Jahdissa-metsästyslehti aloittaa verkossa

Suomalaisen Jahdissa-metsästyslehden ensimmäinen numero julkaistaan huomenna 23.7. 2014.
Jahdissa on ensimmäinen suomalainen metsästysmedia, joka ilmestyy verkossa ja joka on tehty palvelemaan erityisesti tietokoneita ja tabletteja käyttäviä lukijoita.

Lehti on lukijoille ilmainen eikä sen lukeminen edellytä rekisteröitymistä. Se löytyy osoitteesta www.jahdissa.fi.

”Maamme metsästyslehdet ovat perustuneet pääasiassa paperiin ja painamiseen ja katsoimme, että niiden tarjonnan lisäksi metsästyskulttuurilla on paikkansa verkossakin, jonka käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Suomessa on yli 300 000 metsästäjää ja Jahdissa-lehti on heidän ja muiden metsästyksestä kiinnostuneiden saavutettavissa milloin tahansa, missä tahansa verkon välityksellä”, kertoo lehden päätoimittaja Jussi Lähdesmäki.

Jahdissa-lehti käsittelee perinteistä suomalaista harrastusta monipuolisesti: siinä on muun muassa laajasti kotimaista metsästystä ja riistanhoitoa, ase-, kiikari- ja välinetestejä, juttuja metsästysmatkoista, autotestejä, reseptejä ja hyödyllisiä tuote-esittelyjä. Jutut ja kuvat sekä niiden esitystapa ovat ammattilaisen kädenjälkeä.

Jahdissa-lehden uusi tekninen julkaisujärjestelmä mahdollistaa muun muassa videoiden ja kuvagallerioiden selkeän ja näyttävän esitystavan.

Jahdissa-lehti perustuu kansainväliseen toimitusyhteistyöhön, jossa on mukana metsästysmediat seitsemästä Euroopan maasta. Toimintakonsepti perustuu ruotsalaiseen Min Jakt –verkkolehteen.

Jahdissa-metsästyslehteä julkaisee oululainen kustannusyhtiö Freetime Media Oy.

Valtio tarjoaa monta hyvää kirjaa ilmaiseksi

Kuva Puolustusvoimat

Pojan armeijaan lähdön jälkeen muistin, että Puolustusvoimat tuottaa sotilaiden koulutusta varten varsin laadukasta materiaalia. Monilta osin tämä opetusmateriaali on hyödyllistä luettavaa metsästäjille ja muille luontoihmisille, sekä ammunnanharrastajille tai aseista kiinnostuneille. Hetken aikaa puolustusvoimain tarjontaa ”hakkeroituani” löysin monta hienoa e-kirjaa (pdf) täysin ilmaiseksi. Voit siis ladata nämä kirjat tietokoonneellesi/tabletillesi/kännykkääsi tai tulostaa ne paperille.

Luonnonmuonaohje

Luonnonmuonaohje on eräänlainen survival-käsikirja, joka sisältää mm. ohjeita metsästykseen ja kalastukseen improvisoiduin menetelmin, esittelee suomalaisesta metsästä löytyvää kasvisruokaa, ravinnon säilytysmenetelmiä ja selviä ruokaohjeita.

Luonnonmuonaohjeen voit ladata täältä.

Tarkka-ampujan käsikirja

Tarkka-ampujan käsikirja sisältää mm. aseenkäsittely- ja ammuntatekniikoita, ulkoballistiikkaa, sekä naamiointia esim.  ghillie- eli röllipuvun valmistusohjeet

Tarkka-ampujan käsikirjan voit ladata täältä.

Johtajan käsikirja

Johtajan käsikirja opastaa managementtiä ja leadershippiä erilaisiin arjen tilanteisiin parisuhteesta hirviporukan johtamiseen :D

Johtajan käsikirjan voit ladata täältä.

Erilaisia asekirjoja

Kevytasekirjan voit ladata täältä.


Rynnäkkökiväärin käsikirjan voit ladata täältä.

Sotilaan taktiikkaa ja strategiaa

Sotilaan käsikirja 2013 voit ladata täältä.


Taistelijan opas 2013 voit ladata täältä.


Talvikoulutusoppaan voit ladata täältä.


Komppanian taisteluohjeen voit ladata täältä.


Kenttäohjesäännön yleisen osan voit ladata täältä.


Yleisen palvelusohjesäännön 2009 voit ladata täältä.

Suomalaiset tutkijat erimielisiä kannanmäärityksessä

RKTL:n tapaa määritellä riitakanta on pidetty Jumalan sanaan rinnastettavana totuutena ja päähänlyöntiastalona esimerkiksi suurpetokysymyksissä. Helsingin yliopistoakin on yleensä pidetty melko uskottavana tutkimustietojen ja niiden analysoinnin lähteenä. Mitenkä on kuitenkin mahdollista, että toinen näistä auktoriteeteista sanoo tutkimansa populaation romahtaneen kolmannekseen 80-luvun alun määrästä ja toinen väittää kannan kasvaneen? Kuitenkin molempien tahojen tutkijoilla on käytössään sama tutkimusaineisto.

Kyse ei siis loppujen lopuksi riista- ja kalakantojen arvioissa ole tiedosta vaan tutkijoiden koulukuntaeroista, halusta tehdä ympäristöpolitiikkaa ja mediasodasta. Ikävä totuus kun on, ettei totuudella ole suurtakaan arvoa näissä keskusteluissa. Kyse on siitä kenenkä mielipide pääsee voitolle mediassa. Kenen tutkimus saa kunniaa ja mainetta, sekä jatkorahoitusta myös tulevaisuudessa. Kenen tulosten pohjalta tehdään poliittiset päätökset.

Kuinka uskottavana voi suomalaista riista- ja kalakantojen tutkimusta pitää esimerkiksi tämän aamuisen YLE:n uutisen jälkeen. Kyseessä ei todellakaan ole ensimmäinen kerta, kun tämän sektorin tuottamat tutkimustulokset ovat osoittautuneet täysin epäluotettaviksi.

Lähde:

http://yle.fi/uutiset/selkameren_silakkakannat_ovat_pudonneet_kolmannekseen_-_tai_sitten_kasvaneet_hieman/7361618



Selkämeren silakkakannat ovat pudonneet kolmannekseen - tai sitten kasvaneet hieman

Helsingin yliopiston mukaan Selkämerellä on silakkaa enää kolmannes 80-luvun alun määristä. RKTL:n mukaan kannat ovat päinvastoin kasvaneet samassa ajassa. Helsingin yliopiston mukaan silakkaa saatetaan kalastaa liikaa ja vaarana on kannan romahtaminen.

Tutkijat kiistelevät siitä, paljonko Selkämerellä on silakkaa. 

Tutkijoilla on käytössään sama tutkimusaineisto, mutta siitä vedetään päinvastaiset johtopäätökset. Helsingin yliopiston kanta-arvioinnin mukaan silakkakannat ovat pudonneet kolmasosaan 80-luvun alusta. RKTL:n mukaan kannat olisivat kasvaneet hieman.

– Se on aika huikea ero, sanoo professori Sakari Kuikka Helsingin yliopistolta.

Erilaisia analyysejä

Itämeren asiantuntija Kuikka selittää eron johtuvan eri tavoista määritellä saaliin osuus koko silakkakannasta. Kannan arvioitu koko riippuu siitä, kuinka suureksi kalastetun silakan osuus määritellään.

Rautalangasta vääntäen: Jos vuoden silakkasaalis on sata tonnia ja kalastuskuolleisuudeksi määritellään viisi prosenttia, koko kanta on 2000 tonnia. Jos saman saaliin ajatellaan olevan 20 prosenttia kannasta, koko kannaksi muodostuu 500 tonnia.

Helsingin yliopisto on määritellyt 80-luvun alussa nostetun saaliin osuuden huomattavasti pienemmäksi kuin RKTL. Sen vuoksi yliopisto arvioi silloisen kannan huomattavasti nykyistä suuremmaksi. Professori Kuikka tietenkin pitää yliopiston analyysiä tarkempana.

– Me otamme paremmin huomioon eri vuosina tapahtuneen kokonaispyyntiponnistuksen. Meidän mielestämme menetelmä on tarkempi ja kaiken teorian mukaan sen pitäisikin olla.

Yle Uutiset ei tavoittanut RKTL:n asiantuntijoita kommentoimaan omaa laskentatapaansa sen tarkemmin.


Kalastetaanko silakkaa liikaa?

Väärillä johtopäätöksillä voi olla vakavat seuraukset, Kuikka muistuttaa.

– Tässä on se vaara, että silakkaa kalastetaan liikaa. jos tulee parikin vuotta, jolloin silakka ei lisäänny kunnolla, niin silloin on riskinä, että kanta romahtaa.

Kuikka toivookin, että jatkossa kalastussuosituksia tehtäisiin yliopiston, eikä RKTL:n arvioiden pohjalta.

Silakoiden koko on Kuikan mukaan myös pienentynyt.

– Kalastuskuolleisuuden ollessa suurempi kalojen koko pienenee. Niitä otetaan nuorempina ylös, joten yksilöt eivät ehdi kasvaa niin vanhoiksi, Kuikka sanoo.