Riistapainotteiset metsänhoitosuositukset

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on julkaissut raportin, johon on koottu uusin tutkimustieto riistan huomioon ottamisesta metsätaloudessa.

- Metsänhoidon keinoilla voidaan parantaa useiden riistalajien, etenkin metsäkanalintujen elinympäristöjä. Monille metsänomistajille riistalajien suosiminen on tärkeä tavoite ja metsätalouden talousajattelua ei aina aseteta etusijalle, kertoo ympäristöasiantuntija Maria Lindén Tapiosta.

- Riistapainotteisen metsänhoidon perusteet voidaan raportin mukaan tiivistää kolmeen teemaan. Toimenpiteiden yhteydessä jätetään enemmän riistatiheikköjä alalle kuin tavanomaisessa metsänhoidossa. Hakkuiden suunnittelussa, menetelmien valinnoissa ja rajauksessa otetaan tavanomaista tarkemmin huomioon mustikanvarvikon säilyttäminen. Riistapainotteisessa metsänhoidossa painotetaan myös maanomistajan, metsästäjän, omaa päätösvaltaa metsänhoitomenetelmien valinnoissa ja kannustetaan niiden haltuunottoon.

Riistapainotteiset metsänhoitosuositukset –raportin voit ladata täältä.

Open Beef Kofta – jauhelihaleipänen

Master Chef Australia- ohjelmasta tuttu Open Beef Kofta on helppo ja nopea arkiruoka jauhelihasta. Kofta on alun perin mausteinen lihapulla, jonka erilaisia versioita tunnetaan Balkanilta Iraniin ja Pakistaniin asti. Usein Koftan raaka-aineena käytetään lampaan-, kanan- tai naudanlihaa, mutta tyypillisenä maalaiskotiruokana sitä valmistetaan myös kulloinkin saatavilla olevista aineksista. Tällä kertaa tein Open Beef Koftan siis riistalihasta.

Itämaiseen tyyliin Koftan reseptit ovat voimakkaan mausteisia sisältäen juustokuminaa, korianteria, valkosipulia, neilikkaa, kardemummaa jne. Kokemuksesta tiedän, että ainakin tuoreen korianteriyrtin lehtien maku jakaa voimakkaasti mielipiteitä samaan tapaan kuin oliivit. Monet tykkäävät, mutta jotkut inhoavat ja sanovat sen maistuvan saippualta tai vieläkin pahemmalta. Voit hyvin valita Open Beef Koftaan mieleisiäsi itämaisia makuja ja jättää pois ne joita kaapista ei löydy tai jotka eivät sovi sinun makuusi. Kettunen.com –blogista löytyy myös reseptin hieman suomalaisempi versio.

Voit ostaa pohjaan tarvittavat leipäset kaupasta ja näin nopeuttaa arkiherkun valmistumista, mutta itse tehdyt pitaleivät ovat tuoreeltaan omaa luokkaansa ja kohtuullisen helppoja tehdä. Omatekoisten pitaleipien reseptin löydät täältä.


½ kg riistajauhelihaa
1 kananmuna
4 salottisipulia
valkosipulinkynsi
1 sitruunan kuori raastettuna
5 rkl korppujauhoja
tuoretta korianteria
1 rkl korianterin siemeniä
1 rkl juustokuminaa
1 tl neilikkaa
1 tl kardemummaa
1 rkl dijonsinappia
punasipuli
kurkku
kirsikkatomaatteja
rucolaa
turkkilaista jogurttia
oliiviöljyä
suolaa
pippuria
valkoviinietikkaa
sokeria

Paahda hetken aikaa (kunnes tuoksuvat voimakkaasti) kuivalla pannulla korianterinsiemeniä, juustokuminaa, neilikkaa ja kardemummaa. Jauha mausteet tasaiseksi seokseksi morttelilla.

Laita pannulle oliiviöljyä ja kuullota miedolla lämmöllä salottisipulin ja valkosipulin ohuita suikaleita. Ota pannu pois liedeltä ja sekoita joukkoon kourallinen silputtua tuoretta korianteria. Suikaloi punasipulit ja marinoi ne täältä löytyvän ohjeen mukaisesti.

Sekoita tasaiseksi taikinaksi: jauheliha, raastettu sitruunankuori, kananmuna, korppujauhot, dijonsinappi, paahdetut mausteet, kuullotetut sipulit, suola ja pippuri. Laita pitäleivät pannulle hetkeksi vuorollaan ja ruskista niitä oliiviöljyssä, kunnes väri on kullankeltainen.

Painele jauheliha pitaleipien päälle tasaisiksi pihveiksi ja paista 200 asteisessa uunissa kypsiksi, eli noin viisi minuuttia, halutusta paistoasteesta riippuen. Levitä pihvien päälle reilusti turkkilaista jogurttia. Asettele päälle vielä rucolaa, kurkunsiivuja, puolitettuja kirsikkatomaatteja ja marinoidut punasipulit. Voit viimeistellä leipäset lopuksi ohuella norolla oliiviöljyä.

Suomen luonnonsuojeluliitto jatkaa valehteluaan

Suomen luonnonsuojeluliitto jatkaa hyväksi havaitsemiaan Joseph Goebbelsin oppeja valheellisissa kannanotoissaan: ”kun kerrot valheen, kerro iso ja pysy siinä” sekä ”propagandan väitteet on suunniteltava tyhmimmän kadunmiehen käsityskyvyn mukaan”.

Väite:

Tohmajärven Värtsilän alueella on ollut jo useamman vuoden ajan luvattomia haaskoja aivan asutuksen välittömässä läheisyydessä. Haaskoilla on tavattu laitonta eläinperäistä bse/tse-riskin materiaalia, mm. lampaita ja nautoja. Luvattomien ja luvallisten haaskojen yhteisvaikutuksesta on alueelle muodostunut poikkeuksellinen haaskahoukutin, joka jo vuosien ajan on synnyttänyt väärää mielikuvaa ihmisasutuksen lähistölle hakeutuvista häirikkösusista. Sen lisäksi, että haaskoja aivan ilmeisesti käytetään salametsästyksen houkuttimina, ovat lukuisat petohavainnot mahdollistaneet myös virallisten poikkeuslupien hakemista muka häirikköyksilöiden ampumiseen.  

Fakta:

Itä-Suomen poliisilaitokselta kerrotaan, että heille on tehty tänä talvena alueelta 6-9 ilmoitusta mahdollisesta luvattomasta haaskasta. Kaikki ilmoitetut paikat on käyty läpi, ja yhden osalta tehdään jatkoselvityksiä. Tässä vaiheessa kyseessä ei kuitenkaan ole rikostutkinta, eikä poliisi epäile asiasta metsästäjiä.

Haaskanpito on toimintaa, jolla eläimiä houkutellaan ravinnon avulla ruokintapaikalle ja jonka tarkoituksena on valokuvata, katsella tai metsästää eläimiä. Haaskaa voidaan pitää myös yksinomaan eläinten ruokintatarkoituksessa, esimerkiksi uhanalaisten petolintujen kohdalla.

Haaskanpitäjiä voivat olla yksittäiset toimijat, jotka käyttävät haaska-aineksena omia kuolleita tuotantoeläimiään tai luontokuvaajat ja luontomatkailuyrittäjät, jotka hankkivat haaska-aineksen maatiloilta tai elintarvikealan laitoksista. Luonnonvaraisten eläinten teurasjätteiden käytöstä ei tarvitse ilmoittaa viranomaisille. Tuotantoeläinten käyttäminen haaskana vaatii aina vähintään ilmoituksen kunnaneläinlääkärille. Metsästäjillä on käytössään runsaasti (usein ylitarjontaakin) hirvien ja muiden luonnonvaraisten eläinten raatoja ja teurassivutuotteita sekä kaloja, että niiden perkuujätteitä.
Metsästäjät eivät käytä nautojen ja lampaiden ruhoja haaskana, siihen ei ole tarvetta ja se on kiellettyä.

Metsästäjät käyttävät pienpetohaaskoja poistaakseen mm. luonnolle vahingollisia vieraspetoja ja tekevät näin ollen arvokasta luonnonsuojelutyötä. Haaskojen käytöstä salametsästystarkoituksissa ei ole muuta todistetta kuin Suomen luonnonsuojeluliitto pahantahtoinen väite. Ilkeitä väitteitä vailla pohjaa on tapana kutsua panetteluksi ja valehteluksi.

Väite:

Suomen tiukasta aselupakäytännöstä seuraa, että kaikki salametsästäjät (poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa) ovat myös metsästysseuroihin kuuluvia järjestäytyneitä metsästäjiä. Salametsästyksen kitkeminen on siten ensisijaisesti metsästäjäjärjestöjen vastuulla. Tyhjien puheiden, ongelmien kiistämisen ja peittelyn tilalle tarvitaan tekoja. Salametsästyksen jatkuminen vaarantaa koko metsästysharrastuksen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden. 

Fakta:

Ensinnäkin salametsästysväitteet ovat täysin vailla todisteita ja siten tuulesta temmattuja. Toiseksi Suomen Metsästäjäliitto tuomitsee salakaadot. Koska mahdollinen salametsästys on luonteensa mukaisesti salaista ja laitonta, on sen tutkinta ja syyllisten kiinniottaminen poliisin vastuulla. Metsästysseurojen vastuulla ei ole noitavainojen tai puskakäräjien järjestäminen tyhjien vihapuheiden perusteella. Metsästysseurat kunnioittavat metsästyksen säädöksiä ja erottavat salakaatoon syyllistyneen jäsenensä. Tämä onkin lähinnä muodollinen mielenilmaus, koska metsästysrikokset seuraa lähes poikkeuksetta aseen ja aselupien menetys, sekä metsästyskieltotuomio.

Aivan yhtä hyvin voisi kysyä hyväksyvätkö luontojärjestöt laittoman oologian tai vaikkapa huumausaineiden viihdekäytön. Molempia ilmiöitä esiintyy todistetusti heidän jäsenkunnassaan, mutta yhtään niistä irtisanoutuvaa kannanottoa ei ole mediassa näkynyt, saati tietoja erotetuista jäsenistä. ”Tyhjien puheiden, ongelmien kiistämisen ja peittelyn tilalle tarvitaan tekoja.”

Metsästysharrastuksen tulevaisuuden ja sen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden vaarantuminen ei johdu metsästäjien piittaamattomuudesta, vaan luontojärjestöjen mediassa esittämästä valheellisesta propagandasta.


Lähteitä:

http://yle.fi/uutiset/p-kn_luonnonsuojelupiirin_raju_vaite_luvattomilla_haaskoilla_salametsastysta_susilupia_petopelkoa_ja_koulukyydityksia/7129192

http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainsuojelu+ja+elainten+pito/kuolleet+elaimet/haaskakaytto

http://riista.fi/metsastys/ohjeita-metsastajalle/metsastystavat/pienpetohaaska/

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4liitto-tuomitsee-salakaadot-1.32351

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oologia