuu yli 300 metsästäjää ja 400 koiraa ja tappoalue kattaa 150 000 hehtaaria. Tapahtuma kestää perjantaista sunnuntaihin, joten tuolla varsin laajalla alueella tulevat todennäköisesti kuolemaan lähes kaikki mainitut eläimet, kuten järjestäjän verisenä toiveena on. Aiheutetun kärsimyksen määrä on mittava.”

Jopa sellaiset luontojärjestöt, kuten WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Birdlife, jotka yleensä suhtautuvat metsästykseen hyvin varauksellisesti (tai jopa kielteisesti), myöntävät vieraspetojen olevan meillä ja maailmalla vakavana uhkana alkuperäisluonnolle, erityisesti linnuille.




Supikoira ja minkki on luokiteltu haitalliseksi vieraslajeiksi koko EU:n alueella ja ovat täysin rottaan verrattavia tuholaisia, eivätkä kuulu missään määrin suomalaiseen luontoon. Tämän kilpailun idea on yksinkertaisesti pyytää mahdollisimman paljon vieraspetoja samanaikaisesti ja mahdollisimman laajalta alueelta. Sekä tietysti kannustaa ihmisiä yleisemminkin vieraspetojen poistamiseen. Toiminta on siis vapaaehtoisena talkootyönä tehtävää luonnonsuojelua ja riistanhoitoa.

Koska kyse on oikeasti vakavasta uhasta, Suomessa metsästyslakia muutettiin viime vuonna niin, että supikoirasta tuli lainsuojaton. Suomalaisessa luonnossa näiden petojen aiheuttaman tuhon ja ”kärsimyksen määrä on mittava”. Lakimuutoksen jälkeen supikoiria saa tappaa ilman metsästäjäntutkintoa ja niiden poistamiseen saa käyttää myös välineitä, jotka metsästyksessä ovat kiellettyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi pimeänäkölaitteet, valot ja koneelliset äänet.



Veganismi on se perimmäisin syy


”Oikeutta eläimille” -ryhmän tiedote jatkuu tunteellisena paatoksena ja virheellisinä väittäminä. Ei kuitenkaan tuhlata aikaa jonninjoutavaan, vaan katsotaan tarkemmin kulisseihin. ”Oikeutta eläimille” -ryhmä vastustaa metsästystä ja karjataloutta täysin sokeasti välittämättä sen seurauksista. He kannustavat sivuillaan vegaaniin elämäntapaan: ”Ryhtymällä kasvissyöjäksi toimit kaikkein tehokkaimmin eläinten puolesta.”




Vegaaniliitto määrittää tämän: ”Vegaani on henkilö, joka ei syö mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita kuten lihaa, kalaa, munia, maitotuotteita ja niiden johdannaisia. Vegaani ei myöskään osta eläinperäisiä vaatteita, kuten nahkaa ja villaa, eikä tue palveluita, jotka perustuvat eläinten riistoon.”

Kuitenkin tästä ylevästä periaatteesta huolimatta vegaani tappaa enemmän syödäkseen, kuin moni metsästäjä. Kun vegaanit kieltäytyvät syömästä lihaa, on heiltä puuttuvat kalorit korvattava viljelyä lisäämällä. Saadakseen saman kalorimäärän, kuin vaikka hirvenlihassa, on kasvatettava ja syötävä esimerkiksi kolminkertainen määrä lehtikaalia. Tosiasia on, että kaikki maatalous tuhoaa alkuperäistä luontoa ympärillään. Mitä tehottomampaa se on, sitä enemmän se syö ympäröivää luontoa alleen. Luonnon ekosysteemin kannalta ei ole mitenkään ylväämpää kuolla luomupellon alle, kuin metsästäjän lautaselle.

Riista on käytännössä lähes aina puhdasta hiilineutraalia lähiruokaa, mutta monet vegaanit suosivat perusruokanaan linssejä, quinoaa, soijaa, pähkinöitä ja muita eksoottisia kaukana viljeltäviä tuotteita varsinkin talvikaudella.


Vegaaniliitto hakee uusia jäseniä hellyttävän linnunpojan siivellä…


Kasvissyöjäkin osallistuu tappamiseen monin tavoin. Esimerkiksi peltoa puitaessa kuolee lukuisia eläimiä myyristä ja jäniksistä hirvieläinten vasoihin (tutkimuksen mukaan 7-14 pientä nisäkästä hehtaarilla).

Oliivit ja oliiviöljy ovat monien vegaanien suosimaa perusruokaa. Oliivisadon puintikoneet tappavat Välimeren alueella miljoonia rauhoitettuja pikkulintuja vuodessa. Nämä ovat osaltaan myös suomalaisia muuttolintuja: Västäräkkejä, punarintoja, viherpeippoja jne. Puimakoneet keräävät sadon öisin (lintujen yöpyessä oliivipuissa), koska viileät lämpötilat auttavat säilyttämään oliivien aromit paremmin.




Yksistään Espanjan Andalusiassa kuolee 2,6 miljoonaa lintua jokaisena satokautena puimureiden syövereihin. Koneellista oliivien keräilyä on koko Välimeren alueella, joten kaikkineen lintukuolemia on vielä järkyttävästi tätäkin enemmän.

Monessa kohtaan kasvisten tuotantoketjua, varastointia ja jakelua tapetaan systemaattisesti vahinkoeläimiä. Puhumattakaan hyönteismyrkyistä, jotka tappavat miljoonia eliöitä ja ovat potentiaalisesti haitallisia ihmisille ja ympäristölle. Metsästäjien yleisesti noudattamien eettisten periaatteiden mukaan hankittu liha aiheuttaa selvästi vähemmän eläinten tappamista ja haittaa luonnolle, kuin vastaava vegaaninen lihan korvike.


Asiasta tarkemmin aiemassa artikkelissa: http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2017/10/todellinen-syy-miksi-vegaanit-inhoavat.html



Vegaanisuus on uskonto


Järjellä on tämän hullutuksen kanssa todella vähän tekemistä. Tai miten sinä selittäisit sen, että vastustetaan (jopa tappouhkauksin) Suomen luonnolle, erityisesti linnuille ja koko ekosysteemeille monin tavoin haitallisten lajien poistoa. Ja samaan aikaan kannustetaan elämäntapaan, jonka kulutusvalinnoilla massamurhataan suomalaisia pikkulintuja.

Niin että voi on pahaksi ja riistää eläimiä, mutta oliiviöljy on ihanan vegaania?




Lähteitä:

https://yle.fi/uutiset/3-11196599
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=10156531457332434&id=194897307433&sfnsn=mo
https://riista.fi/riistatalous/luonnon-ja-riistanhoito/vieraslajien-pyynti/
http://www.vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/mika-on-vegaani
https://oikeuttaelaimille.fi/infopaketti
https://www.independent.co.uk/environment/songbirds-death-toll-millions-mediterranean-olive-harvesting-winter-a8916471.html
https://metro.co.uk/2019/05/17/middle-class-murder-millions-birds-vacuumed-death-olive-picking-9584002/
http://www.metsastyksenmoraali.com/p/metsastyksen-eettiset-periaatteet.html

keskiviikko 5. helmikuuta 2020

Susiuutisia à la Yle



Kun uutisissa tehdään sutta ja sekundaa, niin tapana on puhua valeuutisista. Mutta Ylellä on jo pitkään ollut erittäin ulkokultainen suhtautuminen virheelliseen uutisointiin. Vedotaan ”Journalistin ohjeisiin” ja luvataan niiden takaavan uutisten totuudenmukaisuus.

Kuitenkin jälleen kerran Yle julkaisee virheellistä tietoa ja toimittajien mielipiteitä uutisena.

Jo otsikko, sekä ingressi rikkovat ainakin kolmea Journalistin ohjeiden kohtaa:

11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.
12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
15. Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate. 

Otsikko: ”Susista löydetyt vanhat vammat osoittavat, että susia ammutaan salaa” ja ingressi: ”Ruokaviraston haulilöydökset kertovat salametsästyksen jatkuvan.” Ovat molemmat selkeästi väärin. Kyse on joko toimittelijan ammattitaidottomuudesta tai sitten kaunaisesta asennevammasta sekä kyvyttömyydestä erottaa oma mielipide tapahtuneista tosiasioista. Kumpikaan vaihtoehto ei kerro hyvää Ylen kyvystä toimia luotettavana uutislähteenä.

Tämän samaisen asennevammaisen ”uutisjutun” omasta taustamateriaalista löytyy paljon todennäköisempi selitys näille susista löytyneille vanhoille vammoille. Lähes kaikki tällaiset löydökset on tehty itäisellä kannanhoitoalueella. Siis pääosin suoraan itärajaan rajoittuvista kunnista tai vain joidenkin kymmenten kilometrien päässä Venäjän rajasta.




Susi on erittäin kestävä ja nopea liikkuja. Pesimäajan ulkopuolella susi liikkuu keskimäärin 10–30 kilometriä päivässä, ja se voi siirtyä päivän aikana jopa 70 kilometriäkin. Suden pisimmät mitatut vaellusmatkat ovat olleet yli tuhat kilometriä.

Venäjän Karjalassa ja Arkangelin alueella susien metsästäminen on tällä hetkellä vapaata. Mitään erityisiä sudenkaatolupia ei tarvita. Kuka tahansa voi ampua susia. Valtio maksaa lisäksi 4 000 ruplaa (n. 50 euroa) tapporahaa kaadetusta sudesta.

Lienee melkoisen itsestään selvää, että älykkäiksi tunnetut sudet pyrkivät väistämään tällaista metsästyspainetta ja siirtymään rajaseudulta Suomen puolelle, jossa susi on metsästyslain mukaan aina rauhoitettu. Erityisen uskottavaa tällainen siirtyminen on sellaisen suden kohdalla, joka on saanut vakavan, muttei kuolettavan osuman. Hengissä selviämisen vaisto ajaa siis ahdistetun suden Suomen puolelle turvaan nuolemaan haavojaan.

Ruokaviraston julkaisemat susien kuolinsyyraportit osoittavat lisäksi susista löytyneiden, jo kapseloituneiden haulien olevan pääsääntöisesti 2-3 mm kokoluokassa. Jokainen aseita ja metsästystä tunteva tietää, että yleisemmin susijahtiin suositellaan mieluiten käytettäväksi kivääriä, mutta jos valitaan hauliko, niin käytetään yli tuplasti karkeampia 5-9 mm kokoluokan hauleja.

Mikä siis selittää nämä pienet haulit, jotka on oikeammin tarkoitettu lähinnä linnustukseen? Koska Venäjällä suden metsästys on täysin vapaata kansalaishuvia sekä arvostettua riistanhoitoa (ja siitä kaiken lisäksi maksetaan vielä tapporahaakin), niin sutta ammutaan käytännössä aina tavattaessa. Suteen törmätään varmasti useimmiten linnustuksen ja jänisjahdin yhteydessä, jolloin mukana on yleensä haulikko suhteellisen kevyillä hauleilla varustettuna. Susialueilla koira on näissä tilanteissa aina vaarassa, joten tavattua sutta ammutaan sillä mitä piipussa sattuu olemaan, eikä kukaan jää kaipaamaan paennutta haavakkoa.

Sama pätee Venäjällä varmasti myös pihasusien suhteen. Karjaa ja lemmikkejä suojellaan yksinkertaisimmin haulikolla kohti ampumalla. Pihasusien karkotuksesta voi siis saada ylimääräisenä bonuksena karvalakin ja tapporahan tilille. Niinpä niitä ammutaan aina tilaisuuden tullen.

Se ettei näitä koteloituneita hauleja ole juurikaan löytynyt Länsi-Suomen susista, vahvistaa omalta osaltaan, ettei Suomessa ammuta susia salaa tai peräti salametsästyksen jatkuvan yleisesti.  Ja toisinpäin ajateltuna, nämä tehdyt haulilöydökset eivät todista kyseisen uutisen otsikon ja ingressin väitteitä. Kyse on siis virheellisestä uutisesta, joka tulisi korjata ja oikaista välittömästi.

Yle ei tosin juurikaan tällaisia virheitään korjaa. Ja ikävä kyllä se on osa heidän (toimituksen ja/tai toimittelijan) manipulointitaktiikkaa. Tehdään ensin feikkijuttu ja jätetään se sellaisenaan elämään. Seuraavan kerran kun halutaan kirjoittaa vastaavaa, niin voidaan siteerata aiemmin kirjoittamaa ja linkittää uutinen siihen varmemmaksi vakuudeksi. Suurin osa ihmisistä, kun ei vaivaudu lukemaan otsikkoa ja ingressiä pidemmälle. Näin valeuutinen vahvistaa jälleen uuden valeuutisen. Kätevää eikö totta.

Uutinen sisältää myös paljon muuta kiistanalaista tietoa totuudeksi verhoiltuna ja se ansaitsisi tulla kokonaan uudelleen kirjoitetuksi. Tyydyn vain tässä yhteydessä siteeraamaan erästä nettikommenttia: ”Tämähän on jokavuotinen ilmiö. Ennen kanta-arvion valmistumista valmistellaan kannan koon pienuutta näillä "uutisilla". Havainnot ovat useiden vuosien ajalta.”



Lähteitä:
https://yle.fi/uutiset/3-11173713
http://www.suurpedot.fi/lajit/susi/elintavat-ja-lisaantyminen.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Susi
https://yle.fi/uutiset/3-9324397
https://www.facebook.com/groups/434372100024989/

tiistai 26. marraskuuta 2019

Metsästäjillä menee ihan vitun hyvin?




Kiitos kysymästä, jahtihommissa menee tässä maassa sekä huonoiten, että parhaiten ikinä. Vai meneekö? Kerro sinä, miten asiat menevät, niin koostan kaikkien eri kanavissa kommentoineiden vastaukset suoraan Metsästäjäliiton uudelle toiminnanjohtajalle.

…että mitä?


Viime viikolla Metsästäjäliiton nykyinen toiminnanjohtaja Heli Siitari ilmoitti eroavansa vain kahden vuoden toimintakautensa jälkeen. Siitari lopettaa tammikuun 2020 lopussa. Liitto saa tietysti uuden toiminnanjohtajan myötä myös uutta suuntaa ja vauhtia. Nyt on siis aika kuunnella suoraan metsästäjien ääntä, kertoa meidän terveisemme liitolle ja tulevalle toiminnanjohtajalle.



Ensin hyvät uutiset


Siis miten meillä menee? Kun katselen jahdeissa ympärilleni, näen ihmisten omistautuvan asiaan täydellä sydämellä. Metsästys ei ole useimmille kavereilleni enää pelkkä harrastus, vaan kaikessa näkyvä elämäntapa. Toimintaan käytetään erittäin paljon aikaa ja rahaa. Aseet ja varusteet ovat uudistuneet sekä kehittyneet viime vuosina valtavasti. Metsästyskoiraharrastuksen myötä myös entistä enemmän naisia on tullut harrastuksen pariin. Riistaruoka paistattelee suosionsa huipulla ekologisena ja hiilineutraalina lähiruokana, jota huippukokitkin rakastavat valmistaa.

Metsästyskortin lunastaneita on noin 300 000 ja jahtipäiviä kertyy vuosittain miljoonia. Metsästys on myös erittäin vastuullista ja turvallista. Metsästäjävakuutuksesta korvattuja vahinkoja on vain muutamia vuodessa, nekin yleensä melko pieniä. Riistaa on Suomessa monin paikoin paljon enemmän kuin koskaan ennen. Jousimetsästyskin on lakimuutosten jälkeen kasvattanut valtavasti suosiotaan.

Metsästäjien suorittama vieraspetopyynti on luonnonsuojelullisesti arvokasta työtä. Vieraspetojen vaikutukset ovat olleet erityisen merkittäviä alkuperäisluonnon vesi- ja rantalintuihin. Sen lisäksi ne ovat merkittäviä taudin- ja loistartunnankantajia (rabiesvirus, ekinokokkoosi, kapi ja trikinelloosi). Vuosittain metsästäjät poistavat noin 150.000 supikoiraa ja 60.000 minkkiä.

Riistakolmioita (yhden laskentalinjan pituus on 12 kilometriä) on perustettu lähes 1 800 kappaletta. Laskentaan osallistuu vuosittain noin 7 000–8 000 vapaaehtoista metsästyksen harrastajaa. Metsästäjien riistakolmiolaskenta on ollut mukana nostamassa suomalaista eläintieteellistä tutkimusta maailman huipulle. Riistakolmioaineistoihin perustuvia tieteellisiä artikkeleita on julkaistu yli 20 ja yleistajuisia kirjoituksia ja raportteja noin 100.

Vapaaehtoiset metsästäjät (SRVA) avustavat talkootyönä poliisia päivittäin kolareissa loukkaantuneiden hirvien, villisikojen ja suurpetojen jäljestämisessä ja lopettamisessa, sekä asutuksen lähelle eksyneiden suurpetojen karkottamisessa. SRVA-toiminta on ympärivuorokautista eläinsuojelutyötä. Pelkästään hirvieläinkolareita on vuosittain noin 5.000, joista miltei kaikki aiheuttavat jälkitoimenpiteitä vapaaehtoisille metsästäjille.

Vielä kymmenkunta vuotta sitten metsästysmatkailu oli kohtuullisen pienen piirin toimintaa, painottuen lähinnä Viroon ja Ruotsiin. Nyt kuulen ja näen tuttujen käyvän monipuolisesti jahtimatkoilla ympäri Euroopan: Saksassa, Puolassa, Unkarissa, Romaniassa, Tšekeissä, Turkissa, Iso-Britanniassa, Kroatiassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa… Ja yhä useammat suuntaavat jahtimatkansa vieläkin pidemmälle Pohjois-Amerikkaan, Afrikkaan ja Uuteen-Seelantiinkin asti.

Siis enemmän ja paremmin kuin koskaan!


ja sitten huonot uutiset


Aselait

Aselait ovat muuttuneet vuosi vuodelta yhä heikompaan ja mielivaltaisempaan suuntaan. Lisäksi aseluvan hinta on noussut vuodesta 1990 yli 26-kertaiseksi eli runsaat 2500%, noin 17 kertaa enemmän kuin muut elinkustannukset. Käytännössä 90€ kohtuuton lupamaksu on myös johtanut käytettyjen aseiden menekin romahtamiseen kaikkein edullisimmassa hintaluokassa. Hyviä ja toimivia aseita menee entistä enemmän sulattoon. Kaikki tämä vaikeuttaa nuorten aseharrastuksen aloittamista entisestään, sekä on tietysti romahduttanut myös aseiden omistusarvoa. Aivan erityisesti tämä koskee perintöaseita.

Luvan sai aikanaan helposti kivääriin, haulikkoon, pistooliin tai vaikka itselataavaan mustaan kivääriin. Perusteluiksi riitti metsästys (jos oli suorittanut metsästyskortin) tai virkistysammunta (jolla perusteella nykyään ei taida mitään lupaa enää herua).


Viranomaistoimet

Viranomaistoimet ovat käytännössä johtaneet siihen, ettei läheskään kaikkialla Suomessa ole enää mahdollista saada aselupia itselataaviin (TT3) urheiluaseisiin metsästysperusteisesti, vaan niitä tulkitaan erityisen vaarallisiksi ja tarpeettoman tulivoimaisiksi aseiksi. Lisäksi aselupia on alettu rajoittaa täysin tarpeettomasti määräaikaisiksi. Jopa ylinopeussakon oheisrangaistuksena voi menettää kaikki aselupansa. Nämä käytännöt eivät lisää aseturvallisuutta, mutta kyykyttävät harrastajaa ikävällä ja kalliilla tavalla.

Tutkitusti tiedämme, mitä enemmän kunnassa on aselupia, sitä vähemmän siellä on rikoksia. Ja käänteisesti myös, mitä vähemmän kunnassa on aselupia, sitä turvattomampi paikka se on asua ja elää. Tätä faktaa ei voi kiistää, niinpä se kannattaisi viranomaisten ja lainsäätäjienkin ymmärtää.


Ampumaradat

Muistan vielä hyvin ajan, jolloin ampumista saattoi harjoitella oikeastaan koska vain omalla suljetulla turvallisella alueella, kuten kesämökin tienpientareella tai naapuri-isännän soramontulla, kunhan vain ensin kysyi luvan.  Nyt on kuitenkin tultu tilanteeseen, jossa esimerkiksi oman kuntani ampumaradalla ei saa enää harjoitella. 1990-luvun loppuun verrattuna Suomessa on noin tuhat ampumarataa vähemmän. Ampumaratojen sulkeminen on metsästäjien kannalta katastrofaalista. Omalla maalla ampuessaankin ottaa myös ison riskin poliisien paikalle tuloon ja mahdollisesti aseiden talteen ottoon, sekä mielivaltaiseen tutkintaan, kuten tämän uutisen nallipyssypaniikissa kävi. 

Harjoittelun hankaloittaminen vaikuttaa väistämättä ampumataitoihin. Huonon ampujan on vaikea olla hyvä metsästäjä.


Lyijykielto

Uusimpana uhkana on ilmassa kaikkien lyijyluotien ja -haulien totaalikieltäminen metsästyksessä sekä ampumaradoilla. Samalla taantuisivat loputkin metsästysammunnan harjoittelumahdollisuudet. Ikävä kyllä Metsästäjäliitossakin on jo hyväksytty ”tulevaisuus on kaiketi lyijytön” -ajattelu, vaikka nyt pitäisi taistella perään antamatta jokaisesta askeleesta. Tässä asiassa on jo annettu niin paljon myötä, nyt tulisi hyväksyä enää vain vapaaehtoisuus. Pakottaminen lyijyttömyyteen on metsästäjien ja ampumaurheilijoiden perseiden tervaamista.


Median ase- ja metsästysvastaisuus 

Ikävä kyllä media tuntuu rakastavan negatiivisia ase- ja asemiesuutisia. Välillä näitä kaunaisia ”Aseita on liikaa” -uutisia kirjoitetaan täysin virheellisesti (ja ilmeisen tahallisesti), sekä levitetään väärää tietoa vaikkapa Suomessa olevien aseiden määristä. Korjasin taannoin esimerkiksi Aamulehden pääkirjoituksen, joka oli perusteitaan myöten totuuden vastainen ja jossa jälleen kerran väitettiin mm. Suomessa olevan maailman kolmanneksi eniten aseita ja meidän edellemme menisi vain Yhdysvallat ja Jemen.

Suomen asemäärä ja –tiheys on kuitenkin aivan normaali. Suomen lisäksi muita maita, joissa yksityisten hallussa pitämiä aseita on 30 – 35 per 100 henkilöä ovat muun muassa Ranska, Kreikka, Kanada, Ruotsi, Itävalta ja Saksa. Suomi asettuukin tavanomaisten demokraattisten länsimaisten hyvinvointivaltioiden ryhmään, joissa perinteisesti harrastetaan metsästystä tai ammuntaa.

Erilaiset kohushokkiklikkiuutiset asemiehistä ovat osoittautuneet ihan oikeasti useimmiten vain mielikuvitukseksi (esim. paukkuva pakoputki ja jopa kaatuneiden polkupyörien kolina) tai ihan tavalliseksi metsässä liikkuvaksi metsästäjäksi. Ikävä kyllä poliisi joutunee näihin ilmoituksiin reagoimaan useamman rynnäkkövarusteisen partion voimin ja näin media saa tyhjästä tapauksesta myös dramaattisia kuvia, jotka säikyttävät ihmisiä lisää. Niinpä typerät shokkiuutiset vain lisäävät tarpeetonta pelon kierrettä.

Lähes viikottaiset uutiset mediassa kertovat metsästysrikoksista ja salametsästyksestä. Milloin väitetään isoin klikkiotsikoin joutsenia ammutuiksi tai susia lahdatuiksi. Useimmiten selviää muutaman päivän päästä, ettei uutisessa ollut muuta perää kuin arvelut tai metsästyksen vastustus. Julkisuuteen kun pääsevät helposti ns. luontoihmiset, joiden väittämiä tai motiiveja ei media jostain syystä halua yleensä kyseenalaistaa tai tarkistaa.

Tosiasiassa Yle pitääkin metsästysrikosta 2,8 kertaa niin merkityksellisenä kuin talousrikosta, 10,5 kertaa niin merkityksellisenä kuin pahoinpitelyä, 17 kertaa niin merkityksellisenä kuin rattijuopumusta ja 45,3 kertaa niin merkityksellisenä kuin huumausainerikosta, kun uutisointi suhtautetaan ilmiön yleisyyteen.

Näin mainettamme tahrataan, vaikka ”metsästysrikoksella” ei välttämättä ole mitään tekemistä itse metsästyksen kanssa tai kyse voi olla myös täysin puhtaasti inhimillisestä erehtymisestä.

Mielestäni Metsästäjäliiton tulisikin olla nykyistä huomattavan paljon aktiivisempi väärien ja asenteellisten uutisten korjaamisessa. Se on toki iso työmaa, mutta helpommin hoidettavissa yhteistyönä jäsenistön kanssa. Noin vuosi sitten tein asiasta liitolle toimintaehdotuksen, johon sain vastauksen: ”Tämä on erittäin hyvä ehdotus ja pistetään tämä heti tulille”. Minkäänlaista savua en tästä nuotiosta ole etsimälläkään vielä nähnyt…

Jostain syystä kuitenkin Metsästäjäliitto oli aikanaan mukana kannattamassa ”törkeän metsästysrikoksen” lisäämistä lakiin. Tämän yksittäisen lakimuutoksen jälkeen esimerkiksi karhunmetsästys on muuttunut osin melkoiseksi arpapeliksi, jossa luvallisella alueella luvallista riistaa jahdannut henkilö voi saada inhimillisen virheen seurauksena isot sakot ja/tai vankeutta (vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi), sekä lisäksi voi joutua maksamaan kohtuuttoman korkeat korvausmaksut (jopa yli 15 000 €) ja menettää työkalut jahtiaseista koirapantoihin valtiolle. Päälle vielä vuosia metsästyskieltoa ja somelynkkausta.

Tutkinnassa käytetyt pakkotoimet ja menetelmät ovat ”rikoksen vakavuuden” määritelmän noustessa kasvaneet. Harvaan asutulla maaseudulla jonne poliisin vasteajat ovat pitkät, saakin nykyään kuulemma helpommin poliisipartion paikalle ilmoittamalla suden salametsästyksestä kuin ihmisen pahoinpitelystä tai omaisuusrikoksesta.

Vielä 1975 Suomessa sai metsästyslain mukaan vallesmannilta sudesta 500 mk tapporahan ja lämpimät onnittelut yhteiskunnalle tehdystä palveluksesta.

Luontorikollisilla on kuitenkaan erittäin harvoin mitään tekemistä oikeiden metsästäjien kanssa. Metsästäjät maksavat vuosittain merkittäviä summia riistanhoito- ja pyyntilupamaksuihin. Näitä maksutuloja käytetään mm. riistavahinkojen ja riistan elinympäristöä merkittävästi parantavien hankkeiden toteuttamiseen, mikä edistää laajemminkin luonnon biodiversiteetin säilyttämistä ja lisäämistä. Metsästäjät ovat perustaneet useita lintukosteikkoja (mm. yhteistyössä WWF:n kanssa) ja ennallistaneet tuotantokäytössä olleita soita. Metsästäjät ovat aktiivisesti luontoa ja elinympäristöä vaalivia ja suojelevia toimijoita. Tiesitkö esimerkiksi, että metsästäjät ovat tehneet talkoilla ja vieneet luontoon satoja tuhansia linnunpönttöjä viime vuosien aikana?


Metsästysalueet ja mahdollisuudet

Metsästysmahdollisuuksia kavennetaan koko ajan. Metsästykseltä poissuljettuja suojelualueita perustetaan lisää vuosittain. Luonnonsuojelualueiden keskeisenä tavoitteena on luonnon biologisen monimuotoisuuden sekä luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason turvaaminen, mikä onkin hyvä asia. Monilla suojelualueilla suojelun peruste on esimerkiksi tiettyjen harvinaisten kasvien tai hyönteisten suojelu sekä kansallispuistoissa luonnonmaisemat ja virkistysaluetoiminta. Niinpä niillä jokaisella alueilla voitaisiin metsästää kaikkia riistaeläimiä, koska yksikään riistaeläin ei Suomessa ole vaarassa joutua sukupuuttoon. Mutta ei, silti metsästys kielletään lähes poikkeuksetta.

Surkuhupaisaa tässä on se, ettei ilman metsästäjien apua esimerkiksi linnustonsuojelualueilla ja kosteikoilla suojelun perimmäinen tarkoitus edes toteudu. Ilman haitallisten vieraspetojen ja muiden pienpetojen määrän rajoittamista suojelualueista tulee Suomen luonnolle haitallisten vieraslajien reservaatteja suojeltavien lajien kustannuksella.


Susiongelma

Meillä Suomessa on järkyttävä susiongelma. Susi tappaa jahtikaudella vähintään koiran viikossa, kaiken muun inhimillisen tuskan, ahdistuksen ja harmin lisäksi. Susien aiheuttamia koiravahinkoja on viime vuosina tapahtunut jo useita satoja kertoja, niin metsällä kuin kotipihoissakin. Tämä kotikutoinen suomensusi ei monien selvien näyttöjen nojalla ole edes puhdas harmaasusi, vaan erilaisten ”suojelutoimien” seurauksena syntynyt saunasusikanta, joka ei enää välttele asutusalueita, saati pelkää ihmisiä.

Kaiken lisäksi tutkijat säännönmukaisesti valehtelevat niiden laadun ja määrän. Tutkimustuloksia sekä -metodeja pimitetään, arviot esitetään aina tarkoituksellisen ”turvallisesti” alakanttiin. Luvut julkaistaan lisäksi maaliskuun tilanteen mukaan, vaikka rehellisintä olisi kertoa vähintäänkin kaksinkertainen luku, joka todellisuudessa on metsissä jahtikauden alussa. Suomalaista sutta väitetään äärimmäisen uhanalaiseksi, vaikka se on tosiasiallisesti osa kymmenien tuhansien susien euraasialaista kantaa. Eläimet kun eivät välitä ihmisten kartalle piirtämistä poliittisista rajoista.

En tunne metsästävästä lähipiiristäni ketään, joka täysin luottaisi Luken tutkimuksiin tai toimintaan. En ymmärrä miksi Metsästäjäliitonkaan meidän edustajinamme kannattaisi luottaa, jos he todellakin meitä edustavat.

Ikiaikainen metsästyskulttuurimme omilla kansalliskoirillamme on monin paikoin jo estynyt susivaaran vuoksi. Parasta sudenhoitoa olisi kaikkien ihmistä tai koiraa pelkäämättömien susisekuleiden poistaminen aina tavattaessa.


Villisika

Villisika-asioissa meitä metsästäjiä viedään kuin litran mittaa. Nykyään vedätyksen takana ei ole punavihreä ideologia, vaan miljardien liikevaihtoa jauhavan lihateollisuuden rahat. Pääoma on saanut juoksupojikseen tietysti Maa- ja metsätalousministeriön ja Riistakeskuksen, mutta jostain syystä myös Suomen Metsästäjäliitto on hypännyt siihen samaan kelkkaan. Porukkaan, jossa pyritään tuhoamaan luontaisesti levinnyt riistalaji ”parempien” bisnesten tieltä.

Metsästäjäliitto alleviivaa kaikissa muissa toimissaan kestävän kehityksen eettisiä periaatteita, mutta villisian kohdalla se on valmis järjestämään valtakunnallisia siantappojahteja, joiden ainoa tavoite on estää tämän arvokkaan riistalajin levittäytyminen ja kannan vahvistuminen suurimpaan osaan Suomea.


Maailmanlopun meininkiä

Ei maailmanloppu tule kertapamahduksella, vaan pienenä pihinänä edusmiestemme kerätessä torjuntavoittoja. Surullisen kuuluisaksi on tullut lausahdus ”tämän kanssa voimme elää…”.

Oma lukunsa on vielä erilaisten luontojärjestöjen kanssa tehtävä julistuksellinen yhteistyö. Metsästäjäliitto haluaa ilmeisesti imagosyistä miellyttää metsästyksen vastaisia tahoja, joiden perimmäinen tavoite on kuitenkin metsästyksen lopettaminen… Tätä on todella vaikea ymmärtää. 🤔


Toiveiden tynnyristä

Sitten on tietysti vielä lisää monia asioita, jotka voisivat tulevaisuudessa olla paremmin. Tässä kohtaa on ehkäpä helpointa katsoa erään populistisen Katalonian puolustajan somevirtaa. Siellä halutaan hirviaseille, patruunoille ja hirvikoirille verovähennysoikeus. Lisäksi sallittaisiin joutsenen ja kanahaukan metsästys. Ja kaiken muun kauniin lisäksi vielä kirsikkana kakun päällä sallittaisiin karhun perinteinen kevätmetsästys. Lyijykieltokin on tulossa vain hänen kuolleen ruumiinsa yli.

Kuulostavat kaikki varsin hyviltä, kannatan asiaa lämpimästi. Toivotaan, että näiden esittäjäkin tekee niiden eteen kaikkensa.


Sinä voit vaikuttaa…


Nyt sitten se tämän kirjoituksen tärkein asia. Kerro sinä, miten meillä sinun mielestäsi menee? Onko jokin yllä kerrotuista asioista mielestäsi tärkeä? Onko jotain muita asioita, johon haluaisit muutosta? Nyt sana on vapaa!

Koostan tämän blogin kommenteista sekä Facebook ja Instagram -keskustelusta suuntaviivat Suomen Metsästäjäliitolle ja sen tulevalle uudelle toiminnanjohtajalle. Mihin heidän tulisi meidän edustajinamme jatkossa keskittyä ja mitkä asiat voisi jättää vähemmälle. Meille tärkeän Metsästäjäliiton kun tulisi olla myös meidän yhteinen äänemme.



#BerettaTribe #teamsakonordic

Lisätietoja:

http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2018/11/onko-salarakastelu-rikos.html
http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2019/02/kritiikkia-keskustan-erapoliittiseen.html
http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2018/05/medialla-on-yksisuuntainen.html
http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2018/01/sikamaista-vedatysta.html






keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Eräurpojen valtakunta



Törmäsin jälleen kerran uutiseen uusista metsästysrajoituksista. Tällä kertaa "Suomen erämyönteisimmäksi puolueeksi" julistautunut keskusta, on ministeriensä toimesta lisännyt osittaisia tai täydellisiä metsästyskieltoalueita perustamalla 119 uutta luonnonsuojelualuetta Etelä-Savon maakuntaan. Toki voisin heittää tähän ikimuistoisen kansanviisauden: ”Kepu pettää aina”. Mutta se ei ole totta. Se on ilkeämielinen vale.

Keskustapuolue on toiminut täysin johdonmukaisesti jo vuosien ajan ja äänestäjät ovat palkinneet sen vaalit toistensa perään, toteuttamaan poliittista linjaansa. Oikeampi tupailtaviisaus kuuluukin: ”Ei se ole tyhmä joka suhmuroi, vaan se joka äänestää”.



Eräjorma on kuollut, eläköön Eräurpo!


Jätetään siis keskusta rauhassa vatuloimaan, koska vika ei ole heissä. Syyllinen on Eräurpo ihan kaikissa puolueissa! Se että metsästyksellä menee vuosi toisensa jälkeen huonommin, ei todellakaan johdu mistään puolueesta tai viranomaisesta. He vain tekevät mitä me annamme heidän tehdä. Sitä saa mitä tilaa!

Löysin tämän jutun alussa mainitun uutisen Facebookin metsästysaiheisesta ryhmästä, jossa on 48.726 jäsentä. Luulisi, että tällainen erittäin huonosti perusteltu metsästyskielto Savon sydänmailla olisi saanut ryhmän tuhansien metsästäjien huomion ja ansaitun paheksunnan. Niinpä, päivitys oli saanut osakseen kaksi peukkua ja yhden vihaisen naaman. Kun painoin itsekin reaktiokseni vihaisen naaman, oli tällä tavoin mielipahansa ilmaissut 0,0082% ryhmän metsästäjistä.

Enonkosken, Heinäveden, Hirvensalmen, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen, Puumalan, Rantasalmen, Savonlinnan ja Sulkavan kuntien alueelle perustetaan 119 uutta luonnonsuojelualuetta. Näiden alueiden metsästyskiellot ja rajoitukset eivät kiinnosta kuin niitä muutamaa porukkaa, joilla rajoitukset kaventavat metsästystä huomattavasti. Joillakin alueilla saa toistaiseksi erityistoimin jotain vielä metsästääkin. Kapulakielinen selvitys oli äärimmäisen tuskaista lukea, mutta paikoin voinee rajoituksin metsästää hirveä, villisikaa, jänistä ja rusakkoa, mutta millään alueella ei voine metsästää riistalintuja?, kauriita, peuroja, suurpetoja, kettuja, näätiä… jne.

Näillä alueilla voitaisiin kuitenkin metsästää kaikkia riistaeläimiä, jos poliittista tahtoa olisi, koska yksikään riistaeläin ei Suomessa ole vaarassa joutua sukupuuttoon.



Ihania lisäkieltoja


Eräurpoa ei isommin kiinnosta. Päinvastoin Facebook-päivityksen alle oli tullut yllättävän monta kieltoja ja rajoituksia kannattavaa mielipidettä.

”Kerrankin jotain hyvää tässä maassa.”

”Toki nuo yhteensä vain 11000 ha, joten onko väliä?”

”Näkisin ennemminkin että metsät on turvassa hakkuilta. Ne on riistalle pahempia uhkia kuin suojelualueet.” (tämän perässä 8 peukkua)

”Hyvä vaan kun säästyy ne vähätkin mettät mitä on enää jäljellä!”

”Yleensä ottaen luonnonsuojelualue takaa hyvät riistakannat kymmenien kilometrien päähän alueen ulkopuolelle. On päivänselvää, että suojelualueilla riistatiheydet nousevat ja eläinten on hakeuduttava muualle reviiriä etsimään. Näin siis suojelualue on loppujen lopuksi hyvä metsästyksen kannalta. Ja ainakin on sitten malliksi koskemattomia metsiä kun ne muualta hupenevat.”

”Vieraslajit (haittaeläimet) on vain järjestelykysymys suojelualueilla. Metsähallituksellakin on omaa henkilöstöä hoitamaan niiden vähentämisen.”




Eikä tässä vielä kaikki


Aiemmin olikin jo juttua uusista metsästysrajoituksista Uudellamaalla ja nyt siis Savossa. Monikaan Urpo ei ymmärrä näiden olevan vasta alkusoittoa. Kuulemani mukaan ministeriössä on työnalla suunnitelmat vastaavista rajoituksista kaikissa Suomen maakunnissa. Uusia metsästykseltä rajoitettuja kohteita perustetaan ja vanhoja laajennetaan tulevaisuudessakin ympäri Suomen.

Entäpä jos seuraavassa hallituksessa maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö siirtyvät keskustalta vihreille tai vasemmistolle? Ajatteleeko Urpo, että metsästysmahdollisuudet kasvavat? Vai voisiko käydä niin, että monien luontojärjestöjen toiveet yhä enenevässä määrässä muuttuvat tulevina vuosinakin lakiteksteiksi?

Aluksi siirretään yksittäisiä lajeja kiellettyjen listalle kuten: jouhisorsa, heinätavi, tukkasotka, punasotka, tukkakoskelo ja nokikana. Sitten heti perään ”väliaikainen” rauhoitus lajeille: metsähanhi, haapana, haahka, isokoskelo ja alli. Kun alkuun pääsevät, niin riistavesilintujen metsästyksen aloitusta siirretään reilusti eteenpäin, jotta monet sorsat ehtivät muuttaa alta pois ja toisesta päästä lyhennetään, jotta talvehtivat ehtivät varautua kelien kylmenemiseen paremmin.

Vesilintujen saalistukseen tehdään päiväkiintiöitä. Lintujen metsästys ilman noutavaa koiraa sekä hämärässä metsästys kielletään kokonaan. Lyijyhaulien ja luotien käyttö kielletään kaikessa metsästyksessä sekä rataharjoittelussa…

Satoja ampumaratoja on jo lakkautettu ympäri Suomen, seuraavaksi rajoitetaan entisestään ampumista omilla mailla. Rajoitetaan kellonaikoja, viikonpäiviä sekä laukausmääriä ja henkilöitä joilla on oikeus ampua yksityisillä mailla.

Metson metsästys kielletään eteläisessä Suomessa kokonaan. Kaikkien metsäkanalintujen metsästysaikoja rajoitetaan lyhentämällä molemmista päistä ja metsästäjäkohtaiset saaliskiintiöt otetaan käyttöön (esimerkkivaatimus 2 kpl/kausi, ilmoitusvelvollisuus).

Suurpetojen metsästystä vaikeutetaan entisestään lupakäytäntöjä kiristämällä. Alueelliset susitihentymät estävät tulevaisuudessa koirametsästyksen yhä uusilla alueilla. Pienpetojahdeissa koiran käyttö sallitaan vain kytketyllä koiralla. Erityisesti luolametsästys kielletään kokonaan. Hilleri poistetaan riistalajien joukosta. Jalkanarut ja rautapyynti kielletään kokonaan. Pienpetojen metsästysaika rajataan kahteen talvikuukauteen.

Näitä kaikkia toimia on jo äänekkäästi vaadittu ja ministeriöissä mietitään niiden toteuttamista.

Jousimetsästyksen sääntelyä on vapautettu ainoastaan siitä syystä, että tulevaisuudessa voidaan kiristää aselupia helpommin ja perustellummin. Mihin tarvitset kivääri- tai haulikkolupaa, koska metsästää voit jousellakin?




Ei suurella pamauksella, vaan pala palalta


Metsästettäväksi riistaksi hyväksyttyjen lajien määrää vähennetään yksi kerrallaan. Metsästysaikoja rajoitetaan. Metsästyskieltoalueita lisätään kaavoituksella ja suojelualueilla. Aselupia peruutetaan ja lupaehtoja kiristetään entisestään. Aiemmin yleisesti käytössä olleille aseille ei saa jatkossa lupia. Yhä useampi lupa on tulevaisuudessa määräaikainen. Lupamaksuja korotetaan riista- ja aselupien osalta.

Mitä tekee Eräurpo? Ei koske Urpoa, ennen kuin koskee...



»Ensin ne tulivat hakemaan sosialistit, enkä puhunut mitään, koska en ollut sosialisti.
Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysaktiivit, enkä puhunut mitään, koska en ollut ammattiyhdistysaktiivi.
Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, enkä puhunut mitään, koska en ollut juutalainen.
Sitten ne tulivat hakemaan minut, eikä ollut enää ketään, joka olisi puhunut puolestani.»
-Martin Niemöller





Lähteet:

http://www.metsa.fi/etela-savo-suojelualueita
https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Bsarja/b203.pdf



maanantai 11. helmikuuta 2019

Metsästys uhattuna monin paikoin Uudellamaalla



Kirjoitin kuun alussa kritiikkiä Mikko Kärnän johdolla laadittuun ”Keskustan eräpoliittinen linjaus” -julistukseen. Julistus itsessään on oikein kannatettava ja sisältää paljon hienoja asioita. Kritiikkini kohdistuikin pitkälti siihen, ettei nyt vaalien alla "Suomen erämyönteisimmäksi puolueeksi" julistautunut keskusta ole juurikaan edistänyt metsästäjien asiaa, vaikka on ollut jo vuosia vallassa. Päinvastoin heidän johdollaan on tehty monia harrastustamme hankaloittaneita päätöksiä.

Kritiikkini kohdistui siis pitkälti menneisiin tapahtumiin. Mutta nyt huomasin järkytyksekseni Suomen Metsästäjäliiton tiedotteen viime perjantailta. Metsästäjäliitto on huolissaan uusista metsästysrajoituksista Uudellamaalla. En halua mitenkään erityisesti tuoda näitä asioita esille puoluepoliittisina, mutta nyt juuri Juha Sipilän hallituksen ja keskustalaisen ympäristöministerin Kimmo Tiilikaisen toimesta ollaan puuhamassa Uudellemaalle merkittäviä metsästysrajoituksia.

Halusi tai ei, nämä ovat juurikin poliittisia päätöksiä ja näiden toimien takana on harkitut poliittiset linjaukset. Nyt on aktiivisesti haluttu rajoittaa metsästystä isolla alueella. Ei voi olla niin, että julistaa olevansa Suomen erämyönteisin puolue, mutta käytännössä tekeekin sen vastaisia asioita. Tai voi toki, mutta mielestäni se ansaitsee tulla reilusti julkiseksi, jotta ihmiset voivat ihan itse arvioida näiden päätösten merkitystä.

Uudellemaalle on tarkoitus perustaa valtioneuvoston asetuksella 32 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 21.747 hehtaaria. Omalla erillisellä valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus perustaa Porkkalaan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 12.777 hehtaaria. Lisäksi ympäristöministeriön asetuksella perustettaisiin 67 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala olisi noin 2.299 hehtaaria.

Alueet sijaitsevat Espoon, Hangon, Helsingin, Hyvinkään, Inkoon, Järvenpään, Karkkilan, Kirkkonummen, Lapinjärven, Lohjan, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Porvoon, Pukkilan, Raaseporin, Sipoon, Siuntion, Tuusulan, Vantaan sekä Vihdin kuntien tai kaupunkien alueella. Yksi suojelualueista sijaitsisi osin Lopen kunnassa Hämeen maakunnassa.



Suomen Metsästäjäliitto on huolissaan uusista metsästysrajoituksista


Ympäristöministeriön asetusluonnos Uudenmaan alueelle perustettavista luonnonsuojelualueista on nyt lausuntokierroksella. Metsästäjäliitto ja sen Uudenmaan piiri tulevat esittämään asetusluonnokseen merkittäviä muutoksia.

-Metsästyksen tulisi olla olennainen osa suojelualueiden hoitoa. Pienpetojen kantojen säätely linnustonsuojelualueilla ja kosteikoilla on hyvä esimerkki siitä, miten suojelualueiden perimmäistä tehtävää ei voida toteuttaa ilman metsästäjiä, kertoo luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Metsästäjäliitosta.

-Metsästyksen salliminen myös motivoi paikallisia metsästäjiä jatkamaan perinteisiä vapaaehtoistöitään riistantutkimuksen, pienpetopyynnin sekä alueen hoidon ja valvonnan hyväksi, Grenfors lisää.




Asetuksen käytännön vaikutukset metsästykseen 

(ote Metsästäjäliiton julkaisusta)



Kalkkaan kesämetsästys jää pois

Ympäristöministeriön lausuntokierroksella oleva asetusluonnos ei sallisi jatkossa kesän kalkkaiden eli uroshaahkojen metsästystä. Kalkkaat muuttavat rannikolta pääosin jo kesäkuun aikana, joten syksyllä kalkkaat eivät ole alueella paikalla. Haahkakanta on vääristyneen urosvoittoinen 70:30, joten kalkkaan kesämetsästyksen lopettaminen ei ole järkevää lajin kannalta.

Käytännössä asetus lopettaisi kalkkaiden metsästyksen miltei kokonaan Uudellamaalla, metsästyksen
rajautuessa käytännössä vain muutamalle luodolle.


Hallia ei voi metsästää kesällä

Asetus lopettaisi monin paikoin myös harmaahylkeen metsästyksen kesällä, esim. Porkkalanniemen
merialueella ei enää metsästettäisi 6.4-9.9. halleja yleisillä vesialueilla. Tähän saakka hallisaalis on saatu Suomenlahdella käytännössä keväällä ja kesällä, ei syksyllä. Esitys lisäisi merkittävästi esimerkiksi kalastuselinkeinolle aiheutuvia vahinkoja.


Merkittäviä liikkumisrajoituksia saaristoon ja luodoille

Asetus rajoittaisi liikkumista ja maihinnousua rajoitetaan sulan veden aikana. Metsästys merellä on usein riippuvaista saarista ja luodoista, joten maihinnousukielto käytännössä estäisi metsästyksen. Erityisesti rajoitus vaikeuttaisi harmaahylkeen ja vesilintujen metsästystä sekä alueiden muuta virkistyskäyttöä.


Supikoiran- ja minkinpyynti päättyisi jo maaliskuussa

Asetus rajoittaisi supikoiran- ja minkinpyynnin välille 10.9.–31.3. Monilajisen kannanhoidon toteuttamiseksi pyynnin tulisi jatkua huhtikuun loppuun saakka. On tärkeää huomioida, että erityisesti luonnonsuojelualueen yleisellä vesialueella pyynnin tulee olla mahdollista myös huhtikuussa, sillä saarille pääsee jäätilanteen takia usein käytännössä vasta silloin. Juuri ennen lisääntymiskautta tehtävällä pienpetopyynnillä on kaikkein suurin merkitys maassa pesivien lintujen pesinnän onnistumiseen.

Myös syysaikainen pyynti olisi perusteltua sallia jo elokuun alusta, koska silloin linnusto on jo pesinyt ja pyyntiolosuhteet saaristossa olisivat suotuisat.


Hirvenpyyntiaika lyhentymässä

Uudenmaan hirvikanta on etenkin rannikkoseuduilla maamme tiheimpiä. Siitä huolimatta,
asetusluonnoksessa hirvenpyynti alkaa vasta marraskuun alussa ja loppuu jo vuoden lopussa. Metsästyksen aloituksen siirtäminen kahdella viikolla ei ole perusteltua, koska virkistyskäyttö on useimmilla alueilla vähäistä.

Metsästysaikaa olisi tärkeä saada jatkettua tammikuulle muun muassa liikenneturvallisuuden
varmistamiseksi ja taimikkotuhojen ennaltaehkäisemiseksi. Aluekohtaisilla perusteluilla metsästysseurojen olisi syytä yrittää saada metsästysaikaa jatkettua ja lisää alueita sallituksi.


Valkohäntäpeura ja metsäkauris

Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästys on luonnoksen mukaan kielletty kaikilla alueilla.
Metsästäjäliiton mielestä niiden metsästys tulisi sallia asetuksella erityisesti läntisellä Uudellamaalla ja itäisen Uudenmaan rannikolla ja saaristossa, jossa kantojen alentaminen on juuri nyt tärkeänä tavoitteena.


Kettu

Ketunpyynti ei ole asetusluonnoksessa sallittu millään Uudenmaan perustettavaksi suunnitellulla
luonnonsuojelualueella. Uudellamaalla sen tulisi olla sallittua vähintään saaristossa ja parhailla lintuvesillä, sillä ketun ja vieraspetojen aiheuttaman saalistuksen yhteisvaikutus maassa pesivien lintujen pesimämenestykselle on suuri.


Pyy

Asetusluonnos ei salli metsäkanalintujen metsästystä. Pyykannat ovat esitetyillä alueilla monin paikoin varsin vahvoja, joten pyyn pyyntiä tulisi olla mahdollista jatkaa ainakin niillä vuokra-alueilla, joilla se on ollut tähän asti mahdollista.


Alle 100 hehtaarin alueille metsästys mahdollista vain poikkeusluvilla

Asetus ei suoraan salli metsästystä lainkaan ympäristöministeriön asetuksella perustettavilla alle 100
hehtaarin luonnonsuojelualueilla. Hirvenajoon, vieraspetopyyntiin ja valkohäntäpeuran metsästykseen voi kuitenkin jatkossa yrittää hakea luonnonsuojelualueita hallinnoivalta Metsähallitukselta poikkeuslupia. Poikkeusluvat on tyypillisesti myönnetty useammaksi vuodeksi kerrallaan. Poikkeuslupamenettely vaaditaan, sillä metsästystä on mahdollista sallia asetustasoisesti vain valtioneuvoston asetuksella perustettavilla, yli 100 hehtaarin alueilla.




Kirjoituksessa on suoria lainauksia näistä lähteistä:

https://metsastajaliitto.fi/Metsastys_tukee_luonnonhoitoa

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=c8296571-57b1-4fcc-aad1-3e5ee6ba2471

https://metsastajaliitto.fi/sites/default/files/sml/liitteet/Tietoa%20Uudellemaalle%20perusteilla%20olevista%20luonnonsuojelualueista.pdf




perjantai 1. helmikuuta 2019

Kritiikkiä Keskustan eräpoliittiseen linjaukseen

Yhyyyyyyy… saatan nyt loukata jonkun tunteita somessa, mutta pistetäänpä tyhjästä vaalihutusta ilmat pihalle.


Keskustapuolue on juuri julkaissut Mikko Kärnän johdolla laaditun ”Keskustan eräpoliittinen linjaus” -julistuksen. Siinä on kymmenen hyvää ja kaunista teesiä suomalaisen eränkäynnin parhaaksi. Kaiken ylevän lisäksi se on puhdasta populistista huttua vaalien alla. Tässä yritetään tökeröllä tavalla paikkailla uppoavaa laivaa.

Joo, tiedän kyllä, ettei pitäisi tarttua tällaiseen poliittiseen asiaan ollenkaan, tunteet kun käyvät kuumina vaalien alla. Keskustelin tästä myös parin kaverini kanssa, jotka varoittivat puuttumasta asiaan. Olisi kuulemma harrastuksellinen itsemurha alkaa kritisoida keskustaa. ”No hitto miks ei?” Demokratiaan kuitenkin kuuluu sananvapaus ja erityisesti sitä pitää käyttää silloin kun neuvotaan olemaan hiljaa itselle rakkaista asioista, jotka ovat menossa persiilleen.



Kiitos tyhjästä keskustalle


Ihan ensimmäiseksi haluan kuitenkin kiittää keskustaa tästä julistuksesta. En ole muilta puolueilta sellaista vielä nähnyt. On toki jo itsessään hyvä, että puolueella on paljon kaunista sanottavaa ”eränkäynnin, metsästyksen ja niihin läheisesti liittyvien toimintojen” puolesta. Kauniit sanat eivät vain paljoakaan lohduta, kun samaan aikaan teot ovat olleet jo vuosia jotain ihan muuta.

En julkaise tässä blogissa tuota julistusta kokonaisuudessaan, koska se on seitsemän sivua pitkä. Voit ladata sen tästä linkistä PDF:nä, jos iltasatujen lukeminen kiinnostaa.



Aseen omistus


Aloitetaan analyysi A:sta eli aseen omistamisesta. Julistuksessa:

”Keskusta sitoutuu toiminnassaan turvaamaan vastuullisten aseenomistajien oikeudet ja varmistamaan, että ampuma-aseen hankkiminen perusteltuun tarkoitukseen on Suomessa tulevaisuudessakin mahdollista. Sitoudumme jatkamaan lupabyrokratian keventämistä turvallisuusnäkökulmat huomioiden ja huolehdimme, että aseiden kotisäilytysoikeudesta pidetään kiinni.”


Tarpeettomat ampuma-aselain kiristykset

Mennäänpä hiukan taaksepäin, sinne mistä nykyinen kurjuus johtuu. Suomessa oli hyvä, mutta tiukka aselainsäädäntö 2000-luvun alkuun asti. Yksittäisten traagisten tapahtumien jälkeen keskustapuolueen pääministerin Matti Vanhasen johdolla tehtiin hätäisesti täysin epäonnistunut ampuma-aselain muutos, jonka saatteli valmiiksi keskustalainen pääministeri Mari Kiviniemi 2011. Muutoksen jälkeen käsiaseiden luvansaanti vaikeutui tuntuvasti ja osin muuttui täysin mahdottomaksi. Samaan aikaan aloitettiin luvanhakijoiden ja -haltijoiden terveydentilan valvonta täysin toimimattomin keinoin mm. pällitestein.

Näissä mainingeissa Matti Vanhanen ehdotti mm. aseiden keräämistä ampumaradoille säilytettäväksi. Onneksi tämä ei mennyt sentään läpi. Lisää surkuhupaisia hetkiä koettiin keskustan johdolla, kun Matti Vanhanen julisti YLE:n uutisissa pienoispistoolin "lähes sarjatulta" ampuvaksi aseeksi. Siihen asti pienoispistooli oli ollut erittäin kätevä harrastease, mutta myös loukku- ja luolametsästäjän työkalu. Lakiuudistuksen jälkeen ei näihin enää lupia herunut. Samalla lakiuudistus esti monen nuoren aseharrastuksen aloittamisen ja ampumaurheilua laajemminkin.

Kaikki aselain kiristykset ovat kohdistuneet "vastuullisiin aseenomistajiin".  Harmi kyllä kärsijät ovat vain ja ainoastaan aseharrastajia, koska rikollisten toimintaan ei pystytä vaikuttamaan rehellisten ihmisten kyykyttämisellä.


Ampumaratoja suljettu

Vuosituhannen vaihteesta alkaen keskusta on Jäätteenmäen, Vanhasen I, Vanhasen II, Kiviniemen ja Sipilän pääministerikausilla johtanut Suomea. Kuitenkin 1990-luvun loppuun verrattuna Suomessa on noin tuhat ampumarataa vähemmän. Ampumaratojen sulkeminen on metsästäjien kannalta katastrofaalista. Keskusta olisi halutessaan voinut muuttaa tilanteen tyystin toiseksi, vaikkapa nyt viimeksi neljän vuoden aikana Juha Sipilän johdolla, mutta alasajo sen kun jatkuu.


Uudet säilytyssäännöt maksavat kymmeniä miljoonia aseharrastajille

Sipilän hallitus siunasi katastrofin uudella ampumaratalailla ja aseiden säilytykseen liittyvillä uusilla säädöksillä, jotka tulivat voimaan 1.12.2015. Ne eivät kuitenkaan ole vielä ehtineet muuttua kaikin osin käytännöksi, koska aseiden säilytyksen osalta annettiin viiden vuoden siirtymäaika. Ennen aselain uudistusta ei ollut nähtävissä järkevää perustetta aseiden säilyttämisen muuttamiseksi, mutta hallitus päätyi vaatimaan tyyppihyväksyttyä turvakaappia enemmän kuin viisi asetta omistavilta. Aiemmin riitti, kunhan asetta säilytti turvallisesti ja lukittuna, yleisimmin tavallisessa metallisessa asekaapissa.

Tämä muutos tulee maksamaa n. 60.000 aseenomistajalle yhteensä vähintään 36.000.000€, eikä aseturvallisuus käytännössä parane mitenkään merkittävästi.

Lisäksi kalliin sertifioidun asekaapin vaatimus asettaa monella harrastajalla viisi asetta käytännön maksimimääräksi. Koska jos omistaa jo viisi asetta, niin kuudennen aseen ostamisen yhteydessä joutuu sijoittamaan (400 – 2.000€ uuteen kaappiin, 50 – 100 € kaapin rahtiin ja aselupaan 90€) helposti yli 700€ pelkästään sivukuluihin ja siihen sitten tietysti aseen hinta päälle. Käytännössä tämä aiheuttaa myös kieltäytymistä perintöaseista, koska aktiiviharrastajalle viisi asetta on todella vähän. Siihen joukkoon ei mahdu perintöaseet, vaikka niihin olisi muodostunut lapsuuden muistoja.


Aseluvan hinnat

Aseluvan hinta nousi taas tänä vuonna Juha Sipilän johtaessa maata, nyt se on jo 90€. Muistan vielä vuoden 1990, jolloin aselupa maksoi 20 mk. Kun Suomessa mentiin eurovaluuttaan 1.1.2002, käytettiin muunnoskerrointa 1 eur = 5,94573 mk. Siis vuoden 1990 aseluvan hinta olisi 3,36€. Kun aselupa on kuitenkin 90€, on sen hinta noussut yli 26-kertaiseksi eli runsaat 2500%.

Kuitenkin elinkustannusindeksillä korjattuna 20 mk:n aseluvan hinta vastaa tänä vuonna 5,25€. Tuo ylimääräinen 84,75€ ei ole mikään luonnonvoima, vaan se johtuu puhtaasti poliittisista päätöksistä ja eniten aselakien kiristyksistä, joista keskustapuolue on pääministeriensä johdolla pitkälti vastuussa.

Uusimmat aselain kiristykset, asedirektiivien muutokset ja Juha Sipilän hallituksen poliittinen ohjaus/saamattomuus ovat käytännössä johtaneet siihen, ettei läheskään kaikkialla Suomessa ole enää mahdollista saada aselupia itselataaviin (TT3) urheiluaseisiin metsästysperusteisesti, vaan niitä tulkitaan vaarallisiksi ja tarpeettoman tulivoimaisiksi aseiksi. Lisäksi aselupia on alettu rajoittaa täysin tarpeettomasti määräaikaisiksi. Tämä käytäntö ei lisää aseturvallisuutta, mutta kyykyttää harrastajaa ikävällä ja kalliilla tavalla.

Käytännössä 90€ kohtuuton lupamaksu on myös johtanut käytettyjen aseiden menekin romahtamiseen kaikkein edullisimmassa hintaluokassa. Hyviä ja toimivia aseita menee entistä enemmän sulattoon. Kaikki tämä vaikeuttaa nuorten aseharrastuksen aloittamista entisestään, sekä on tietysti romahduttanut myös aseiden omistusarvoa. Aivan erityisesti tämä koskee perintöaseita.


Lupabyrokratian purkutalkoot

Tämä on oikeasti helvetin iso vitsi, vaikkei se yhtään naurata. Julistuksessa tosiaan sanotaan: ”Sitoudumme jatkamaan lupabyrokratian keventämistä turvallisuusnäkökulmat huomioiden ja huolehdimme, että aseiden kotisäilytysoikeudesta pidetään kiinni”.

Ihan ensimmäiseksi todettakoon se tosiasia, että nämä lupabyrokratian kiristykset ovat olleet keskustalaisten pääministerien organisoimaa toimintaa. Muistan vielä hyvin ajan, kun aseluvan sai käytännössä läpihuutojuttuna, jos ei ollut isommin elämässään hölmöillyt. Täytit lomakkeen ja veit sen poliisiasemalle. Maksoit muutaman euron leimaveron ja sait ostoluvan parhaimmillaan heti, mutta joskus siinä saattoi kestää viikko. Nykyään lupaa voi joutua odottamaan jopa kuukausia.

Luvan sai aikanaan helposti kivääriin, haulikkoon, pistooliin tai vaikka itselataavaan mustaan kivääriin. Perusteluiksi riitti metsästys (jos oli suorittanut metsästyskortin) tai virkistysammunta (jolla perusteella nykyään ei taida mitään lupaa enää herua). Keskustan vartiovuorolla otettiin käyttöön käytännössä kaikki sen jälkeen tulleet aselainkiristykset pällitesteistä kalliisiin turvakaappisäilytyksiin.

Jos nyt sitten kärnäläiset tulevat ja kertovat, jotta ovat poistaneet itse keksimiänsä rajoituksia tai luoneet sähköisen asioinnin, niin ei se paljoa naurata. Kaiken lisäksi tämä sähköinen asiointikin siirtyy otettavaksi käytäntöön vasta 1.3.2020, jos edes silloinkaan. Keskustan pääministeri Matti Vanhanen itse aikanaan ehdotteli aseiden kotisäilytyksen rajoittamista, jota nyt siis jämäkästi yritetään keskustassa puolustaa. Keskustan ansiosta tosin kotisäilyttämisen kustannuksia ja vaatimuksia on nostettu reilusti, vaikkei näillä toimilla aseturvallisuus ole noussut käytännössä yhtään.



Metsästysmahdollisuudet


En jaksa tähän nyt kaivaa mitään tiettyä kohtaa keskustan julistuksesta, mutta uskokaa minua (jos ette sitä jaksa lukea): siellä on paljon kauniita ja kannatettavia asioita. Väistämättä tulee mieleeni, että miksi keskusta ei ole toteuttanut näitä, kun on ollut jo vuosia vallassa. Nytkin neljä vuotta pääministeripuolueena.

Keskustalla on Juha Sipilän pääministerisalkun lisäksi asunto-, energia- ja ympäristöministerin toimi Kimmo Tiilikaisella ja maa- ja metsätalousministerin posti Jari Lepällä.

Eli jos nyt ajatellaan mitkä ministeriöt Suomessa vastaavat metsästäjien asioista, niin juurikin maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö ovat ne tärkeimmät, tietysti pääministerin ohjaamina. Kaikki nämä ovat koko hallituskauden olleet yhtä aikaa keskustan hallussa. Tämä jos mikä olisi ollut tuhannen taalan paikka tehdä ne kaikki mitä tuossa julistuksessaan lupaavat. Ja paljon muutakin, kuten vaikkapa avata suojelualueet metsästykselle.

Luonnonsuojelualueiden keskeisenä tavoitteena on luonnon biologisen monimuotoisuuden sekä luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason turvaaminen. Luonnonsuojelualueita ovat kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut luonnonsuojelualueet. Monilla suojelualueilla suojelun peruste on esimerkiksi tiettyjen harvinaisten kasvien tai hyönteisten suojelu sekä kansallispuistoissa luonnonmaisemat ja virkistysaluetoiminta. Niinpä niillä alueilla voitaisiin metsästää kaikkia riistaeläimiä, koska yksikään riistaeläin ei Suomessa ole vaarassa joutua sukupuuttoon. Kyse on siis poliittisesta tahdosta, eikä sitä tunnu nykyään olevan kuin uusien metsästykseltä pois olevien suojelualueiden perustamiseen.


Keskustan ja MTK:n yhteiset eväät

Biologinen kestävyys sallisi paljon suuremmat riistaeläinkannat. Eikä mikään edistäisi erätaloutta ja metsästysmahdollisuuksia paremmin kuin se että riistaa olisi paljon. Alkaisi olla myös jahtimahdollisuuksia paljon nykyistä suuremmalle joukolle, kun ei tarvitsisi olla kateellinen niistä harvoista hirvistä. Metsälle pääsisivät maksua vastaan myös metsästysturistit ja mikä ilmeisesti vieläkin kauheampaa maattomat kaupunkilaiset.

Hirvieläinkantaa voitaisiin kasvattaa monin paikoin ainakin viisin-, mieluummin kymmenkertaiseksi, mutta MTK ei omiin bisneksiinsä niitä metsiin tai pelloille kaipaa. Jos ja kun keskusta kuuntelee MTK:ta, hienot eräpoliittiset linjaukset ovat ihan yhtä tyhjän kanssa.

MTK:n räväköityminen viimevuosina hirviasioissa on ilmeisesti seurausta siitä, ettei etujärjestö pysty juurikaan auttamaan taloudellisessa ahdingossa olevia maanviljelijöitä. Vaan suuntaavat huomion metsänomistajiin ja kun eivät kantohinnallekaan mitään voi, niin keskittyvät "hirvivahinkoihin".


Villisika

Villisika on pikkuhiljaa leviämässä uudeksi riistalajiksemme. Se voisi olla osassa Suomea jopa merkittävin riistalaji. Miljardien liikevaihtoa pyörittävä pääoma on kuitenkin saanut juoksupojikseen maa- ja metsätalousministeriön, joka pyrkii nyt tuhoamaan luontaisesti levinneen riistalajin ”parempien” bisnesten tieltä. Tämä parempi bisnes tehdään valtaosin kannattamattomasti veronmaksajien rahoilla. Lopputuloksena sikayrittäjä painii täysin kannattamattomassa tuotannossa henkihieverissä, kiinalainen saa maailman parasta lihaa alle todellisten tuotantokulujen ja muutama lihatalo käärii veronmaksajien tuet omiksi voitoikseen.

"Villisian kohdalla ohjeeksi sopii, että se on ammuttava tavattaessa", totesi keskustalainen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä 23.10.2017 Vantaalla. Ministeriö on tehnyt poikkeuksellisia lakimuutoksia keskustalle ei-toivotun lajin torjunnassa. Keinovalaistus ja saaliin lahtaaminen aitaukseen ovat nykyisin sallittuja menetelmiä.

Metsästyslaki tarjoaa lisääntymisrauhan käytännössä kaikille riistalajeille, paitsi villisialle. Sen metsästysaika jatkuu ympäri vuoden lukuun ottamatta emakkoja, joilla on porsaat. Emakonkin voi toki tappaa, mutta täytyy muistaa listiä porsaat ensin. "Käytännössä vain konetuliaseet on kielletty", Leppä toteaa. Samaan aikaan Suomen Sikayrittäjät ry maksaa villisiasta 90 € tapporahaa ja lisäksi keskustaministerin ohjaama Ruokavirasto maksaa 40–100 € näytepalkkiota metsästetyistä villisioista. Metsästyslain muuttaminen yhden eläimen vuoksi on Suomessa harvinaista. Muutoinkin metsästyslakia on muutettu vain muutamia kertoja. Vanha keskustalainen sanonta kuuluukin: ”Rahalla saa ja hevosella pääsee.”


Erikoiset käsitykset jokamiehenoikeuksista

Linjauksessa julistetaan: ”Vanhat perinteet, kuten kylien läheisten marja- ja sieniapajien jättäminen ”huonojalkaisille” paikallisille, on pidettävä kunniassaan.”

Kaikki varmasti ymmärtävät, etteivät jokamiehenoikeudet ulotu ihmisten pihapiireihin ja ne jätetään rauhaan. Mutta tällainen kylien läheisyydessä olevien alueiden pyhittäminen paikallisille kuulostaa ihan lapinpuolustaja Kärnän omilta säännöiltä. Näillä perusteilla ei täällä Etelä-Suomessa voisi poimia marjoja tai sieniä ollenkaan. Aina ollaan isomman tai pienemmän kylän läheisyydessä. Ja silloin kun olen pohjoisemmassa eräretkillä, niin on ihan mahdotonta tietää kuka kärnä on minkäkin allikon reunan itselleen ikimuistoisena oikeutena varannut. Ja rehellisesti sanottuna, vaikka tietäisin, en välittäisi.


Sudenmetsästys

Linjauksessa suurpetoasioissa keskustassa toivotaan kaikkea kaunista, mutta hipsitään EU:n selän taakse:

”Suurpetojen metsästystä sääntelee EU:n luontodirektiivi. Keskustan näkökulmasta maamme suurpetopolitiikka on kuitenkin ensisijaisesti Suomen itsensä asia. Keskusta edistää Euroopan unionissa politiikkaa, jossa päätökset Suomen suurpetokantojen hoidosta kuuluisivat ensisijaisesti kansalliseen päätöksentekoon. Asiantilan muuttaminen on kuitenkin hidas prosessi ja tarvitsemme siksi siirtymäaikana joustavia, luontodirektiivin vaatimukset huomioivia ratkaisuja.

Keskusta edistää kaikkien suurpetojemme kannanhoidollista metsästystä ja suurpetokantojen pitämistä kohtuullisella tasolla vahinkojen minimoimiseksi. Häirikköpetojen poistamiseen on saatava joustavuutta ja välitöntä vaaraa aiheuttava suurpeto on voitava ampua ilman pelkoa seuraamuksista. Pedoilla on paikkansa luonnossa, mutta ei ihmisten pihapiireissä.

Suurpedoistamme susi, ilves ja karhu on siirrettävä luontodirektiivin liitteestä IV kevyemmän suojelun piiriin liitteeseen V. Keskustan mielestä erityisesti Suomen susikantaa on säänneltävä nykyistä tehokkaammin. Susikanta on pidettävä tasolla, jolla se ei aiheuta vaaraa ihmisille tai koti- ja tuotantoeläimille. Ihmisten huolet susien osalta on otettava vakavasti ja viranomaisten toimintaa häirkköpetojen poistamisessa on kehitettävä. Samoin edellytämme, että mikäli hybridisusia tavataan, on ne poistettava maamme luonnosta erittäin haitallisena vieraslajina.

Edistämme unionitasolla myös ikiaikaisen uroskarhujen kevätmetsästyksen palauttamista.  

Ahman vahinkoperusteista metsästystä on myös jatkettava porovahinkojen ehkäisemiseksi. Samoin selvitämme, voidaanko korppi määrittää rauhoittamattomaksi lajiksi koko maassa, eikä pelkästään poronhoitoalueella.

Haluamme pitää Suomen hyljekannat kohtuullisella tasolla merikalastuksen mahdollisuuksien turvaamiseksi ja edistämme unionitasolla hylkeenlihan pienimuotoisen myynnin sallimista.”


Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeuslupia harkintansa mukaan. Riistakeskus pitäytyy Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottamassa suden kanta-arviossa. Suomen riistakeskus ja Luke kuuluvat molemmat riistakonserniin ja ovat maa- ja metsätalousministeriön ohjattavana.

Keskusta siis ohjaa käytännössä niitä tahoja, jotka määrittelevät kanta-arvioita ja jotka myöntävät tai kieltävät lupia. Julistuksessa puhutaan, jotta Keskusta edistää sitä ja tätä. Kauanko näiden asioiden edistäminen kestää? Keskusta on ollut vuosikaudet päättämässä, mutta nytkin vain puhuu edistämisestä, haluamisesta ja selvittämisestä. EU:n selän taakse meneminen on pelkkä tekosyy. Jos halua on toteuttaa asioita, niin sitten vaan tekemään, mutta jos aina kysyy ensin EU:lta, niin varmaankin saa niitä kieltäviä lausuntoja.

Moni muukin EU-maa on tehnyt direktiivien tulkintoja luovasti ja sitten tarvittaessa käynyt niistä komission kanssa keskusteluja jälkikäteen. Miksi Suomen pitää aina olla kiltti mallioppilas? Hallitus ei taida tosissaan vastuutaa EU-komission määräyksiä kuin alkoholin etämyynnin/tuonnin kieltämisellä ja käytettyjen tuontiautojen verotuskiistassa.

Siinä on se ero, että kun lopettaa vatuloinnin ja tekee, niin asiat tulevat tehtyä. Tekemisen jälkeen voi taas keskustella siitä mitä tuli tehtyä, eikä niistä asioista mitä ehkä edistäisi, haluaisi tai selvittäisi, jos viitsisi. Kun vuosia kyselee ja voivottelee, niin kait sitä voi sitten kutsua näissä julkilausumissa vaikka edistämisenä. Sillä vain ei ole mitään vaikutusta käytännön toimiin. Se on pelkkää höttöä vaalien alla, jos se ei muutu edes vuosien saatossa lihaksi.




Kaikki ei ole keskustan vikaa


Tässä edellä on aika pitkälti syyt sille, miksi Suomi on moniin muihin maihin verrattuna riistatyhjiö. Ja miksi meillä aseharrastajien asiat ovat pielessä isommassakin mittakaavassa. Riistatyhjiössä eräpoliittisen linjauksen ydin tulisi olla se, että riistakannat nostetaan ylös. Aselakeja uudistaessa pitäisi päätöksiä tehdä järjellä eikä tunteella, kuten harrastajien harmiksi vuosia on toimittu. Näiden jälkeen perässä tulevat, ilman sen kummempia linjauksia, metsästysmatkailu, aseturvallisuus ja oikeastaan kaikki muukin. Kunhan aletaan tekeminen ja lopetetaan toivominen tai toivomusten esittely, varsinkin jos itse ollaan ainakin osavastuussa nykytilanteesta.

Ja joo, tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole hyökätä ainoastaan keskustapuoluetta kohtaan. Kirjoitan tarvittaessa kaikkien puolueiden hutusta metsästykseen liittyen. Keskusta ja Mikko Kärnäkin ovat monesti olleet julkisuudessa puolustamassa metsästystä. Nyt vain kovin moni asia on ollut heidän vahtivuoroillaan heikkenemässä. Kuitenkin näin harrastajan näkövinkkelistä vain teoilla on merkitystä. Pelkät vaalienalushöpinät ovat jopa vahingoksi. Joku saattaa pian uskoa niihin ja pettyä jälleen kerran pahasti.



Kirjoituksessa käytettyjä lähteitä:

https://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=cfa28a61-a222-43f5-8ab8-f250e4f0e636
https://www.poliisi.fi/luvat/palveluhinnasto_ja_maksaminen/palveluhinnasto_2019
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/yle-tuhansien-ampumaratojen-sulkeminen-mets%C3%A4st%C3%A4jien-kannalta-katastrofaalista-1.159216
http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
https://eralehti.fi/ps-pekkasuuronen/2017/06/30/aseluvan-hinta-nousi-taas/
https://intermin.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asetietojarjestelman-sahkoisen-asioinnin-kayttoonotto-siirt-1
https://intermin.fi/poliisiasiat/ampuma-aseet/aselainsaadanto
https://yle.fi/uutiset/3-5808864
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/35973-katainen-eri-aselinjoilla-kuin-vanhanen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_valtioneuvosto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipil%C3%A4n_hallitus
https://www.minilex.fi/a/mets%C3%A4stys-kansallispuistossa
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/vieraskolumnit/artikkeli-1.221717
https://www.metsalehti.fi/uutiset/mtk-vaatii-ampukaa-naarashirvia/
http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Esitteet/Jokamiehenoikeudet_esite(4450)
https://riista.fi/suden-poikkeusluvat-painostuksella-ei-voi-vaikuttaa-yksittaisiin-paatoksiin/
https://yle.fi/uutiset/3-10552908

http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2017/01/pari-sanaa-aseturvallisuudesta.html