Aselupien määrä romahtanut

Päivän Ilta-Sanomat (14.11.2013) kertoo aselupien määrän romahtaneen uuden aselain myötä. Ylitarkastaja Jussi Kytösaaren mukaan moni kokenut aseharrastaja jättää uuden aseluvan hakematta, koska ei halua testiin. Monet pitkään aseita omistaneet ihmiset, joilla on nuhteeton historia, saattavat kokea testin tarpeettomaksi ja nöyryyttäväksi. Myös aseluvan hinta on lähes tuplaantunut lyhyessä ajassa. Muutama vuosi sitten hinta oli alle 40 euroa, nykyään se on 72 euroa.

Tämä on vaikuttanut selvästi asekauppaan. Etenkään edullisia aseita ei kannata enää ostaa, jos lupa miltei tuplaa asehankinnan hinnan, Kytösaari sanoo. Kun vielä vuonna 2010 poliisin lupahallinto käsitteli yhteensä yli 70 000 aselupahakemusta, oli käsiteltyjä hakemuksia viime vuonna enää 59 000. Poliisi arvioi, että tänä vuonna uusien lupien määrä jäisi alle 55 000:n.

Tätäkö todella haluttiin?

Miksi lainkuuliaisia kansalaisia pitää alistaa viranomaisenkin mielestä tarpeettomaan, nöyryyttävään ja kalliiseen menettelyyn? Käytännössä tällainen järjestely ei lisää millään tavalla aseturvallisuutta. Jos nuhteeton ja rehellinen harrastaja hankkii yhden aseen lisää tai korvaa vanhan aseen uudella, se ei tee hänestä yhtään vaarallisempaa missään suhteessa.

Käytännössä tämä vain lisää luvattomien aseiden määrää. Suomessa on erittäin paljon vanhoja toimivia metsästysaseita, jotka eivät kuitenkaan täysin vastaa enää harrastuksen nykyvaatimuksia. Nämä aseet ovat muuttuneet lakimuutosten myötä rahalliselta arvoltaan lähes arvottomiksi. Koska kenenkään ei kannata tarjota niitä vaihdossa asekauppaan uutta asetta ostaessaan, ne jäävät pölyttymään harrastajien asekaappeihin. Esimerkiksi perinnönjaon yhteydessä on ilmeinen riski, etteivät arvottomiksi muuttuneet aseet päädykään enää luvallisina aseina luvalliseen käyttöön, vaan katoavat muistoaseina perillisten kätköihin tai muuttuvat rahaksi pimeillä markkinoilla.

Käytäntö on omiaan näivettämään harrastustoimintaa entisestään. Metsällä käydään vuosi vuodelta vanhemmilla ja huonommilla aseilla. Kynnys uusien nuorten mukaan tuloon on myös yhä korkeammalla, sillä hankaloituneen ja kallistuneen lupaprosessin jälkeen ei harrastevälineisiin jää yhtä paljoa rahaa. Samaan aikaan halvat aloittelijoille sopivat aseet ovat poistuneet asekaupoista myyntikelvottomina.

Mitä tästä seuraa?

Metsästyksen harrastajien keski-ikä nousee entisestään. Moni vaikeuksissa oleva asekauppa joutuu lopettamaan toimintansa, joka puolestaan vaikeuttaa harrastustoimintaa panosten ja tarvikkeiden hankintamatkojen pidentyessä. Patruunoita ostetaan harvemmin, mutta yhä suuremmissa erissä ja varastoidaan harrastajien kodeissa. Väistämättä riski niiden joutumisesta luvattomaan käyttöön lisääntyy entisestään.

Mitä nyt tulisi tehdä?

Lukea yhden kansanedustajan pari hyvää ratkaisuehdotusta:

Ratkaisuehdotus 1

Ratkaisuehdotus 2

Jonka jälkeen kirjoittaa sähköpostia suoraan omalle kansanedustajalle ja kertoa hänelle näistä ilmeisistä ongelmista, sekä myös hyvistä ratkaisumalleista. Kansanedustajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

Täältä löydät listan kansanedustajista.

Asiasta kannattaa jakaa tietoa myös Facebookissa, keskustelupalstoilla ja blogeissa. Se käy näppärästi vaikka alla olevilla painikkeilla.

Heck-Pack –kuljetusteline

Heck-Pack –kuljetusteline on auton vetokoukkuun kytkettävä kuljetusjärjestelmä. Idea on yksinkertainen, mutta toimiva.  Heck-Pack –kuljetustelineen koreja löytyy kuutta eri kokoa, itselläni käytössä on 1000x500x125 mm galvanoitu ja alaskäännöllä (lisävaruste) varustettu malli. Koreja valmistetaan myös ruostumattomasta teräksestä ja niihin sopivia lisävarusteita valmistetaan moneen tarpeeseen mm. polkupyörätelineitä ja lukittavia alumiinisia kuljetusbokseja.

On paljon asioita joiden kuljettamiseen peräkärry on aivan liian kömpelö, mutta auton sisällä kuljettaminen ei tunnu mukavalta ratkaisulta (esim. riista, rehut, polttoaineet, öljyt, maalit, työkalut ja –koneet). Heck-Packin säilytys onnistuu kätevästi auton tavaratilassa tai kattotelineellä ja se on heti käyttövalmis.

Heck-Pack on saksalainen tuote. Kuljetustelineet ovat EEC-hyväksyttyjä ja niiden käyttö on sallittua kaikissa EU-maissa. Ne eivät tarvitse erillistä rekisteröintiä esimerkiksi peräkärryn tapaan. Heck-Packin paino on koosta riippuen noin 14kg ja maksimikuormattavuus vaihtelee välillä 54 - 108kg. Lisäksi kuormaamiseen vaikuttaa ajoneuvokohtainen vetokoukun oikea aisapaino, joka vaihtelee tyypillisesti maksimissaan 70-110kg välillä. Autokohtainen aisapaino löytyy ajoneuvon rekisteriotteesta.

Tieliikennelain mukaan kuorma ei saa peittää ajoneuvon takavaloja, suuntavilkkuja tai rekisterikilpeä. Mikäli kuljetetaan suurikokoisia kuormia, tarvitaan lisäosaksi valaisinsarja, joka kytketään vetokoukun virtaliitäntään. Valaisinsarja valaisee myös mahdollisen lisärekisterikilven. Auton lisärekisterikilven voi tilata katsastuskonttorilta tai tilapäiskilven voi askarrella kätevästi myös itse.

Metsästys- ja riistanhoitokäytössä

Itse käytän Heck-Packkia lähes päivittäin. Ruokintapaikoille porkkanoita ja kauraa viedessä on kuljetusteline erittäin käytännöllinen. Sen nostokorkeus on matala ja alaskääntö, eli kippi auttaa kuormaa lastattaessa ja purettaessa. Heck-Pack on kätevä myös esimerkiksi koirien kanssa kuljettaessa. Tavaraa on helposti auto täynnä, eikä riistaa pysty/halua kuljettaa koirien kanssa samassa tavaratilassa.

Riistapulkka ja kansipressu ovat käteviä, joskaan eivät välttämättömiä lisävarusteita. Peuranvasa mahtuu helposti pulkkaan ja pressu suojaa saaliin näkymättömiin kuljetuksen ajaksi. Metriseenkin kuljetustelineeseen saa sidottua melko ison peuran, mutta jos alvariinsa kuljettaa kapitaalipukkeja, niin kannattanee hankkia astetta isompi, eli 1200x500x125 mm kori.

Lisätietoja löydät Heck-Pack Finlandin kotisivuilta:

http://heck-pack.fi

Mikä on tarpeellista?

Usein törmää väitteeseen ettei metsästäminen tai riistaruokien syöminen ole välttämätöntä. Välttämätöntä tuskin on myöskään kiivetä öljynporauslautalle ja vaatia vapauttamista tutkintavankeudesta siksi, ettei voi vegaanina syödä venäläistä vankilaruokaa. Kasvissyöjiä on Suomessa vain muutama prosentti, mutta jostain syystä oppilaitoksissa ja ravintoloissa täytyy olla tarjolla kasvisvaihtoehto. Eikä se edes riitä, että päättää itse kaventaa ruokavaliostaan parhaat palat pois. He vaativat elämäntapaansa myös muillekin pakollisina kasvisruokapäivinä kouluihin ja lihattomana lokakuuna ihan jokaiselle.

Samat tai samalta näyttävät kellokkaat profiloituvat usein myös niin sanottuina luontoihmisinä.  Kuljen metsästysharrastukseni ja riistanhoidon yhteydessä luonnossa lähes päivittäin. Kuitenkaan näitä kettutytöiltä ja röllipeikoilta näyttäviä luontoihmisiä ei luonnossa juuri koskaan näe. Satunnaisesti metsässä näkee mummoja ja pappoja sienestämässä ja thaipoimijoita marjastamassa. Näihin niin sanottuihin luontoihmisiin törmää lähinnä kaupunkien ostoskaduilla feissareina ja kirpputoreilla shoppailemassa.

Nämä parvekevihreät asuvat tyypillisesti yliopistokaupungeissa vuokralla, mutta ovat kaikkein äänekkäimmin vaatimassa muiden ihmisten elinkeinojen lopettamista tai omaisuuden uusjakoa. Sen sijaan, että vaaditaan yhä uusia muiden omistamia metsäalueita suojeltavaksi, voisi jokainen parvekevihreä hankkia palan omaa maata tai lahjoittaa tähän tarpeeseen rahaa Luonnonperintösäätiölle.

Jos Suomen luonnonsuojeluliiton 34.000 jäsentä todella haluaisi puuhastelun sijaan asiaansa edistää, niin vaikkapa tuhannen euron lahjoituksella suojelijaa kohden saisi 34 miljoonan pääoman, jonka turvin voisi jo kohtuullisen maa-alueen joutomaata suojellakin. Eikä tuhat euroa ole edes kohtuuton summa, lahjoitan oman uskontoni tukemiseen kirkollisveroina vuotuisesti enemmän. Jos he tekisivät saman vuosittain, olisi parissa vuosikymmenessä ostettu luonnonsuojeluun alueita reilusti yli puolella miljardilla eurolla. En tohdi edes miettiä kuinka paljon suojelualueita kertyisi jos talkoissa olisivat mukana myös Luonto-Liitto, BirdLife, Greenpeace, Maan ystävät, WWF ja mitä niitä kaikkia nyt onkaan.

Samat punavihreät tahot vaativat yhä uusia aserajoituksia. Kuitenkaan laillisten ampuma-aseiden määrän säätelyllä ei ole havaittavaa vaikutusta aseturvallisuuteen, koska vain rikolliset käyttävät aseita ihmisten vahingoittamiseen. Tilastot osoittavat, että aseettomat miehet syyllistyvät henkirikokseen noin nelinkertaisella todennäköisyydellä verrattuna aseita laillisesti omistaviin.

Laillisesti aseita omistavat ovat selvästi keskivertokansalaista lainkuuliaisempia myös suhteessa muuhun rikollisuuteen. Ai miten niin? Siitä yksinkertaisesta syystä, että jokaisen aselupaa hakevan taustat tarkistetaan ja mielenterveys testataan. Aselupia myös perutaan jopa ylinopeussakon tai maksamattoman riistanhoitomaksun vuoksi. Mielivaltaiseltakin tuntuva viranomaiskäytäntö on omiaan pitämään aseenomistajat nuhteettomina jatkossakin.

Metsästäjät ovat myös aktiivisia luonnon monimuotoisuuden puolustajia. Metsästäjät ovat perustaneet omille mailleen monia lintukosteikkoja (http://www.kosteikko.fi/) ja ennallistaneet soita luonnontilaisiksi. Metsästäjät toimivat aktiivisesti suomalaiselle luonnolle vahingollisten vieraspetojen poistamisessa. Metsästäjät tekevät paljon riistanhoitotyötä, joka hyödyttää monia muitakin lajeja, kuin niitä joita metsästetään. Metsästäjien vapaaehtoisesti talkoilla suorittama riistakolmiolaskenta on ollut mukana nostamassa suomalaista eläintieteellistä tutkimusta maailman huipulle.  Nämä toimet ovat sitä todellista luonnosta välittämistä. Hiljaista työtä jota kukaan muu ei tässä yhteiskunnassa tee. Jotain mitä ei todellakaan tapahdu Helsingissä kolmen sepän patsaalla mielenosoituksissa.

Jostain syystä media kuitenkin esittää rikollista kansalaisaktivismia ammattimaisesti harjoittavat tahot jääkarhuja pelastavina marttyyreinä, mutta tavalliset ja turvalliset luonnossa liikkuvat perheenisät salametsästäjinä ja asemiehinä.