Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hanhi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hanhi. Näytä kaikki tekstit

torstai 3. syyskuuta 2020

Mihin metsälle?



Jahtikausi on hyvällä alulla, mutta mihin pääsee harrastamaan maaton metsästäjä? Tai missä voi järjestää yrityksen tai yhdistyksen tilaisuuden? Nyt saa (ja täytyy) mainostaa kaikkia mahdollisia paikkoja, joihin pääsee maksusta tai korvauksetta metsästämään. Kerro, tarjoa ja mainosta tietämiäsi metsästyspalveluita ja paikkoja.


Ensimmäiseksi mieleeni tulee Naulosuon Erä Oy (www.naulosuonera.fi), jossa itsekin olen mukana tuottamassa mm. illallisia ja kenttälounaita jahtivieraille.


Julkaissut Naulosuon Erä Oy Keskiviikkona 13. marraskuuta 2019





Toisena esimerkkinä tulee heti mieleeni Woikoski Feeling, jota mielelläni suosittelen. Kävin siellä viimekaudella All inclusive fasaanijahdissa: https://www.woikoskifeeling.fi/fi/palvelut-ja-aktiviteetit/fasaanijahti.html. Heillä maastot tarjoavat mahdollisuuden myös ammunta-aktiviteetteihin ja tapahtumiin. Haulikkokoulu & Kiväärikoulun aktiviteetit sopivat osaksi fasaanijahtia tai kokousta. https://www.woikoskifeeling.fi/fi/palvelut-ja-aktiviteetit/ammunta-aktiviteetit-ja-tapahtumat.html


Jahtikausi on alkanut! Woikoski Feeling tarjoaa aitoja elämyksiä All inclusive fasaani- ja jänisjahtien merkeissä WHD...

Julkaissut Woikoski Feeling Keskiviikkona 2. syyskuuta 2020



Laita tämän blogauksen kommentteihin sinun suosituksesi ja kokemuksesi. Nyt voi mainostaa ihan luvan kanssa :)


tiistai 11. elokuuta 2020

Tuhannen hanhen paikka… Ja mitä sitten kävikään?

Hanhijahti


Joskus harvoin pääsee jahtihommissa ns. ”tuhannen taalan” -paikalle, maksamatta tuhatta taalaa. Nyt oli se hetki ja odotukset olivat todella korkealla. Mutta kuten metsästyksessä yleensä, vain ne pyyt ovat pivossa, jotka olet sinne saanut. Haluat ehkä kuulla, opiksi jos ei muutoin, kuinka lupaavinkin tilanne voi lipsua käsistä…


Tältä videolta näkyy tilanne sunnuntailta kyyhkyn aloituksen edeltävältä illalta, kun menemme rakentamaan piilot ja kaaveet valmiiksi odottamaan tulevan aamun auringonnousua ja kauan odotettua uuden jahtikauden aloitusta.




Tuossa videolla tosiaan näkyy, kuinka paikka on paras mahdollinen. Hanhia on tuhannen paljon, ja kyyhkyjäkin riittää enemmän kuin pystyy laskemaan. Olin päässyt vieraaksi jahtiseurueeseen ja nappasin tämän videon sotasuunnitelmiemme jälkeen. Idea oli, että muutama meistä vie pop‑up -peltopiilot (siis sellaiset, joissa maataan suojassa ja noustaan ampumaan hanhien laskeutumishetkellä) ja loppuporukka rakentaa naamioverkoista tuliasemia hernepellosta nousevien hanhien lentoreiteille. Lisäksi viedään peltoon hanhi- ja kyyhkykaaveita. 


Tarkoitus oli tulla aamulla viideltä asemiin, koska ennakkotiedustelu oli kertonut lintujen saapuvan aamuisin kuuden maissa paikalle ruokailemaan. Erittäin levottomasti nukutun yön jälkeen suuntaamme passipaikoille naamioverkkojen taakse hyvissä ajoin ennen auringonnousua. Peltomiehet nukkuivat lievästi pommiin ja saapuivat paikalle yhdessä ensimmäisten etuajassa saapuvien hanhiparvien kanssa. 


Hanhipassi


Hanhia pyrki pellolle jatkuvana virtana, mutta jotain oli vialla. Vaikka miehet makasivat piiloissaan, eivät hanhet uskaltaneet laskeutua. Etukäteen olimme sopineet, että peltomiehet avaavat tulen ja me muut pyrimme napsimaan pellolta nousukiertoon lähteviä lintuja. 


Hanhen metsästys


Lintuja tuli passipaikkojemme yli kaakattavina lauttoina, mutta juuri ennen laskeutumistaan päättivätkin väistää, koukkasivat lisää ilmaa siipiensä alle ja jatkoivat menoaan kohti taivaanrantaa. Meitä, jotka olimme naamioverkkojen takana aukean laidalla, hanhet eivät voineet mitenkään havaita, joten ainoa selitys tähän väistöliikkeeseen täytyi olla keskellä peltoa olevat makuupiilot ja/tai niiden edessä olevat hanhikaaveet. Ne kun olivat ainoa uusi elementti pellolla edellisiin päiviin nähden.


naamioverkko kyyhkypassi


Täytyy sanoa, että nyt kysyttiin kärsivällisyyttä. Istuin naamioituneena peltosaarekkeessa täysin liikkumatta ja näin sekä kuulin satojen hanhien metelöiden kaartavan ohitseni yhä uudestaan ja uudestaan. En tietenkään halunnut jahtiporukassa vieraana alkaa sooloilla, kun oli sovittu, että peltomiehet avaavat tulen. Näin ei kuitenkaan päässyt käymään, kun hanhet ottivat lisää korkeutta juuri ennen laskeutumista.


Turhauttava tilanne tämä oli varmasti peltopiiloissakin maata, en siis heitä halua mitenkään syyttää.


Lopulta tulee viesti, että kaikille passimiehille on luvalliseen riistaan tuli vapaa. Tässä tilanteessa ikävä kyllä suurin osa hanhista oli jo ohittanut tämän pellon, mutta kyyhkyjen lennon alettua tunnelma piristyi juuri niin hienoksi, kuin se jahdin aloituksessa ylipäätään voi olla :)




Aamun sarastus ja vähintäänkin useiden satojen hanhien näkeminen passissa oli todella upea luontokokemus, jollaista en vielä Suomessa ole ennen nähnyt. Päivästä tuli mukavan lämmin ja jatkoimme kyyhkypassissa yli puoleen päivään. Saalistakin taas saimme.



Kiitos Markolle kutsusta, vastoinkäymisistä huolimatta, jälleen kerran ylimuistoinen jahtipäivä.









tiistai 8. heinäkuuta 2014

Onko tässä mitään järkeä?

Valkoposkihanhen metsästys on sallittava. Se ei ole oikeasti suojelun tarpeessa, vaan on jo yleinen riesa kaupunkien puistoissa. Näitä samoja, Suomessa ankarasti suojeltuja hanhia metsästetään Virossa täysin ilman rajoituksia.

Valkoposkihanhet ovat alkaneet viihtyä uimarannoilla Lahdessa. Kesän ensimmäiset linnut tulivat rannoille jo kesäkuussa, mutta heinäkuun aikana hanhien määrän odotetaan kasvavan poikasten kuoriuduttua.

– Lahden mittakaavassa hanhet ovat suurempi ongelma kuin sataman lokit, kaupunginpuutarhuri Hannu Neuvonen sanoo.

Hän viittaa hanhien aiheuttamaan vaivaan ja työmäärään kaupungin uimarannoilla. Esimerkiksi vihertoimen ylläpitämät Mukkulan ja Ankkurin uimarannat on puhdistettava lintujen jätöksistä päivittäin.

– Tilanne on pahentunut viime vuosina. Ei ole kiva, jos joku astuu rannalla hanhen kakkaan.


2000-luvun tulokas


Biologi Esa Lammi Päijät-Hämeen lintutieteellisestä yhdistyksestä vahvistaa kaupunginpuutarhurin havainnon oikean suuntaiseksi. Vesijärven ensimmäinen valkoposkihanhipari pesi järvellä vuonna 2000.

Siitä lähtien lintukanta on vahvistunut vuosi vuodelta. Nyt kanta on noin 120 pesivää paria.

– Laji on Päijät-Hämeessä tämän vuosituhannen tulokas. Määrät ovat runsastuneet. Valkoposkihanhi elää vain Vesijärvellä, Päijänteellä satunnaisesti.

Heinä–elokuussa tämän kesän poikaset oppivat lentämään. Silloin hanhet tulevat joukottain oleilemaan nurmikoille ja uimarannoille.

– Kun poikaset lentävät hyvin ja ovat omillaan, hanhet kerääntyvät pelloille, eivät enää uimarannoille, Lammi kertoo.

Valkoposkihanki on rauhoitettu lintu. Lahden kaupunginpuutarhuri toivoo kuitenkin keskustelua ja päätöksiä kannan rajoittamisesta.

Lähde:

http://yle.fi/uutiset/uimarannoilla_vaistellaan_hanhien_kakkaa__suurempi_ongelma_kuin_lokit/7342130?ref=leiki-uup


maanantai 2. kesäkuuta 2014

Maa- ja metsätalousministeriö esittää metsähanhen metsästyskieltoa


Maa- ja metsätalousministeriö on tänään lähettänyt lausunnolle luonnoksen metsähanhen kansalliseksi hoitosuunnitelmaksi. Samalla lausunnolle on lähetetty luonnos ministeriön asetuksesta, jolla kielletään metsähanhen metsästys koko maassa vuoden ajaksi.

Metsähanhen metsästys on erityisesti Pohjois-Suomen pesimäalueilla arvostettu ja vaativa metsästysmuoto. Taigametsähanhikanta on kuitenkin taantunut 1990-alkaen merkittävästi. Ministeriö on rajoittanut vuodesta 2011 lähtien metsähanhen metsästystä ajallisilla ja alueellisilla metsästysrajoituksilla. Nämä toimet eivät ole riittäneet kannan laskun taittumiseen, joten ministeriö esittää nyt metsähanhen metsästyskieltoa.

Määräaikaisen metsästyskiellon tarkoituksena on estää Suomen pesimäkantaan sekä Suomen kautta muuttavaan muuhun Luoteis- ja Koillis-Euroopan metsähanhikantaan kohdistuvaa metsästyspaine, jotta kannan väheneminen pysähtyisi ja kanta elpyisi.

Metsästyksen kestävyyden varmistamisella on kiire ja se vaatii saalisilmoitusvelvollisuudesta säätämisen, metsästyksen säätelyn tarkentamisen ja kannan laskentojen tehostamisen talvehtimisalueilla. Lisäksi metsänhanhen pesimäalueet Suomessa pitää selvittää ja poikastuoton arviointia tarkentaa. Nämä toimet perustuvat lausuntokierrokselle lähetettyyn Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelman luonnokseen. Metsästyksen sallimista arvioidaan vuoden kuluttua, mutta sitä ei voitaisi sallia ennen mainittujen kannanhoitotoimien tekemistä.

Lausunnolle lähetetyssä hoitosuunnitelmassa esitetään useita toimia, jotta Suomessa voidaan varmistaa metsähanhen metsästyksen kestävyys. Samaan aikaan valmistellaan kansainvälistä metsähanhen hoitosuunnitelmaa koko metsähanhen muuttoreitille. Maa- ja metsätalousministeriö on vahvasti tukenut kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelua, jotta metsästyspainetta myös Keski- ja Luoteis-Euroopan maiden metsästyspaine saataisiin kestävälle tasolla. Suomesta kansainvälisen hoitosuunnitelman valmisteluun osallistuu Suomen riistakeskus. Kansainvälisen hoitosuunnitelman on määrä valmistua ensi vuonna.

Lähde: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/NL5P2Ixaf.html







torstai 12. syyskuuta 2013

Hanhen iänmääritys, kyniminen, nylkeminen ja paloittelu

Ylempänä nuori ja alla vanha merihanhi.




Hanhen iänmääritys


Usein nuoret hanhet erottuvat vanhemmista selvästi koon perusteella, kuten kuvassakin yllä. Jos vertailtavaksi ei ole erikokoisia yksilöitä, niin iänmäärityksen voi tehdä sulkapuvusta. Leveät ja talttamaiset höyhenet hartioissa ja siiven yläpinnalla ovat tunnusomaisia vanhoille linnuille. Nuorilla hanhilla höyhenet ovat sen sijaan kapeita ja suippopäisiä.



Linnun kyniminen


Ennen kynimistä lintu kannattaa upottaa kuumaan (n. 70 astetta) veteen muutamaksi minuutiksi. Näin höyhenet irtoavat selvästi helpommin. Märkiä untuvia on myös mukavampi kyniä, kun ne eivät leijaille ympäriinsä. Kyniminen itsessään on yksinkertainen mutta melko työläs operaatio. Höyheniin tartutaan peukalo-etusormi -otteella ja vedetään kohti linnun päätä.

Tapiolan takamailla –blogissa on mainio kuvasarja sorsan kynimisestä, jos haluat katsoa mallisuorituksen. Kynimistä helpottamaan myydään akkuporakoneeseen liitettäviä lisäosia, mutta näppärä kaveri tekee helposti itse vaikka tällaisen:



Lisää tee-se-itse ohjeita löydät googlettamalla: “diy duck plucker”



Linnun nylkeminen


Linnun nylkeminen on paljon nopeampi ja helpompi tapa jatkokäsitellä saalis kuin kyniminen. Erityisesti rasvaiset vesilinnut kannattaa kuitenkin kyniä, koska ruoanvalmistuksessa nahka suojaa lihaa ja auttaa sitä säilyttämään mehevyytensä. Lisäksi nahka on rapeaksi paistettuna erittäin hyvää. Esimerkiksi kuuluisa ”pekingin ankka” –annoksessa nahka tarjoillaan erikseen lihan kanssa herkullisena lisäkkeenä.

Nylkeminen aloitetaan avaamalla vatsanahka peräaukosta kupuun. Jatketaan sormin nahan ja lihan erottamista, nahka lähtee helposti rintatäkän päältä. Siivet ja jalat katkaistaan (kyynär- ja kinner-) nivelistä. Nahka vedetään siivistä ja jaloista käsin irti, vain tarvittaessa autetaan veitsellä. Katkaistaan pyrstö ja jatketaan nylkemistä selkäpuolelta. Lopuksi katkaistaan kaula ja vedetään nahan loppuosa irti.

Vasemmalla kynitty ja oikealla nyljetty hanhi. Kynittyyn lintuun jääneet pienet ohuet höyhenet voi polttaa vaikka kynttilän liekillä tai nopeasti grillin kuumuudessa.



Linnun paloittelu


Paloittelu aloitetaan jalkojen irrottamisella, seuraavaksi tukiranka irrotetaan rintatäkästä, rintalihakset irrotetaan täkästä ja siivet irrotetaan tukirangasta. Todella yksinkertaista, mutta jos tunnet tarvitsevasi harjoitusta, niin kokonainen kana tai broileri on hyvä harjoitusvastus. Alla mallisuoritus myös videona.




Lopuksi lihat pussitetaan, punnitaan ja pussit merkitään päiväyksellä.

Iso kynitty kokonainen hanhi 2,25 kg, pienen nyljetyn hanhen rintalihat 375 g ja koivet sekä siivet 470 g. Tukirangan lopuista luista ja lihoista tulee mainio riistaliemi.

torstai 13. syyskuuta 2012

Sorsa- ja hanhijahdissa Mikkolassa 12.9.


Kiitos Markolle kutsusta riistarikkaille mailleen Halikon Hajalaan. Yhteistyössä WWF:n kanssa on Mikkolan tilalle rakennettu kaksi kosteikkoa luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi ja ravinnevalumien vähentämiseksi. Näillä kosteikoilla myös ruokitaan muuttomatkallaan olevia sorsia, joten lintuja on yleensä kymmenittäin paikalla.


Tällä kertaa kävimme suurin odotuksin ylemmällä kosteikolla. Sorsia oli paikalla kuitenkin ”vain” parikymmentä ja näistäkin saaliksemme tuli ainoastaan yksi tavi. Yhdestäkin sorsasta oli silti paljon iloa nuoren koiran opetuksessa ja ilma oli sateisen päivän jälkeen lämpimän aurinkoinen, joten huonomminkin olisi voinut mennä…



Samaan aikaan läheiselle pellolle kokoontui vähitellen satoja merihanhia, niinpä odotukset hieman isommista paisteista alkoivat tuntua aivan realistisilta. Iltajahtia odotellessa kävimme katsomassa läheisen Muntolan fasaanitarhaa. Viidensadan linnun istutusreservi luo uskoa myös talven fasaanijahtien mahdollisuuksiin.


Illan hämärtyessä hiivimme hanhipellon ja meren väliseen notkelmaan passiin hevosenkenkämuodostelmassa. Vaikka tuuli meille otollisesta suunnasta, hanhiparvi lähti kuitenkin kovalla kaakatuksella siihen ainoaan suuntaan jossa ringissämme oli aukko. Eihän siinä auttanut kuin niellä pettymyksensä ja lähteä kotiin katsomaan TV:stä nauhoitettuja metsästysvideoita, missä hanhia putoaa solkenaan ja paistinpannut tirisevät herkkujaan…


Aamiaispöydässä istuessani sain kaverilta kuvaviestin aamun hanhisaalista ja samalla muistan kieltäytyneeni yöpymistarjouksesta ja varhaisesta hanhijahdista. Ei kun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä… niin ja saamamiehelle onnittelut hienosta saaliista!

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Muha – lomatalossa Saarenmaalla Riksussa 21.–24.10.2010

















Syksyn jahtimatkan kohteena oli sama hyväksi havaittu paikka Länsi-Saarenmaalla, kuin viimevuonnakin. Luvallista riistaa, hieman metsästysalueesta riippuen, olivat hirvestä, saksanhirvestä ja metsäkauriista lehmät, sekä vasat, villisioista porsaat, ylivuotiset ja isot karjut. Myös hanhia ja sorsia oli reilusti tarjoilla.

Kaikesta päätellen viime talven ankaruus oli Virossa koetellut riistaa. Tämän saimme havaita jo kesällä Pärnussa. Nyt reissu oli ajoitettu juuri täysikuun ajankohtaa, jotta hämärän hiipimis- ja kyttäysolosuhteet olisivat optimaaliset. Olosuhteet olivat kuitenkin kaikkea muuta kuin hyvät. Myrskytuuli, vesi/räntä/raekuurot ja nollan pinnassa ollut lämpötila ei ollut mitenkään otollinen riistan liikkumiselle saati metsästykselle. Näissä olosuhteissa ei edes ajometsästystä järjestetty.

Kaiken lisäksi tammenterhot olivat juuri pudonneet ja villisioille riitti herkkuja metsässäkin. Ruokintapaikoilla ne kävivät vain ohimennen napsimassa parhaita paloja aamuyön pimeinä tunteina.

Muutamia havaintoja hirvistä, saksanhirvistä ja villisioista toki saatiin, mutta ne olivat joko liian nopeita, väärällä alueella tai olosuhteet olivat aivan liian hämärät. Reissun sivusaaliina saatiin (22.10. 11:59) Muha – talon viereiseltä pellolta noin 150 metrin päästä rihlakolla ja (23.10. 14:03) haulikolla pellon ylilentäneestä parvesta hanhet.

Reissu oli kuitenkin olosuhteista huolimatta onnistunut ja siitä ansaitsee ison kiitoksen isäntämme Rein Tammin.
















Tarkoituksenmukaisesti sisustettu kyttäysmiljöö!











Jos kiinnostuit Viron jahdeista, niin katso myös kokoamani tietopaketti metsästyksestä Virossa.

.