lauantai 18. huhtikuuta 2020

Gore-Tex ja Beretta BWB EVO -kalvovaatteiden pesu



Metsästysasun pesu on periaatteessa helppoa. On kuitenkin hyvä tietää muutamia perusasioita, jotta välttää yleisimmät (ja kalleimmat) virheet. Välillä kuulee myös huonoja neuvoja, kuten ettei jahtiasua saa pestä kuin pakon edessä, eikä mielellään silloinkaan. Jatkoksi saatetaan neuvoa harjaamista, tuuletusta pakkasessa tai desinfiointia saunan jälkilämmön höyryissä…

Juttelin jahtikaverin kanssa, joka sanoi, ettei ole ikinä pessyt metsästys(päällys)vaatteitaan. Ja jatkoi: ”jos vaate ei haise, eikä siinä ole näkyviä tahroja, se ei ole likainen.” Tämä saattoi olla ihan pätevä ohje isoisänisän sarka-asuille, mutta ei nykyaikaiselle kalvoasulle. En viitsinyt myöskään kertoa, että joo, kyllä se asu myös kevyesti tuoksahti. Ihan kaikelle sille missä se oli ollut mukana: nuotiolta, hieltä, vereltä, kosteusvaurioiselta ulkovarastolta, tupakilta, raivaussahan pakokaasulta, märältä jäniskoiralta…

En itsekään pese kuorivaatteita alvariinsa, mutta yleensä kerran vuodessa kauden jälkeen, eli näihin aikoihin vuodesta. Yksi ajatus tässä pesemättömyydessä varmaankin on ”ihmisen hajun” tai pesuaineen tuoksun häivyttäminen. Ajatus on sikäli oikea, että mahdollisimman neutraali haju on toki parempi kuin vaikka huuhteluaineen yletön kukkaistuoksu.

Josta mieleeni muistuu eräs peuranruokintapaikka, jossa ainoa järkevä kytispaikka oli noin 5-10 metrin päässä peuroista. Käytännössä sinne kannatti mennä vain, kun tuuli kävi ruokinnalta kytikselle päin ja silloinkin mielellään melko navakasti. Tein kokeita selvittääkseni hajun peittämistä ja laitoin kytispaikan lähipuskiin Wunderbaum-tuoksukuusia ja WC-altaan huuhteluraikastimia. Peurat kaikkosivat paikalta reiluksi viikoksi, mutta palattuaan pystyivät haistamaan ihmisen (siis minun vienon mutta miehisen myskisen ;-) ) tuoksun tuon kaoottisen ”ilmanraikastin”-sekamelskan läpi. Jos hajupeitolla oli jotain merkitystä, niin ei ainakaan sen takia kannata haisevissa vaatteissa kulkea.

Tosiasia oikeasti on, että riista vainuaa ihmisen hajun, jos on haistaakseen (eli tuulen alapuolella) aivan täysin vaatteista riippumatta. Ihmishaju koostuu monista yhdisteistä, joista hengityksen tuottamat (suun bakteeritoiminta, keuhkoista ja mahasta nousevat yhdisteet) sekä ihon hikoilemalla ilmaan haihtuvat ovat käytännössä mahdottomia hallita. Vaikket siis päästelisi suolistokaasuja etkä erittäisi stressihormonien feromoneja, niin hajujälkeä et pysty vaatteilla peittämään.




Peseminen kannattaa


No mietitään nyt sitten vaikka niin päin, että miksi sitten aktiivisesti käytetyt kalvolliset jahtivaatteet kannattaa pestä vähintäänkin kerran vuodessa, vaikkeivat ne näyttäisi erityisen likaisilta?

Vedenpitävien ja hengittävien vaatteiden tulee olla puhtaita toimiakseen kunnolla. Asun hengittävyys ei perustu ainoastaan vedenpitävän kalvon ominaisuuksiin. Useimmiten kalvoasujen päälliskangas on käsitelty vettä hylkiväksi. Eli kosteus helmeilee kankaan pinnassa. Kun vaatteen ulkopinta on kuiva, niin kalvon hengittävyys on mahdollista.


Kalvoasujen pintakangas on käsitelty vettä hylkiväksi. Vesi ei imeydy, vaan helmeilee ja valuu pois.


Jos pintakangas vettyy märäksi likaisuuden tai kuluneen pintakäsittelyn vuoksi, vähentää se myös vaatteen hengittävyyttä. Vedenpitävyys hengittävästi on kuitenkin juuri se syy, miksi jahtivaatteisiin kalvoja ylipäätään laitetaan ja myös yksi merkittävimmistä kustannustekijöistä. Vettä itseensä imenyt ulkokangas tekee vaatteen myös kylmemmäksi ja painavammaksi. Pöly, kura, hiki ja se kaikki muu materia, jonka kanssa vaatteet ovat tekemisissä, kuluttavat kangasta, neppareita ja vetoketjuja. Pesemällä voidaan siis parantaa käyttömukavuutta ja vaatteen kestoa.




Pesuohjeet


Yleisesti ottaen Gore-Tex ja Beretta BWB EVO -kalvovaatteita voidaan konepestä 30-40°C asteessa hienopesuohjelmalla käyttäen pientä määrää nestemäistä pyykinpesuainetta (ei tahranpoisto- tai valkaisuaineita). Ennen pesua sulje vetoketjut, muista tyhjentää taskut ja käännä vaate nurinpäin. Pesuohjelman jälkeen huuhdellaan kahdesti, mutta ilman huuhteluainetta.

Linkoa pesun jälkeen maksimissaan nopeudella 400 kierrosta minuutissa. Linkoamisen voi myös jättää kokonaan väliin ja ripustaa vaatteet kuivumaan suoraan koneesta henkariin tai vaakatasossa kuivaustelineen päälle. Tarkista vaatekohtaisesti, onko rumpukuivaus sallittua.

Jos kankaan pinnan vedenhylkivyys ei ole pesun jälkeen palautunut, voidaan se yleensä palauttaa lämpökäsittelyllä. Mikäli vaatteen pesuohjeet sallivat rumpukuivauksen, 20 minuutin kuivaus matalalla lämmöllä uudelleen aktivoi DWR-kyllästeen (Durable Water Repellency). Voit myös yrittää lämmittää asua hiustenkuivaajalla tai silitysraudalla matalalla lämmöllä ilman höyryä (varmista vaatteen omista pesuohjeista). Jos vedenhylkivyys ei palaudu näillä menetelmillä, niin asuja myyvissä kaupoissa on tarjoilla myös suihkutettavia kalvovaatteiden kyllästysaineita.




Noudata joka tapauksessa aina vaatteen omia pesumerkintöjä. Ne saattavat poiketa tästä yleisohjeesta merkittävästi. Vaikka metsästysasun kalvo ja saumojen teippaukset kestävät yllä olevan pesun, niin asussa saattaa olla muita rajoittavia tekijöitä, kuten nahkavahvikkeet, turkiskoristeet, villakangas tai erilaiset tekniset yksityiskohdat.



tiistai 14. huhtikuuta 2020

Zamberlan 1004 Hunter GTX WL RR vs. Beretta Logo GTX -metsästyskengät



Hankin kesällä Zamberlan 1004 Hunter GTX WL RR -varsikengät. Ne ovat palvelleet aivan erinomaisen hyvin koko viime jahtikauden. Zamberlandin kengissä tuntuu ja näkyy käsityön laatu. Yksityiskohdat ovat huolellisesti tehtyjä ja materiaalit käytännössä parhaita mahdollisia. Näistä kengistä ei pitäisi kirjoittaa testiä vielä näin yhden kauden käytön jälkeen. Ne ovat edelleen täysin moitteettomassa kunnossa. Tällaisen kengän käyttöikä on hyvin huollettuna vuosikausia. Ensimmäiset pari-kolmesataa kilometriä ovat lähinnä vasta sisäänkävelyä, ja kenkä pääsee muotoutumaan parhaiten omaan jalkaan sopivaksi. Nahkainen metsästyskenkä tuppaakin yleensä vain paranemaan käytössä.




1004 Hunter GTX -kengät eivät ole mitenkään erityisen keveät. Omat 45 numeron varsikenkäni painavat hieman alle kilon kappale, eli eivät ne ole myöskään mitenkään erityisen painavat. Vertailuksi Muckboot Arctic Sport -kumisaappaani painavat yli 100 g kappaleelta enemmän, vaikka ovat materiaaliltaan lähinnä pehmeää ilmatäytteistä neopreeniä. Nämä molemmat jalkineet sopivat erilaisissa tilanteissa metsästäjälle myös talvikäytössä, mutta muutoin niiden vertaaminen keskenään on epätarkoituksenmukaista.

1004 Hunter GTX -kengät ovat aivan erinomaisen tukevat jalassa. Ne on suunniteltu vaativaan vuoristomaastoon ja kylmiin sääolosuhteisiin. Testasin niitä viime syksynä mm. Italian haastavilla ja jyrkillä rinneniityillä. Pohja pitää hyvin myös kivikossa ja tuntuu mukavan jäykältä. Tai no, alkuunsa ehkä jopa liiankin jäykältä, mutta sitten kun siihen tottui, niin lenkkarit tuntuivat iltarasteilla hölkötellessä aivan liian löysiltä. Varret tukevat nilkkoja mallikkaasti esimerkiksi ojien yli hyppiessä. Nilkkavyöhykkeen pehmeä Flex System -liitos auttaa askeleen rullaamista kävelyn aikana. Tämä tuo mukavuutta ja vähentää jalkojen rasitusta, kun kenkä samaan aikaan joustaa askeleen suuntaan, mutta tukee nilkan hyvää sivuttaisasentoa.



Kaiken kaikkiaan Zamberlan 1004 Hunter GTX WL RR (mikä nimihirviö kengällä) istuvat hyvin ja pitävät jalat paremmin kuivina kuin kumisaappaat, mutta avataan vielä noita nimihirviön lyhenteitä. GTX tarkoittaa vesitiivistä, mutta hengittävää Gore-Tex -kalvoa. WL on widelest, eli leveä lesti ja RR on kengän kärjessä oleva kumivahvike (rubber reinforcement), joka suojaa päällystä teräviltä kiviltä ja oksilta.



1004 Hunter GTX -kenkien päällysnahka on 2,4-2,6 mm paksua parasta mahdollista eli Full Grain -nahkaa, joka on jo tehtaalla Hydrobloc-käsitelty. Pohjalliset ovat 4 mm paksua huokoista, pehmeää ja hengittävää polyeteeniä. Välipohja on erittäin hyvin lämpöä eristävää tuplatiheää polyuretaania. Vibram-ulkopohja tarjoaa iskunvaimennusta, pitoa ja vakautta.




Beretta Logo GTX -metsästyskengät


Hankin viime joulukuussa Zamberlanien rinnalle hieman kevyemmät Beretta Logo GTX -metsästyskengät. Lisähankinnalle oli useita syitä. Käytän normaalisti jahtivaatteita enemmän ja vähemmän ihan päivittäisessä työ- ja vapaa-ajan käytössä. 1004 Hunter GTX -kengät ovat todellakin parhaimmillaan offroad-käytössä ja hieman epätarkoituksenmukaiset vaikka kuivalla ampumaradalla, autoa ajaessa tai kaupassa käydessä.  Beretta Logo GTX -kengät ovat varreltaan matalammat ja hivenen joustavammat arkikäytössä.




Selvyyden vuoksi, Beretta Logo GTX -jalkineet ovat kyllä ihan täysveriset metsästyskengät, ja niillä pärjää ominaisuuksiensa kanssa hyvin myös vuoristossa, mutta noin 10% kevyempänä ja matalammalla varrella ne ovat mukavammat urbaaniviidakossa. Mutta on tässä oikeastaan toinenkin syy.

Vaikka kulkisi kuivia teitä pitkin, niin kengät kostuvat sisältä vuoristaan muutaman tunnin jalassa olosta. Jalkojen hikoilu kostuttaa kengän sisältä käsin. Hyvä hengittävä vuori ja puhtaat sukat toki pitävät ihon kuivempana, mutta jalkojen ja kenkien hyvinvoinnin kannalta on yhtä tärkeää kuin sukkien vaihtaminen, antaa kenkien kuivua rauhassa. Tämä kuivuminen kestää ilman vippaskonsteja noin vuorokauden.


Päivittäisessä kulkemisessa on siis paljon mukavampaa pitää kahdet käyttökengät. Toiset kengät saavat levätä ja palautua rauhassa toisten ollessa käytössä, näin kengät ja jalat kestävät paremmin. Paradoksaalista kyllä kenkien pohjat myös kärsivät, jos niitä ei käytä. On tapauksia, joissa kengät ovat välillä olleet pitkähköjä aikoja käyttämättä kaapissa ja pohjat kuivuneet pilalle. Kengät on siis tehty käytettäväksi.

Halusin toiset metsästyskengät myös ihan asustesyistä. Osallistuin kauden aikana useita kertoja ”kartanojahteihin” sekä harrastuksen että työn merkeissä. Varsikengät eivät erityisen hyvin sovi, eivätkä ole kovin käytännölliset ”herrasmiesjahtien” ympäristössä. Beretta Logo GTX -jalkineet ovat juuri omiaan silloin, kun ei kahlata nilkkoja myöten ravassa.


Kuvaaja: Marianna Saren (saren.galleria.fi)

Beretta Logo GTX -kenkien päällysnahka on hieman paksumpaa parasta 2,6-2,8 mm Full Grain -nahkaa Italian Toscanasta. Pehmeä Cordura-kaulus, vuorissa vesitiivistä, mutta hengittävää Gore-Tex -kalvoa. Kengän päällyksen ja pohjan kiinnitys on ns. ”Norvegese”, eli pohja on kiinnitetty kahdella erillisellä toisistaan riippumattomalla ompeleella (ulkopohjaommel ja norjalainen ommel). Tämä on kalliimpi ja enemmän käsityötaitoa vaativa kiinnitys, mutta takaa selvästi paremman kestävyyden sekä vesitiiviyden.



Sisäpohja muodostuu kolmesta erillisestä rakenteesta, joista ensimmäinen on hengittävä, toinen yksilöllisesti jalkaan sopeutuva iskua vaimentava memory foam ja kolmas nopeasti kuivuvasta, kosteutta siirtävästä Jersey-materiaalista. Vibram Roccia -pohjalle on ominaista korkea kulutuskestävyys ja erinomainen pitokyky.

Olen ollut erittäin tyytyväinen myös Beretta Logo GTX -metsästyskenkiin.




Metsästyskenkien huoltaminen on välttämätöntä



Miksi kalvokengät alkavat vuotaa


Gore-Tex -kalvo on rakennettu sukkamaiseksi pussiksi kengän vuoren sisään. Vaikka hyvin hoidettu nahkakenkäkin pitää vettä kohtuullisen hyvin, varmistaa Gore-Tex -kalvo täydellisen vesitiiviyden. Kengän ulkokuori ja pohja suojaavat kalvoa hyvin ulkoapäin iskuilta, kolhuilta ja naarmuilta. Sisävuori on sen sijaan pehmeä ja lähinnä jalkoja suojaavaa materiaalia. Niinpä kaikki roskat ja kivet, joita voi kenkään päästä, alkavat helposti vaurioittaa suojatonta kalvoa. Myös tuntikausien marssin aikana pitkät varpaankynnet saattavat hiertää kengän kärjessä kalvoon reikiä. Pidä siis kengän sisus puhtaana, niin kengät pysyvät vesitiiviinä.


Toinen lähes yhtä yleinen syy vuotoihin on kenkien väärä kuivaaminen. Erityisesti lämpöpatterin tai kamiinan lämmössä pilataan vuosi toisensa jälkeen arvokkaita kalvokenkiä. Metsästyskenkien rakennetta ei ole tehty paistonkestäviksi. Lämmitys rikkoo kalvon rakennetta, kutistaa ja halkeiluttaa päällysnahkaa ja vaurioittaa kengän rakenteessa käytettyjä sidosaineita. Anna kenkien kuivua luonnollisesti.



Pohjalliset vaihtoon


Kenkä kuluu pikkuhiljaa huomaamatta. Suurin rasitus kengän sisällä kohdistuu luonnollisesti pohjallisiin. Pohjallisilla on tärkeä tehtävä jalan tukemisessa sekä kosteuden siirtämisessä. Kenkien kestävyyden ja jalkahygienian kannalta on järkevä vaihtaa aktiivisesti käytettyihin metsästyskenkiin pohjalliset jokaisen kauden alussa.



Muutamia vinkkejä metsästyskenkien hoitoon 

(lainattu Zamberlan -ohjeista)
Poista nauhat ja tarkista niiden kunto.

Pese kengät ulkoa päin juoksevalla kylmällä vedellä. Käytä tarvittaessa mietoa pesuainetta.

Avaa kengän kieli ja irrota pohjalliset. Anna jalkineiden kuivua hitaasti ja perusteellisesti tuuletetussa, kuivassa ja varjoisassa paikassa. Älä yritä nopeuttaa kuivumista lämmittämällä.


Levitä hoitovoidetta kenkiin pehmeällä harjalla tai rievulla. Anna kenkien levätä yön yli ja kiillota pinta kevyellä harjauksella.





lauantai 4. huhtikuuta 2020

6.5 Creedmoor: Miksi siitä on tullut niin suosittu?



Maailmaan mahtuu satoja erilaisia kaliipereja. Voisi sanoa, että niitä on jokaiseen tarpeeseen. Monet suosikkikaliiperit ovat osoittaneet kykynsä yli 60 vuoden ajan, jotkut jo yli 120 vuotta. Vuonna 2007 esitelty ”uusi” kaliiperi 6.5 Creedmoor (tunnetaan myös 6.5 CM ja 6.5 CRDMR) lisää suosiotaan vuodesta toiseen. Se suunniteltiin erityisesti tarkkuusammuntaan ja on osoittanut toimivuutensa myös metsästyskäytössä. Mutta miksi? Miksi pyörä pitää keksiä aina vain uudelleen, jos sekä tarkkuusammunnassa että metsästyksessä todistetusti toimivia kaliipereja on ollut jo iät ja ajat joka lähtöön?



.308 Winchester vs. 6.5 Creedmoor 


Niin, miksi ei vaikka .308 Win? Kolmenollakasi on ehkä maailman yleisimmin käytössä oleva sotilas-, urheiluammunta- ja metsästyspatruuna. Patruunoita on .308-kaliiperiin saatavissa yleisesti, edullisesti ja kattavasti kaikkiin käyttötarkoituksiin. Vuodesta 1952 tämä 7.62x51 NATO (T65E3) nimelläkin tunnettu kaliiperi *) on muodostunut lähes standardiksi niin viranomaiskäytössä, tarkkuusammunnassa kuin suurriistan metsästyksessäkin.

.308 Win kaliiperilla voit ampua tarkasti yli 1.000 metrin päähän, se toimii teerestyksessä nevan laidalla ja sen teho riittää tunnustetusti myös jääkarhujen pysäyttämiseen. Kolmenollakasi on siis varsinainen joka paikan höylä.

Kyse ei kuitenkaan ole niinkään siitä, mitä .308:lla ei pystyisi tekemään. Vaan siitä mitä 6.5 Creedmoor voi tehdä paremmin. Kehitys kehittyy. Creedmoor on yli puoli vuosisataa nykyaikaisempi, tämän päivän tietämyksellä uudemman sukupolven aseille suunniteltu kaliiperi. C.I.P. -standardin mukaan mitoitukset käytännössä ottavat vanhoilla kaliipereilla huomioon, että latauksella voidaan ampua joskus jopa yli sata vuotta vanhoilla aseilla (kaliiperit 6.5x55 SE suunniteltu vuonna 1891, .30-06 Sprg suunniteltu 1903 ja 9.3x62 suunniteltu 1905), vaikka nykyaikaiset aseet kestäisivät huomattavasti kovapaineisempia latauksia. Creedmoorilla ei ole tällaista historiaa painolastinaan.

Jos ajatellaan tarkkuusammuntaa, niin kilometrin matkalla (100m kohdistuksella) .308 Sako TRG Precision luoti ”putoaa” n. 3,46 m alemmas (2,69 m Sako Powerhead II), kuin vastaava 6.5 Creedmoor -luoti. Myös tehokas kantama on samassa suhteessa Creedmoorin puolella. Hieman mutkia oikoen voidaan sanoa 6.5 Creedmoorin lentorataa selvästi suoremmaksi ja vähemmän tuuliherkäksi myös tyypillisemmillä metsästysetäisyyksillä kuin .308:n. Mitä laakeampi lentorata, sitä paremmin voidaan ampua ilman muutoksia samoilla kohdistuksilla eri etäisyyksille.

Creedmoorissa on myös tuntuvasti pehmeämpi rekyyli (tyypillisesti n. 25% vähemmän). Vaikka en pidä .308 rekyyliä mitenkään erityisen isona saati vaikeasti hallittavana, on 6.5 Creedmoor miellyttävämpi ampua. Tämä korostuu erityisesti rataharjoittelussa, jossa ammutaan helposti kymmeniä laukauksia lyhyen ajan sisään. Yleensäkin laukaisunhallinta on parempi kiväärillä, joka potkaisee vähemmän. Matalampi rekyyli tarkoittaa tarvittaessa myös nopeampaa ja tarkempaa jatkolaukausta.

Tänä talvena tuli voimaan lakimuutos, joka alensi lyijyttömien luotien teho- ja painorajoituksia suurriistan metsästyksessä. Omalta osaltaan tämä antoi entisestään lisää käytettävyyttä Creedmoorille.

”Hirveä, villisikaa ja karhua saa ampua vain aseella, jonka patruunan: a) luodin paino on vähintään 9 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 700 joulea; b) luodin paino on 10 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 2 000 joulea; tai c) lyijyttömän luodin paino on 7,5 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 1 900 joulea.”

Nyt siis 6.5 Creedmooria on mahdollista käyttää suurriistajahdeissa myös nykyaikaisilla kupariluodeilla. Aiemmin lain vaatimus saatiin täyttymään ainoastaan perinteisellä lyijyluodilla.






Mihin käyttöön ostaisin 6.5 Creedmoorin?


Näillä avuillaan Creedmoorista on tullut maailmalla yksi suosituimmista kaliipereista uutta asetta hankittaessa. Yksi syy on eittämättä myös se, että harrastukseen ollaan valmiimpia sijoittamaan rahaa hieman enemmän. Sen sijaan, että ostettaisiin yksi kivääri kompromissiksi kaikkeen, ollaan nykyään halukkaampia hifistelemään ja hankkimaan eri käyttötarkoituksiin paremmin soveltuvat nykyaikaiset työkalut.

Creedmoor on yksi parhaista valinnoista tarkkuusammuntaan, linnustukseen, kauriin sekä peuran hiivintä- ja kytisjahteihin. Se soveltuu aivan erinomaisesti myös pienpetojahtiin haaskalta tai houkuttelemalla. Vaikka Creedmoorilla saa luvallisesti ampua myös villisikaa ja karhua, on vaarallisen riistan ajojahteihin tarkoituksenmukaisempiakin valintoja. Valinta ei silti olisi välttämättä kolmenollakasi. Vaikka se on todistetusti toimiva ase myös isolle ja vaarallisellekin riistalle, niin vastaavasti mieluummin valitsisin niihin isomman kaliiperin eli enemmän pysäytystehoa, varsinkin ajojahteihin.

Mieluiten valitsen aseen, tähtäimen ja kaliiperin aina kunkin tarkoituksen mukaan. Niinpä asekaappiini mahtuu hyvin Creedmoor, kolmenollakasi ja pari muutakin kaliiperia.



Lähteitä:

*) https://www.ammoland.com/2017/06/7-62-nato-vs-308-winchester-ammo-whats-the-difference/#axzz6IdTygFgR

http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2018/01/Tikka-T3x-Arctic-Sako-85-Bavarian-Carbine-Steiner-Ranger-2-8x42-testi.html
https://en.wikipedia.org/wiki/6.5mm_Creedmoor
https://www.waffenlager.net/
https://rifleshooter.com/2016/10/why-not-308-the-battle-between-6-5-creedmoor-6-5x47l-260-rem-243-win-6br-6x47l-or-6-creedmoor/
https://www.kiikaritahtain.fi/65-creedmoor-tulevaisuuden-kaliiperi/
https://www.shootingillustrated.com/articles/2018/8/24/65-creedmoor-why-is-it-so-popular/
https://metsastajaliitto.fi/uutiset/lyijyttomien-metsastysluotien-teho-ja-painorajat-muuttuvat
http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2020/03/vaarallisen-riistan-metsastys-ja-sen.html