maanantai 19. kesäkuuta 2017

Nallipyssypaniikkia



Eilen aamulla Tampereen Teiskossa koettiin surkuhupaisa näytelmä. Mies ampui pihallaan kolme laukausta huvikseen niin sanotulla starttipistoolilla (siis täysin vaarattomalla nallipyssyllä). Miehen kotitie sijaitsee harvaan asutulla alueella Kämmenniemen alueella. Lähimmät naapurit ovat muutaman sadan metrin päässä.

Laukausten jälkeen mies meni sisälle muihin puuhiin. Jossain vaiheessa hän nukahti. Puhelimen soitto herätti hänet. Puhelimessa oli poliisi, joka käskytti häntä tulemaan ulos. Kun mies tuli ulos, hän näki, että pihassa oli panssaroitu Pasi ja maastopukuihin sonnustautuneita poliiseja.

Hänet kuljetettiin Tampereen pääpoliisiasemalle kuulusteluihin. Starttipistooli jäi toistaiseksi poliisin haltuun. Poliisin mukaan miestä epäillään ampuma-aserikoksesta.


Lähde: https://www.aamulehti.fi/kotimaa/mies-ampui-syrjaisella-pihallaan-starttiaseella-herasi-paivaunilta-kun-poliisit-ilmestyivat-pihaan-panssariautolla-200216242/



Tilanne on jo aikoja sitten riistäytynyt käsistä


Lähes päivittäin saa lukea uutisia vastaavista poliisioperaatioista, kuten kaatuneiden polkupyörien pamauksia selvitelleistä konepistoolein, luotiliivein ja kypärin varustautuneista poliiseista Loviisassa. Auton pakoputken paukkumiset aiheuttivat puolestaan lisää poliisitehtäviä mm. Kemiönsaarella, Pohjanmaalla ja Helsingissä.

Koska poliisi selvästi toiminnallaan kannustaa ilmoittamaan kaikista epämääräisistä pamauksista, lienee lainkuuliaisen kansalaisen suoranainen velvollisuus myös tehdä näin. Kannattaa siis kulkea jatkossakin korvat höröllään.

Ehkä rakennustyömaalta kuuluva pauke ei olekaan lähtöisin vasarasta tai naulaimesta. Kyseessä saattaa hyvinkin olla kilpailevien ammattiyhdistysjengien välinen tulitaistelu. Eikä metsästä kantautuva naputus ole mitenkään itsestään selvästi palokärjen aiheuttamaa, voihan siellä ihan hyvin olla menossa joukkotuhonta sarjatuliaseilla.

Muistakaa pysyä valppaina, parin kuukauden päästä alkaa taas pauke ja murhaaminen kosteikkojen liepeillä. Varminta vaan soittaa 112, ei se välttämättä sorsastuksesta johdu.








perjantai 16. kesäkuuta 2017

Eduskunnassa vireillä metsästysmatkailun kieltäminen



Alla luetellut kansanedustajat (mukana vihreää, kokoomusta, persua, ja uuvattia) haluavat kieltää täysin aseenteellisin ja pitkälti myös valheellisin perustein käytännössä koko metsästysmatkailun.

Lakialoite LA 232017 vp


45 a §
Metsästysmuistojen maahantuonti 


Eläinyksilöiden tai niistä otettujen osien maahantuonti, maastavienti, myyminen ja vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi tai vaihdettavaksi muisto- tai keräilyesineenä (metsästystrofeina) on kielletty.



Allekirjoittajina:

Emma Kari vihr
Pertti Salolainen kok
Saara-Sofia Sirén kok
Leena Meri ps
Ritva Elomaa ps
Arja Juvonen ps
Satu Hassi vihr
Olli-Poika Parviainen vihr
Touko Aalto vihr
Johanna Karimäki vihr
Jyrki Kasvi vihr
Ville Niinistö vihr
Krista Mikkonen vihr


Pitää muistaa, ettei tässä ole kyseessä pelkästään Afrikan-safarit. Jos kielletään metsästysmuistojen tuonti noin ylipäätään, se koskee kaikkea metsästystä, niin Virossa, Venäjällä, Ruotsissa, Saksassa, Puolassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa... jne

Ja myös toisinpäin, lakialoite kieltää laillisesti omistamasi trofeen myymisen. Tämä vahingoittaisi tietysti myös Suomeen suuntautuvaa metsästysmatkailua, sekä metsästäjien keskenään sopimia vaihtojahteja ulkomaalaisten kanssa.



Erityisen haitallinen lakialoite Afrikan villieläimille


Kylmä tosiasia on, että kaupallinen metsästys tuottaa villieläimille korkean arvon. Arvokasta halutaan suojella. Jos tuo metsästyksen antama arvo katoaa, niin villieläimet ovat pelkästään proteiinin lähteitä... Käytännössä suojelu siis lakkaa monin paikoin kokonaan. Mutta eihän se näitä "suojelijoita" kiinnosta. Kyse on metsästyksen vastustamisesta, ei villieläinten suojelemisesta.

Tästä aiheesta on tarkemmin tämän blogin kirjoituksissa:

Suojelijoiden raivo halaa luonnon hengiltä 

Leijona nimeltä Cecil ja metsästyksenvastustajien moraalinen rappio 

Ulkomaalaiset eläinsuojelijat Afrikassa, tapaus savanninorsu

Trofeemetsästys Etelä-Afrikassa

Sekä Metsästyksen moraali -sivustolla



Nyt kannattaa toimia


Tämä lakialoite ei onneksi vielä ole laki. Nyt siis kannattaa jakaa oikeaa tietoa kaikille kanssametsästäjille, ystäville, tuttaville sekä tietysti kansanedustajille. Aloitteen takana olevat tahot eivät siis halua suojella villieläimiä, koska tämä aloite on päinvastoin haittaamassa suojelua.

Kyse on puhtaasti metsästyksen vastustamisesta.




perjantai 2. kesäkuuta 2017

Kaurispukkijahdissa Satakunnassa



Keväinen kaurispukkijahti on aina ollut yksi suosikkijuttujani. Aiemmin tapanani oli käydä kesän alussa Virossa yhdistetyllä kauris- ja villisikareissulla. Kesäinen jahti katkaisee mukavasti uuden jahtikauden odottelun. Mikäpä sen mukavampaa, kuin istua auringonlaskua katsellen sopivan niityn kulmalla, kuunnella kesäillan ääniä ja haistella lämpöistä tuulta. Ikävä kyllä Viron reissut ovat jääneet viimevuosina tekemättä, lähinnä sikaruton takia.

Viimeviikolla pääsin kuitenkin kaverin luokse Satakuntaan vierasjahtiin. Tällä kertaa kelit eivät olleet kuitenkaan ihan niin kesäiset kuin olisi voinut toivoa. Yöllä lämmintä oli vain muutama aste ja auringon laskettua alkoi passissa tulla jopa kylmä, mutta ”jahi on jahi”, kuten Virossa sanotaan.

Ensimmäisenä iltana pääsin istumaan koppiin pienen niityn reunalle. Alkuilta meni mustarastaita ja sepelkyyhkyjä kuunnellessa, sekä edes takaisin kirmaavaa rusakkoa seuraillessa. Odotukset olivat katossa, koska kaverilta oli tullut paljon riistakamerakuvia, joissa alueella näkyi monia pukkeja. Muutama kuva juuri tältä nimenomaiselta paikaltakin.




Laskeskelin juuri käen kukkumista, kun etuvasemmalta ruokintakatoksen takaa metsästä asteli varovaisesti paikalle kaurispukki. Matkaa ei ollut kuin parikolmekymmentä metriä. Aukealle päästyään pukki tiivisti askellustaan ja kääntyi liki suoraan kohti. Tältä kopilta ampumasektori on kohtuullisen kapea ja tajusin kauriin kulkevan vääjäämättä paikkaan, johon en enää taivu ampumaan. Nopea päätös, nyt täytyy toimia. Otin ristikon kaulan alle rintaan, uloshengitys ja hieman liian hätiköity puristus.

Terveiset lähtivät klo 22:31 ja pukki putosi niille sijoilleen. Hetken hengähdin ja annoin pulssin hieman tasaantua tavaroita kasaan keräillen. Olin jo ehtinyt poistaa patruunat aseesta, kun huomasin pukin suunnalla liikettä. PRKL!!! Sehän nousi ylös ja lähti kömpimään määrätietoisesti metsään kohti tulojälkiään.

Olin tilanteessa auttamattoman myöhässä, enkä voinut kuin katseella seurata kauriin häviämistä pusikkoon. Kiroilin lisää, vaikkei se siinä kohtaa mitään auttanut. Olin juuri tehnyt kaksi noviisille tyypillistä virhettä. Ensimmäinen oli liian itsevarma ampumispäätös nopeassa tilanteessa ja toinen kaikkien mokausten tyypillinen äiti, eli olettaminen. Koska kauris oli pudonnut suoraan jaloiltaan, oletin osuman hyväksi, enkä ladannut kivääriä uutta laukasta varten.

No nyt ei sitten ollut enää mikään kiire. Hätäilemällä tällaisessa tilanteessa vain pahentaa asiaa. Jatkoin itseruoskintaa vielä vartin verran ja lähdin katsomaan paikkaa, johon pukki oli pudonnut. Maassa oli reilusti verta ja verijälkeä oli helppo seurata eteenpäin. Ajattelin pukin löytyvän nopeasti. Niinpä lähdin seuraamaan kohtuullisen selvää jälkeä. Parinkymmenen metrin jälkeen löysin haavamakuun ja reilusti lisää verta. Olin jo melko optimistinen kauriin löytämisestä lyhyen matkan päästä, kun yhtäkkiä pukki pomppasi pusikon takana pystyyn ja lähti eteenpäin.

Siihen karisi myös luottamukseni helposta jäljityksestä. Kauriin perään oli näissä olosuhteissa täysin turhaa mennä, jopa typerää lähteä perää. Pahimmassa tapauksessa sitä olisi vain ajanut eteenpäin yhä pidemmälle. Niinpä lähdin tulosuuntaani ja soitin kaverit apuun. Kauriin menosuunnassa oli jonkin matkan päässä pieni hiekkatie, johon voisi laittaa passiketjun ja yrittää vasta sitten saada sen uudestaan ylös liikkeelle.

Apujoukkojen saavuttua paikalle, löysin kuitenkin tien ylittävän verijäljen. Koska verijälki oli koko ajan ollut niin selvä, tiesin pukin voimien ehtyvän lähihetkien aikana, mutta toisaalta en halunnut tilanteen pitkittyvän yhtään enempää. Kiersin tien jälkeen olevan metsäpalstan taakse avoimelle pellolle passiin, kun apujoukot haravoivat metsää verijälkiä seuraten.

Kesti vielä ehkä noin vartin verran, kunnes metsästä kuului helpottava huuto: ”pukki nurin”. Mieli hiukan virkistyneenä lähdin katsomaan kaadolle. Kauris oli sukeltanut viimeiset askeleensa kuusipuskan sisään. Alkuperäiseltä kytispaikalta matkaa oli vain pari/kolme sataa metriä, eli mokistani selvittiin tällä kertaa vain säikähdyksellä. Laukaus oli osunut hieman alavoittoisesti, edestäpäin lavan alle, jatkaen kyljestä ulos. Muutama sentti ylempänä olisi ollut ihan hyvä osuma.

No, virheistä täytyy ottaa opikseen. Tässä tapauksessa huolellisuus lienee se avainsana.




Pukki kuitenkin nurin ja helpottunut olo.




Sitten vaan perkaushommiin.






Ikävä kyllä, oma tohelointini katkaisi kavereiden jahti-illan hieman liian aikaisin. Heilläkin ehti jo olla kaurishavaintoja.




Kävimme vielä seuraavana päivänä kytiksellä ja alkuillasta teimme pienimuotoisen ajojahdin tuloksetta.




Illaksi pääsin hyvään paikkaan pellonlaitakytikseen pilkkijakkaralle istumaan.

Kuusikon lomassa istuessa mieli lepää. Katselin kurkia ja kuuntelin kaulushaikaran puhaltelua. Näin vielä kaurisnaaraankin, mutta tällä kertaa ei enempiä pukkeja tullut sektorille.




Muutaman päivän (nyt kylmät kelit kerrankin suosivat) riiputuksen jälkeen lihat leikattu…




…ja kallo keitetty.

Kaiken kaikkiaan oikein hieno reissu. Kiitos jahtivoudille kutsusta vierasjahtiin ja kiitos myös kavereille hyvästä seurasta.



torstai 18. toukokuuta 2017

Mausteilla savustaminen



Monien mausteiden aromit pääsevät parhaiten oikeuksiinsa esimerkiksi kuivalla kuumalla pannulla paahdettaessa tai marinadissa pitkään hautuessaan. Aromien esiin houkuttelemisessa mausteilla savustaminen on kuitenkin oiva oikotie. Maku imeytyy nopeammin, rikkaammin ja tasaisemmin savustettuna, kuin pelkästään pintaan hierottuna.

Kannustan kokeilemaan rohkeasti mausteilla savustamista. Liikkeelle kannattaa lähteä pienillä määrillä tuttuja mausteita kuten pippurit, korianterin- ja sellerinsiemenet. Pääsääntöisesti savustettaessa mausteista irtoaa samoja aromeja kuin tavallisessakin käytössä, joten tutut ruoka/mauste -yhdistelmät toimivat varmimmin.

Savustukseen soveltuvia mausteita:



Inkiväärijauhe


Voimakaan eksoottinen, mutta hennon sitruksinen aromi. Soveltuu lihan, kalan ja vihannesten savustukseen.


Kanelitangot ja jauhe


Lämmin, neilikkaisen mausteinen ja jopa hieman tunkkainen, sekä puumainen aromi.  Soveltuu lähinnä lihan ja hedelmien savustamiseen.


Korianterinsiemen


Sitruksinen ja pähkinään viittaava aromi. Soveltuu kalan, kanan, lampaan- ja sianlihan, sekä porkkanan, perunan, punajuuren ja kesäkurpitsan savustamiseen.


Kuminansiemen


Makean terävä voimakas aromi. Soveltuu erinomaisesti mm. juustojen, makkaroiden ja ruusukaalin savustamiseen.


Laakerinlehti


Aromi on sitruksinen, makea ja neilikkainen. Soveltuu erityisesti lihan (lammas), kalan (lohi), siipikarjan ja maksan savustamiseen. Laakerinlehtiä savustettiin jo antiikin aikana, kun huomattiin, että sillä on rentoutta ja hyvänolontunnetta lisäävä vaikutus. Savulla väitetään olevan myös antibakteerisia vaikutuksia.


Mausteneilikka 


Vahvan mausteinen, makea ja miedosti tulinen aromi. Soveltuu erityisesti liharuokien, kuten possun savustamiseen. Mausteneilikalla saa jouluisen vivahteen myös esimerkiksi juureksia savustettaessa.


Maustepippuri


Aromiltaan maustepippuri muistuttaa muskottipähkinää, neilikkaa ja kanelia. Toimii yleismausteena lihan, kalan ja juuresten savustuksesta. Kannattaa kokeilla erityisesti possun kanssa.


Muskottipähkinä (jauhettu)


Aromi omintakeisen kitkerä, mausteinen, lämmin ja jopa polttava. Toimii hyvin makkaran, perunan, lantun, porkkanan ja kukkakaalin savustuksessa.


Musta- ja valkopippuri


Lempeän tulinen, sieneen vivahtava aromi. Soveltuu kaikkeen savustamiseen, kuten muuhunkin ruoanlaittoon. Lihan, kanan, kalan, äyriäisten ja kasvisten kanssa. Kokeile myös hedelmien savustukseen.


Paprikajauhe


Makeahko aromi, joka vaihtelee miedosta tuliseen, lajikkeen mukaan. Hyvin yleiskäyttöinen mauste, soveltuu savustukseen lihan, kalan ja kanan kanssa, sekä kasviksista erityisesti perunan.


Rosé- ja viherpippuri


Pippurinen, pehmeä ja makeahko aromi. Liharuuista erityisesti lampaalle, kalalle, kasviksille ja hedelmille.


Sellerinsiemen


Omintakeinen tunnistettava aromi. Savustettuna erityisesti lihan ja juuresten kanssa.


Sinapinsiemenet ja jauhe


Voimakas, makean polttava aromi. Soveltuu lihan, makkaran ja juuresten savustukseen.


Sipulijauhe


Makea, mieto ja hienostunut aromi. Soveltuu hyvin yleiskäyttöisesti, aivan kuten sipulia käytetään ruoanlaitossa. Erityisesti kannattaa kokeilla lihan ja maksan kanssa.


Teelehdet


Kitkerän ruohoinen ja maanläheinen aromi. Soveltuu erityisesti kalan ja kananmunien savustamiseen.


Tähtianis


Aniksinen ja lakritsainen aromi, savussa myös suitsukkeen tuoksua. Soveltuu rasvaisen kalan, kuten lohen ja makeiden hedelmien savustamiseen.


Valkosipulijauhe


Muista sipuleista poikkeava, pistävä ja jopa rikkiin vivahtava aromi. Soveltuu yleismausteeksi lihan ja kasvisten savustuksessa, erityisesti lampaan- ja karitsanlihan kanssa.





Tuoreyrteillä savustaminen


Tuoreilla yrteillä savustamiseen pätee pitkälti samat säännöt kuin kuivamausteilla savustamiseenkin. Usein tuoreyrttien aromit ovat voimakkaampia kuin kuivattujen, joten kannattaa edetä varoen ja yhdistämällä yrttejä eri puulaatujen savustuspurujen kanssa. Tuoreyrttejä voidaan laittaa myös suoraan hehkuvien grillihiilien päälle tai yrttien puumaisia oksia voidaan käyttää grillitikkuina tuomaan makua ja näköä vartaisiin.

Savustukseen soveltuvia yrttejä:



Basilika


Aromi pehmeän miellyttävä, hieman pippuria ja kanelia. Soveltuu rasvaisen lihan, sienten, maksan, kalojen, äyriäisten, juuston, vihannesten ja hedelmien savustamiseen.


Kirveli


Makean ruohoinen ja lakritsainen aromi. Soveltuu lähes kaikkeen lihan, kalan, sienten, makkaran, munien ja kasvisten savustamiseen.


Korianteri


Voimakas, makeahko, raikas, kirpeä ja persiljaan sekä appelsiiniin vivahtava aromi. Soveltuu erityisesti kasvisten savustamiseen, mutta kannattaa kokeilla myös porsaan, karitsan, siipikarjan ja kalan kanssa.


Kynteli


Yrttisen terävä, pippurin, aromissa meiramia ja timjamia. Soveltuu lähes kaikkeen lihan, makkaran ja kasvisten savustamiseen.


Laakerinlehti


Aromi on sitruksinen, makea ja neilikkainen. Soveltuu erityisesti lihan (lammas), kalan (lohi), siipikarjan ja maksan savustamiseen. Laakerinlehtiä savustettiin jo antiikin aikana, kun huomattiin, että sillä on rentoutta ja hyvänolontunnetta lisäävä vaikutus. Savulla väitetään olevan myös antibakteerisia vaikutuksia.


Lipstikka


Voimakkaasti selleriin ja palsternakkaan vivahtava aromi. Käytä varovasti. Soveltuu lihan ja kasvisten savustamiseen.


Meirami


Hienostuneen mieto, makeahko oreganoa muistuttava aromi. Soveltuu erityisesti lihan, siipikarjan, kasviksien ja kananmunien savustamiseen.


Minttu


Raikas ja voimakas aromissa vivahdus mentolia. Soveltuu erityisesti kasvisten, hedelmien ja karitsan savustamiseen.


Oregano


Hieman kitkerä, jopa kirpeä, yrttinen (timjami/meirami) aromi. Soveltuu erityisesti lihan, siipikarjan, kasviksien ja kananmunien savustamiseen.


Persilja


Mieto yrttimäinen arominen. Hyvin monikäyttöinen. Parhaimmillaan yhdessä muiden yrttien kanssa. Soveltuu lihan, kalan ja kasvisten savustamiseen.


Rakuuna


Rakuunassa on voimakkaan anikseen vivahtava, mausteinen ja hieman kitkerä maku. Soveltuu erityisesti kalan, äyriäisten, kasvisten ja kanan savustamiseen.


Rosmariini


Maken karvas, timjamiin ja salviaan taipuva, hallitseva jopa saippuainen aromi. Käytä hillitysti. Soveltuu lihan (erityisesti riista ja lammas), kasvisten ja sienten savustamiseen.


Ruohosipuli


Makean kirpeä sipulimainen aromi. Savustukseen soveltuvat parhaiten kukalliset vanhemmat varret. Parhaimmillaan yhdessä muiden yrttien kanssa. Soveltuu lihan, kalan ja kasvisten savustamiseen.


Salvia


Voimakas, hieman karvas, jopa pistävä ja kamferinen, minttuun vivahtava aromi. Käytä hillitysti yhdessä muiden yrttien kanssa. Soveltuu lihan, kalan ja kasvisten savustamiseen.


Sitruunamelissa


Sitruunainen aromi. Hyvin monikäyttöinen. Parhaimmillaan yhdessä muiden yrttien kanssa. Soveltuu lihan, kalan ja kasvisten savustamiseen.


Thaibasilika


Mausteinen, makeahko, muistuttaa sekä kanelin että aniksen aromia. Soveltuu lihan ja kanan savustamiseen.


Tilli


Raikkaan mausteinen, hivenen havua, ruohoa ja sitrusta. Parhaimmillaan yhdessä muiden yrttien kanssa. Soveltuu kalan, äyriäisten ja kasvisten savustamiseen.


Timjami


Lämpimän voimakkaan täyteläinen jopa mausteisen kirpeä aromi. Hyvin monikäyttöinen, mutta kokeile hillitysti. Soveltuu lähes kaikkeen lihan (Erityisesti riista, lammas ja possu), sisäelinten (maksa), kalan, makkaran, munien ja kasvisten savustamiseen.



Katso myös: savustuslastut, purut ja -palat, aromit eri puulaaduilla





Mausteiden savustaminen


Mausteita savustamalla saa ruokaan helposti ja nopeasti kevyen hienon savuaromin. Tutut perusmausteet, kuten sormisuola, mustapippuri, paprika- ja valkosipulijauhe nousevat suorastaan aivan uudelle tasolle savustettuina. Erilaisista savuaromeista suosittelen hikkoria, mutta myös pekaanipähkinäpuu ja mesquite toimivat hyvin, erityisesti sekoitettuina yhteen hedelmäpuiden (esim. omena, kirsikka, luumu) kanssa.

Paras grillimauste ikinä, syntyy yksinkertaisesti sekoittamalla tasaosin savustettuja mausteita, eli rouhittua suolaa ja pippuria, sekä paprika- ja valkosipulijauhetta. Tässä on aivan huumaava tuoksu ja maku. Suosittelen.

Tarkemmin:

http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2013/05/mausteiden-savustaminen-savustusboksilla.html




maanantai 24. huhtikuuta 2017

Sako julkaisi tulevan keräilyharvinaisuuden



Sako valmistaa rajoitetun erikoiserän numeroituja valko-camoisia Sako TRG 22 ”Finland 100” -tarkkuuskivääreitä 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Tässä mallissa onkin varmat ainekset tulevaisuuden keräilyharvinaisuudeksi.

Sakon juuret ovat syvällä suomalaisessa isänmaallisuudessa. Tehdas perustettiin Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy:n nimellä 1921 Riihimäelle, Helsingissä aiemmin toimineen Suojeluskuntain Yliesikunnan Asepajan pohjalle. Sako on koko historiansa ajan kulkenut rinnan Itsenäisen Suomen tarinaa. Nyt Sako kertoo haluavansa kunnioittaa perinteitään ja ennen kaikkea 100-vuotista isänmaataan valmistamalla 100 numeroitua kappaletta Sako TRG 22 ”Finland 100” -tarkkuuskivääriä.




TRG 22 ”Finland 100” -juhlamalli valmistetaan kaliiperissa .308 win. Aseen tukin ja kehyspiipun valkoinen lumicamo-kuosi kuvastaa tehtaan mukaan Suomen ankaraa talvea ja on samalla kunnianosoitus talvisodan veteraaneille. Sankareille, jotka säilyttivät Suomen itsenäisyyden vaativissa olosuhteissa – ja luottivat jo tuolloin Sakon tuotantoon.




Sako TRG 22 ”Finland 100” -tarkkuuskiväärin kehykseen on laseroitu teksti ”Finland 100” sekä aseen sarjanumero. Ase on pakattu kantolaukkuun, jonka mukana tulevassa juhlaveitsessä on samat kaiverrukset kuin aseessa. Juhlamalliin kuuluu lisäksi kaksi lipasta, avotähtäimet, bipodi ja suujarru.

Koko sadan kappaleen erästä vain osa tulee yleiseen myyntiin. Loput aseista Sako varaa omaan käyttöönsä ja mm. hyväntekeväisyyshuutokauppoihin luovutettavaksi. Sako TRG 22 ”Finland 100” -Aseesta kiinnostuneiden kannattaakin hetimiten tiedustella juhlamallia Sako-jälleenmyyjiltä.

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Mansikkagrillisalaatti



Kevät on nyt ainakin kuukauden junnannut paikoillaan. Hetken saattaa aurinko paistaa lämpimästi, mutta seuraavaksi tuuleekin sitten rakeita. Niinpä tänään päätin tehdä kesäistä salaattia lohturuoaksi. Tämä on erittäin helppo tehdä, mutta yksi kestosuosikkejani vuodesta toiseen. Ja toimii kesän tuojana, vaikka ulkona rätkisi räntää.


Riistafileetä 
Mansikkaa
Kurkkua
Fetajuustoa
Cashew tai pekaani-pähkinää
Pinaattia
Oliiviöljyä, suolaa, mustapippuri ja timjamia


Grillaa ensimmäiseksi riistafilee. Jäniksestä karhuun kaikki käy, itse käytin peuran ulkofileetä. Mausta filee suolalla, pippurilla ja timjamilla, kääri folioon odottamaan. Tee pinaatinlehdistä salaattipeti tarjoilulautaselle. Leikkaa kurkku, mansikat ja feta sopiviksi paloiksi ja levitä ne pinaattien päälle. Ota liha kääreestä ja leikkaa se sopiviksi siivuiksi salaatin päälle. Voit halutessasi ensin paahtaa pähkinöitä hieman kuivalla pannulla, ripottele ne salaatin joukkoon.





Vielä pienenä norona oliiviöljyä kaiken päälle, koristele vaikka basilikan lehdillä. Tarjoile tuoreen leivän ja raikkaan valkoviinin tai oluen kanssa. Tästä ei kesäherkku parane.


keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Paljonko saa valehdella, jos totuus ei riitä?



Tänään aamulla hätkähdin YLE:n uutisten shokkiotsikkoa: ”Yli neljännes Britannian linnuista on lähes sukupuuton partaalla”. Tämähän on todella järkyttävää, sukupuutto kun tarkoittaa jonkin eliölajin katoamista lopullisesti, lajilla ei ole yhtään elossa olevaa yksilöä.

Onneksi otsikko ei pidä paikkaansa. Jostain syystä kuitenkin erilaiset ”luontojärjestöt” kokevat tarpeelliseksi valehdella parantaakseen näkyvyyttään. Onhan se tietyllä tavalla tosin ymmärrettävää; oma leipä on kiinni lahjoitusrahoista, mutta kukapa ei haluaisi hieman lisää rahaa? Vaikka valehtelemalla ansaittu rahoitus selittää osan toiminnasta, ei se selitä virheellistä uutisointia.

YLE:n toimittaja Saara Hirvonen kirjoittaa jutun ja otsikon The Guardian -lehden perusteella. En osaa sanoa miksi juttu kyseiseen julkaisuun on alun alkaen päässyt, mutta sen tiedän, ettei Saara ole viitsinyt tai ideologisesti halunnut selvittää totuutta asiassa. Hän siis joko laiskuuttaan tai tieten tahtoen levittää luontojärjestöjen valheellista tietoa eteenpäin.

Koko uutinen on kirjoitettu niin hataralta pohjalta, etten jaksa alkaa oikoa kaikkia virheitä tai asenteellisuuksia. Keskitytään tekstiin, jolla perustellaan otsikkoa: ”Uhanalaisten joukossa ovat muun muassa kertut, satakielet, kuovit ja lunnit.”

Britteinsaaret ovat satakielen levinneisyysalueen äärimmäistä länsirajaa ja esiintymisen harvinaisuus on pelkästään luonnollista tällä alueella. Satakieli on elinvoimainen laji, jonka levinneisyys painottuu itäisempään Eurooppaan ja Aasiaan. Pelkästään täällä meillä Suomessa niitä pesii kymmeniä tuhansia ja Euroopassa kanta lasketaan miljoonissa. Kuoveja on Suomessa niin kuin Britanniassakin kymmeniä tuhansia ja koko Euroopassa satojatuhansia. Koko Euroopassa sen sijaan lunneja on reilusti yli 10 miljoonaa yksilöä.

YLE:n juttu jatkuu: ”Lisäksi kahdeksan lajia ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon koko maailmasta. Tällaisia ovat baleaarienliitäjä, sarakerttunen, punasotka, alli, pilkkasiipi, mustakurkku-uikku, lunni ja turturikyyhky.”

Baleaarienliitäjä on toden totta harvalukuinen lintu, vaikka niitä kuitenkin lasketaan tuhansissa yksilöissä, on huolestumiseen hyvät perusteet. Välitön sukupuuton uhka on kuitenkin lievää liioittelua. Sarakerttunen on satakielen tavoin Britteinsaarilla levinneisyysalueensa äärimmäisellä länsirajalla. Itä-Euroopasta Länsi-Aasiaan niitä lasketaan vähintään kymmenissä tuhansissa yksilöissä.

Punasotkia pelkästään täällä meillä Suomessa on kymmenissä tuhansissa. Koko maailman kanta on yli miljoona yksilöä. Allin pesimäalue on Pohjois-Atlantin rannoilla, Alaskassa, Pohjois-Kanadassa, Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Venäjällä. Maailman allipopulaation kooksi arvioidaan 7-8 miljoonaa yksilöä.

Pilkkasiipiä on Suomessa syksyisin kymmenissä tuhansissa ja maailmalla sadoissatuhansissa. Mustakurkku-uikku pesii järvillä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Maailman populaatio lasketaan sadoissa tuhansissa yksilöissä. Kuten jo aiemmin tuli mainittua, on lunneja Euroopassa miljoonia. Turturikyyhky pesii Euroopassa, Turkissa ja Pohjois-Afrikassa. Maailman turturikyyhkypopulaatio lasketaan miljoonissa, ellei kymmenissä miljoonissa yksilöissä.



I rest my case


Sinänsä nämä valheelliset tai asenteelliset väittämät eivät ole mitenkään uusi ilmiö kyseisen toimittajan kirjoittamissa jutuissa. Epäselvyyksiä on ollut jopa ihan perusasioissa. Tämän tasoiset jutut, ovat monin osin vastoin journalistisia ohjeita, joiden nimeen YLE julkisuudessa vannoo ja niiden avulla kertoo erottautuvansa valemedioista.







torstai 30. maaliskuuta 2017

Savotta Minijääkäri-reppu



Enemmän ja vähemmän pomminkestävien päiväreppujen tarjonta on laajaa. Juuri tällaiselle repulle itsellänikin on päivittäistä käyttöä. Pikkureppu toimii oivallisesti työreppuna, läppärilaukkuna, harrastereppuna (juoksu, pyöräily, hiihto, metsästys), kauppakassina, lentomatkalla käsimatkatavarana…

Reppua hankkiessa tutustuin eri vaihtoehtoihin, kysellen kavereiden kokemuksia ja sain vaihtelevia kehuja mm.  Berghaus, Source, Tasmanian tiger, Eberlestock, Tad, Rushpack, Särmä ja Echo -repuista. Etsiessäni myös kotimaista vaihtoehtoa, löysin Savotta Minijääkärin, joka on Avainlipputuote. Päädyin tähän, koska reppu vaikutti erinomaiselta ja luottamukseni valmistajan laatuun aikaisempien kokemusten perusteella on hyvä. Minijääkäri 20 litran kokoisena, sekä PALS / MOLLE -kiinnitysjärjestelmällä varustettuna, täytti kaikki tärkeimmät kriteerini.



PALS / MOLLE -kiinnitysjärjestelmä


PALS -nauhakujasto löytyy käytännössä kaikista ”taktisista” repuista ja järjestelmä on lukuisten armeijoiden käytössä. MOLLE on lyhenne sanoista: Modular Lightweight Load-carrying Equipment. PALS vastaavasti tulee sanoista: Pouch Attachment Ladder System. Tämän standardoinnin idea on muunneltavuus, modulaarisuus ja ehdoton kestävyys.




Koska Minijääkärissä on nauhakujastoa edessä, sivuilla, alla, päällä läpässä ja kantoviilekkeissä, voidaan PALS yhteensopivia moduuleja kiinnittää lähes mihin kohtaan reppua tahansa. Mollekujaston avulla reppuun voidaan laittaa erilaisten taskujen (työkalu-, lipas-, pullo-, lapio-, heite- ja kaasunaamaritasku) lisäksi lukuisa määrä erilaisia lisätarvikkeita, kuten lantiövyö, rintaremmi tai karabiinihakoja. Kantamisen rasitusta helpottamaan voidaan juomarakkotaskuun laittaa selkävahvike ja viilekkeisiin lisäpehmikkeet. Nauhakujasto on ommeltu Minijääkäriin poikkeuksellisen kestävästi, joten se tukevoittaa reppua entisestään.

Läpän kiinnityshihnat on suunniteltu fiksusti juoksemaan nauhakujastoa pitkin alta ja edestä koko repun pituudelta. Niinpä niihin voi kiinnittää tukevasti tavaraa kantoon ilman ylimääräisiä irtohihnoja. Repun molemmissa kyljissä kompressiohihnat, joilla reppupussin voi kiristää tiiviiksi, eli hölskymättömäksi, myös vajaalla pakkauksella. Samoilla hihnoilla voi kiinnittää kantoon tavaraa, joka ei mahdu repun sisälle. Nämä kompressiohihnat on suunniteltu kätevästi ylettymään myös repun yli vastakkaiseen kiinnitykseen asti.




Reppupussi


Reppupussi on yksiosainen kapea tila ylhäältä alas. Pussin sisällä on tasku (25 x 37cm) juomarakolle tai muille tarvikkeille. Taskuun mahtuu esimerkiksi 13,3” läppäri tai tablettitietokone ja navigaattorit. Taskun suulla on kuminauha estämässä tarvikkeiden pomppimista repussa. Taskun yläosassa on ripustuslenkki juomarakon tai muun tarvikkeen kiinnittämiseksi. Reppupussin suuaukko suljetaan taittuvalla läpällä, joka toimii täytettäessä ja purettaessa myös hyvänä kahvana, pitäen samalla suuaukon kätevästi auki. Samainen läppä toimii myös särmäävästi suun taitoksessa, samalla lisäten aukon vedenpitävyyttä.










Reppupussin tilavuus mukautuu suuaukon taitoksen ja läpän kiinnityshihnojen pituutta säädellen 18-22 litran välillä. Läpän sisäpuolella on vetoketjullinen ”arvotavaratasku” (15 x 25 cm). Repun molemmilla sivuilla on läpiviennit juomarakon letkulle, johdoille, antennille yms. Läpästä löytyy armeijatyylinen Velcro tarrapaikka (5 x 13cm) nimilapulle tai vaikkapa ensiapupakkausmerkille. Repun kangas on IR-suojattu, niinpä se ei isommin loista erilaissa tiedusteluvälineissä, jos haluat leikkiä piilosilla oloa. ;)




Yleistasku, pieni (lisävaruste)


Taskuun mahtuu (korkeus 21 cm, leveys 13 cm, syvyys 7 cm) kätevästi vaikka kiikarit, kamera tai juomapullo. Taskun tilavuus on suljettuna: 1,9 l. MOLLE-kiinnitys: Korkeus 3, Leveys 3, väli 1, kiinnikkeet 2kpl 29cm. Paino on 170 g









Minijääkäri-repun tekniset tiedot


korkeus 45 cm (ylipakattuna 55cm)
leveys 25 cm
syvyys 16 cm.
tilavuus 18-22 litraa
paino 775 g.
kangas 1000D Polyamidi PUR pinnoitteella (Cordura/Codura)
väri: valittavissa oliivinvihreä tai musta

Viiden vuoden materiaali- ja valmistusvirhetakuu.



Näppärän kokoinen ja kapea reppu toimii hyvin, eikä haraa vastaan tiheämmässäkään pusikossa.


Neljä senttiä leveät olkaviilekkeet ovat kevyellä kuormalla oikein mukavat.




Minijääkärin testi


Olen testaillut reppua kevyessä päivittäisessä käytössä metsässä, kaupassa, ampumaradalla ja mm. viimeisimmällä Saksanreissulla käsimatkatavaroiden kuskaamiseen. Fiilikset ovat olleet pelkästään positiivisia. Jotenkin kuitenkin jäi tuntumaan siltä, ettei noilla kokemuksilla vielä kannata blogijuttua repusta kirjoittaa.




Niinpä mietin, mitä ihan oikeasti voi repulta vaatia? Mikä voisi olla äärimmäisin rasite tälle repulle?

Aivan ensimmäiseksi mieleeni tuli sade. Välillä vettä sataa ”kuin saavista kaatamalla” ja mikäpä sen ikävämpää, kuin valmiiksi märät vaihtokalsarit. Toki olisi fiksua laittaa repun päälle sadesuoja, mutta testataan piruuttaan ilman.


Pakkaan repun täyteen vessapaperirullia, koska niistä näkee helposti kastumisen.




Seuraavaksi Minijääkäri suihkun alle vajaaksi puoleksi tunniksi.




Repun molempien läpivientien kohdalta on tihkunut ehkä ruokalusikalliset vettä sisään. Pohjan kautta vettä ei ole tullut yhtään, vaikka reppu seisoi koko ajan suihkun alla lätäkössä. Tämä on niin hyvä tulos, ettei sadesuojalle ole käytännössä perusteita. Jos haluaa välttämättä seistä suihkun alla reppu selässä, niin kannattaa teipata läpiviennit kiinni tai pakata repun sisässä aremmat kamat muovipussiin.

Sitten mietin, mikä voisi olla isointa romua, jota jossain tilanteessa voisin joutua kantamaan. Jääkärirepusta mieleen tulee sotilaan polkupyörä… ja siitä sitten, vaikkapa suon ylittäminen. Vääpelisetä tuskin tykkäisi suohon survotusta munamankelista, joten kokeillaan miten pyörä kulkee mollelenkkeihin kiinnitettynä.


Hyvinhän se kulkee pyörä selässäkin.


Lisää inttimuistoja viruu mieleeni ja sitten se surullisenkuuluisa Lehijärven ympäri täyspakkaus selässä marssiminen. Nokkelimmat olivat sulloneet repun täytteeksi tyynyjä. Kilometrin kohdalla olikin sitten varustarkastus ja jokaisen puuttuvan varusteen tilalle sai reppuunsa kiven. Tunnollinen kun olen, itselleni oli jäänyt vain nenäliina matkasta. Sain yhden kiven kantooni. Taistelutoverini joutui täyttämään koko reppunsa kivillä.


Niinpä hommiin ja Minijääkäri täyteen kiviä.

Reppu pysyy yllättävän hyvin ryhdissä kivistä huolimatta. Vaikkakin tuntui näin varsin epämukavalta kantaa.




Vaikea kuvitella tilannetta, jossa päiväreppu täytyisi ladata painavammaksi kuin 39 kg.


Entäpä jos henkeni riippuisi, eli roikkuisi repun hihnojen varassa?


Kestävätkö olkaviilekkeet ja MOLLE-lenkit täysikasvuisen aikuisen miehen painoa, eli reipas 110 kg?


Hyvin kestää, eikä stuntmieskään loukkaantunut testissä.


Seuraavaksi täytyy siirtyä aivan uudelle levelille. Mitäpä jos tetsataan reppu täyteen jaskaa, kestääkö jääkäri?





Vanha koeteltu totuus; yksi jääkäri vastaa kymmentä partisaania. Entä jos päälle tulee kokonainen plutoona?







Testin tulos


Voin vilpittömästi suositella kotimaista Savotta Minijääkäri -reppua. Sen kestävyys ja muunneltavuus ovat paljon enemmän kuin tällaiselta päivärepulta voi kohtuudella odottaa. Hyvä ostos!






keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Riistapalvia, mangoa ja vuohenjuustoa



Savustetun suolaisen lihan ja kypsän mangon makuyhdistelmä on erittäin suunmyötäinen. Kun makupariin lisätään pehmeän silkkinen vuohenjuusto, ollaan hyvin lähellä suolaisen, makean ja happaman täydellistä liittoa.

Juuri nyt on mangojen satokausi parhaimmillaan ja peuranpalvia löytyy pakkasesta, niinpä tein yhdistelmästä alkupalasalaatin kolmen ruokalajin riista-illalliselle. Mutta koska kyseessä on makuyhdistelmän harmonia, voit toki tehdä näistä pääkomponenteista erilaisia muitakin kokoonpanoja. Kuten lisäämällä joukkoon pastaa, saat siitä ruokaisan lounassalaatin. Ja peuranpalvin sijaan voit käyttää toki myös kinkkua, paistia tai lämminsavustettua lihaa.

Savustamalla lihan luot esimerkiksi annoksen, jossa lämpimän lihan päällä pehmeästi kastikkeeksi sulaa (paistettu) vuohenjuusto ja mango on tehty hillokkeeksi. Lisukkeena toimivat mainiosti, vaikka grillatut bataattilohkot.



Riistapalvia, mangoa ja vuohenjuustoa alkupalasalaattina


Leikkaa liha siivuiksi. Kuori ja suikaloi mango. Asettele molempia siivuja limittäin lautaselle. Nostele lautaselle myös mieleistäsi vihersalaattia. Notkista pehmeää vuohenjuustoa kerman kanssa vatkaimella tasaiseksi mousseksi, voit lisätä hieman myös suolaa ja pippuria.

Pursota vuohenjuustomoussesta ruusukkeita tai lusikoi pieniä palloja. Lorauta salaatin päälle hieman oliiviöljyä tai vinegrettiä. Koristele annos lopuksi rosépippurilla ja/tai tuoreella basilikalla.

Yksinkertaista, mutta hyvää :D








maanantai 20. maaliskuuta 2017

Houkuttelumetsästys DVD (Osallistu arvontaan)



Äänihoukuttelu on parhaimmillaan todella tehokas metsästysmuoto. Houkuttelu vaati kuitenkin jonkin verran harjoittelua ja kohtuullisesti saaliseläimen elintapojen tuntemusta. Suomessa perinteisesti houkuttelu on ollut lintujen, kuten sorsien ja varisten, sekä pyiden pillitystä. Viime vuosina pienpetojen ja valkohäntäpeurojen houkuttelusta on puhuttu paljon mediassa. Samaan aikaan kauppoihin on tullut hyvä valikoima erilaisia apuvälineitä lähinnä Yhdysvaltain markkinoilta.

Ketun ja supikoiran pillityksessä pyritään useimmiten matkimaan jäniksen tai linnun hätähuutoa, sekä myyrän/hiiren vikinää. Valkohäntäpeuran houkuttelu keskittyy yleensä pukkien kutsumiseen matkimalla kiima- ja kontaktiääniä. Teoriassa homma on siis yksinkertaista ja helppoa…

…kuitenkin, vaikka hankit hyvän pillin, onnistuminen on paljon monimutkaisempaa. Harhauttaaksesi saalistasi, täytyy ajoituksen, naamioinnin, hajujen, äänten, passipaikan ja muun taktiikan olla kunnossa. Useimmiten ero onnistuneen ja epäonnistuneen houkuttelupyynnin välillä ei niinkään ole imitaation täydellisyys kuin taktinen kömmähdys.

Houkuttelumetsästysvideolla asiantuntijat näyttävät konkreettisesti ”kädestä pitäen” todellisissa tilanteissa, kuinka riistaa saadaan näkyville. Video on jaettu kahteen osaan, joista pienpedot osion pituus on 40 min ja valkohäntäpeuran 36 minuuttia, eli yhteensä 76 minuuttia tiukkaa asiaa ja jännittäviä metsästystilanteita.


Mikko on aktiivinen pienpetojen metsästäjä ja hän on vuosien varrella houkutellut menestyksekkäästi kymmeniä kettuja ja supikoiria ampumahollille.

Teemu on intohimoinen metsästäjä ja hänellä onkin kokemusta lähes kaikista suomalaisista jahtimuodoista. Valkohäntäpeurojen houkuttelumetsästys on yksi hänen erikoisosaamisalueistaan ja videolla näemme käytännössä miten uteliaasti peurapukit tulevat katsomaan houkuttelijaa.


Houkuttelumetsästys DVD on Loimumedian tuotantoa. Ohjauksesta, kuvauksesta ja leikkauksesta vastaa Jyrki Puupponen.



Katso traileri:


Aki on vuosia kouluttanut suomalaisia metsästäjiä erityisesti ketun houkutteluun. Hän on myös julkaissut useita artikkeleita houkuttelumetsästyksestä alan lehdissä. Akia voi pitää pienpetojen houkuttelun pioneerina Suomessa.


Lisätiedot ja tilaukset:

http://loimumedia.mycashflow.fi/product/15/houkuttelumetsastys---dvd


Osallistu arvontaan


Nyt pistetään maanantain kunniaksi arpoen tämä Houkuttelumetsästys DVD. Osallistuminen on maksutonta. Sinun tarvitsee ainoastaan kirjoittaa alle blogin kommenttikenttään, että osallistut arvontaan. Suoritan arvonnan koneellisesti, joten osallistua voivat kaikki tutut ja tuntemattomat. Arvonta on siis jälleen kerran raakaa, mutta rehellistä. Arvontapäivä on perjantaina 31.3.



Arvonta suoritettu


Houkuttelumetsästys DVD:n voitti tänään 31.3. suorittamassani arvonnassa MHa. :) Elikkäs onneksi olkoon... laita osoitetietoja tulemaan, niin pistetään DVD postiin.