Riistakebab omatekoisella pitaleivällä

Viimeviikolla teimme kokkiopintojen lomassa peuran niskasta välipalaksi erittäin maistuvat riistakebabit. Kebabiin käy lihaksi oikeastaan kaikki riistaliha hirvestä sorsaan, kunhan se vain on riittävän mureaa. Esimerkiksi paisti ja entrecôte ovat sopivia, fileet jo ehkä liiankin hyviä :) Paistoimme peuran niskan pinnat kiinni ja haudutimme lihaa matalassa lämmössä, kunnes sisälämpötila oli 60 astetta. Annoimme lihan hetken aikaa vetäytyä ja leikkasimme ohuiksi siivuiksi.

Omatekoiset pitaleivät

3 dl jogurttia
25 g hiivaa
1 tl suolaa
1 rkl öljyä
7 dl vehnäjauhoja

Murenna hiiva kädenlämpöiseen jogurttiin. Lisää suola ja öljy, sekä jauhot vähitellen. Alusta taikina kimmoisaksi ja sitkeäksi. Jaa taikina jauhotetulla pöydällä kahdeksaan osaan. pyöritä taikinapalat palloiksi ja kohota niitä peitettynä 20 minuuttia.

Vuoraa kaksi peltiä leivinpapereilla ja ripottele niille jauhoja. Jauhot estävät leivän tarttumisen paperiin, ja ne pääsevät vapaasti paistumaan ontoiksi. Taputtele tai kauli taikinapallot noin 15 cm läpimittaisiksi lätyiksi ja nosta pelleille. Peitä liinalla ja anna kohota puoli tuntia.

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Paista pitaleipiä noin 7 minuuttia. Halkaise leipä sivulta ja täytä lihalla (päälle hiukan voisulaa), kurkkusuikaleilla, tomaattilohkoilla ja sipulirenkailla. Koko herkun kruunaa itse tehty sinappimajoneesi.

Dijonmajoneesi

1 keltuainen
1 rkl dijonsinappia (tai muuta mieleistäsi sinappia)
(loraus viinietikkaa)
ripaus suolaa ja pippuria
1 dl öljyä (neutraalin makuista öljyä, kuten rypsi)

Kaikkien raaka-aineiden tulee olla huoneen lämpöisiä. Sekoita muut aineet keskenään paitsi öljy. Lisää öljy joukkoon ohuena norona koko ajan sekoittaen. Parhaimmillaan majoneesi on yön yli jääkaapissa tasaantuneena. Aloita siis kebabin teko majoneesista.

Riista-lehti parantaa tasoaan

Uusin Riista-lehti (4/2013) on nyt vihdoin päässyt aiemmin totutulle ja selvästi ammattimaisemmalle tasolle. Uusin numero on Outdoormedian kustantamana nyt jo neljäs, ja jokainen numero on ollut parannusta edelliseen. Lehden sisältö on nyt lopulta sitä, mitä odotin jo ensimmäisestä numerosta alkaen.

Ensimmäiseksi lehdestä erottuu tasokkaasti ja huolellisesti toteutettu metsästysradiovertailu. Testi on mielenkiintoinen, toteutettu korkealla ammattitaidolla ja saatu selville tuloksia, joista on oikeasti hyötyä uutta VHF-radiopuhelinta hankittaessa. Vertailu sisältää myös sellaisia mittaustuloksia, joita tavallisen harrastajan on miltei mahdotonta muutoin saada tietoonsa. Juuri tällaista uutta tietoa kaipasin ensimmäisen numeron Zeiss Victory HT:n testistäkin, mielipiteitä minulla on itsellänikin vaikka muille jakaa ;)

Villivuohijahti Irlannissa oli myös mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu, eikä maistunut ollenkaan sponsoroidulta mainokselta, kuten ensimmäisen numeron jahtimatkakertomukset. Tarinasta jäi sellainen olo, että tuonne täytyy päästä joskus itsekin.

Juttu venäläisestä 15.000 € arvoisesta sivulukkoisesta, mutta päällekkäispiippuisesta haulikosta oli sekin ihan virkistävä, mutta sattuneesta syystä en kuitenkaan voisi kuvitella sellaisen hankintaa edes päiväunissa. Ja toisaalta jos tuo tuollainen summa rahaa jostain löytyisi, niin sille varmasti keksisi suhteellisen helposti muutakin harrastekäyttöä. No, ehkä Riista-lehden lukijoista löytyy myös todellisia rahamiehiä.

Haulikkonurkan artikkeli erilaisista haulimateriaaleista (lyijy, sinkki, tina, rauta, vismutti, molybdeeni ja volframi) oli radiopuhelintestin tavoin hyvin informatiivinen. Ammattitaidolla kirjoitetusta jutusta ainakin itse löysin paljon tietoa seuraavaa patruunanhankintareissua varten.

Sporting, parasta metsästäjälle ja Syyssorsia sisävesiltä olivat molemmat toki lukemisen arvoisia tarinoita, mutta eipä niistä juurikaan itselleni tarttunut sellaista, mitä ei jo Tapiolan takamailla –blogissa olisi useammassakin jutussa esimerkiksi täällä ja täällä ollut.

Metsästyskoirien jalostus –tarinassa oli ainakin itselleni, koiraton kun vielä toistaiseksi olen, paljon uutta ja yllättävääkin tietoa. En olisi uskonut, että aihe on niinkin kuuma peruna asiantuntijoille, että vain yksi heistä oli valmis tulemaan esille omalla nimellään.

Kivääritestit Howa 1500 .204 Ruger ja Sako Quad Range eivät paljoakaan innostaneet, mutta hyvässä lehdessä täytyy olla vähän jokaiselle jotakin, ja nuo aseet kyllä varmasti kiinnostanevat pienpeto- ja ratakivääreinä. Sen sijaan kiinnostava Metsästäjän latauskoulu on jo ehtinyt kolmanteen osaansa, tällä kertaa aiheena ruuditus. Myös juttu Tuukka Arosesta ja Facebookin Houkuttelupyynti –ryhmästä saa minulta peukkuja. Vastaavia juttuja olisi ilo lukea jatkossakin.

Alkukesän hiivintäjahdit, Asennemuutoksella sorkkariistakannat nousuun ja Kuvia spontaanisti –jutut olivat hyviä, joskin hieman keveitä pintaraapaisuja laajaan ja mielenkiintoiseen aihekokonaisuuteen. Riistaresepti osion äijäsalaatti (kyyhkynrintaa, pekonia, mustaa makkaraa, uppomuna…) kuuluu ehdottomasti oluen kanssa kokeiltavien iltapalojen sarjaan. Nam!

Nyt kun sisältö alkaa olla näillä näkymin hyvillä urilla, niin seuraavana kehityskohteena toivoisin lehden vanhahtavan graafisen ilmeen ja taiton uusiutumista. Jos seuraava numero on yhtään näin mielenkiintoinen ja informatiivinen, niin siirryn takaisin Riistan kestotilaajaksi tuota pikaa.

Suppilovahverokeitto riistavartaan kanssa

Metsäkauriin, valkohäntäpeuran- ja poronvasan sisäfileet ovat erinomaisia herkkupaloja, mutta niin pieniä, ettei niistä riitä koko perheen aterialle. Toisaalta lisukkeena ne nostavat arkisen sienikeiton sunnuntaiherkun tasolle. Suppilovahverokeiton rinnalle voi riistavartaan toki tekaista ulkofileestä tai vaikka sisäpaistista.

riistafileetä 
suppilovahveroita (tuoreita, pakastettuja tai kuivattuja)
salotti- tai punasipulia
valkosipulinkynsi
riistalientä
kermaa
voita
suolaa
pippuria
sitruunan tai limetin mehua (tai valkoviiniä)

Kuullota voissa pannulla pari pienittyä salottisipulia, valkosipulin kynsi ja (100 g tuoreita tai pakastettuja) suppilovahveroita. Kiehauta ½ litraa riistalientä kattilassa ja lisää joukkoon sipulit ja (kuivatut vasta tässä vaiheessa) sienet. Anna kiehua hetken aikaa ja aja sauvasekoittimella sileäksi keitoksi. Suurusta parilla desillä kermaa. Mausta suolalla, pippurilla ja tilkalla sitruunanmehua.

Leikkaa liha kuutioiksi ja pujota vartaisiin. Mausta suolalla ja pippurilla. Grillaa tai paista parilapannulla. Tarjoa vartaat keiton kanssa. Ruokajuomana maistuu Legendele Toamnei Feteasca Neagra.