torstai 14. maaliskuuta 2013

Zeiss CONQUEST HD 8x32 ja 10x42 katselukiikaritesti



Näppärän kokoiset yleiskiikarit on luonnossa liikkujan perustyökalu. Lintuharrastajille laadukkaat kiikarit on lähes itsestäänselvyys, mutta jostain syystä nimenomaan Suomessa on paljon katselukiikarittomia metsästäjiä. Tästä olikin juttua jo aiemmin Zeiss VICTORY HT 8x42 –katselukiikareiden testin yhteydessä.

VICTORY HT –sarjan katselukiikarit soveltuvat erinomaisesti luonnossa liikkujan harrastevälineiksi. Parin tuhannen euron hintaluokka pistänee kuitenkin monen miettimään edullisempia vaihtoehtoja, varsinkin jos tarvetta ei ole hämärässä/pimeässä katseluun tai varsinaiset hämäräkiikarit on jo hankittuna. Zeiss CONQUEST HD –sarja onkin vastaus tähän tarpeeseen. CONQUEST HD -sarjan hintaluokka on selvästi alle puolet VICTORY HT –sarjasta (testin kiikarit 745 € & 895 €), mutta erottuvat kuitenkin ”Made in Germany” –laadulla ja toimivuudellaan markettikiikareista.



Vertailukohteet ja –olosuhteet


Testasin näitä Zeiss CONQUEST HD 8x32 ja 10x42 katselukiikareita tavanomaisen luonnossa liikkumisen yhteydessä valoisaan aikaan, sekä erityisesti Zeiss Victory Diavari 6-24x72 T*FL tähtäinkiikaritestin yhteydessä pienpetokyttäyksen lomassa. Näillä kerroilla yhtenä verrokkina oli myös hämäräkyttäyksessä suosimani Zeiss Victory 8x56 T* RF -katselukiikarit. Hämäräkyttäyksen aikaan maa oli valkoisenaan uudesta lumesta ja täysikuu heijasti pilviverhon takaa. Päiväkäytössä vertailukohteena toimi Nikonin halppismalli Trailblazer 10x50.



Havainnot ja tulokset


Molemmat mallit, Zeiss CONQUEST HD 8x32 ja 10x42, osoittautuivat testin kuluessa todellisiksi monikäyttökiikareiksi. CONQUEST HD –sarja on kompakti ja kevyt, siis helppo ottaa matkaan mukaan, mutta päiväkäytössä optinen laatu vastasi edullisesta hinnasta huolimatta täysin sitä, mitä Zeissiltä on tottunut odottamaan. Testauksen aikana pyrin erityisesti kiinnittämään huomiota tyypillisiin ominaisuuksiin, joilla laatukiikarit erottuvat halpamalleista. Näitä kohteita ovat reunapiirto, värientoisto, kontrasti, kirkkaus ja vastavalo-käyttäytyminen.

Reunapiirroltaan molemmat CONQUEST HD:t olivat Nikon Trailblazeriin verrattuna selkeästi paremmat. Tämä on toki ominaisuus, joka ei välttämättä käytännössä merkitse tavallisessa katselukiikarikäytössä paljoakaan. Samaa voi sanoa päiväkäytössä värientoistosta, eikä siinä ollut huomautettavaa Zeissien tai Nikonin osalta, vaikka merkkien välillä selvä sävyero olikin. Illan hämärtyessä kuitenkin Zeiss CONQUEST HD:t toistivat värejä niukasti paremmin ja pitempään.

Kirkkaudella ja kontrastilla on sen sijaan käytännön havainnoinnin kannalta selvästi enemmän merkitystä. Odotetusti Zeissit olivat erinomaiset (ja kontrastiltaan ylivoimaiset Nikoniin nähden) näissä perinteisissä vahvuuksissaan.

Vastavaloon katselu on aina haastava tilanne ja selvän tuloksen saaminen oli työlästä, sillä välillä valaistusolosuhteet muuttuivat niin nopeasti, että molemmat CONQUEST HD:t ja Nikon Trailblazer olivat vuorollaan parhaita. Kahden päivän kokeilujen jälkeen heitin pyyhkeen kehään ja totesin tässä suhteessa optisen tasapelin.

Testasin näitä yleiskiikareita myös hämäräkyttäyksen yhteydessä epäreilusti ylivoimaista verrokkia vastaan. Zeiss Victory 8x56 T* RF on kytiskiikareiden eliittiä ja kyse olikin lähinnä siitä, kuinka lähelle CONQUEST HD:t sitä yltävät. Tässä kohtaan aidosti hämmästyin, kuinka hyvin näillä yleiskiikareillakin pärjää hämärässä. Toki olosuhteet olivat parhaat mahdolliset, mutta tuloksena voi sanoa, että aukealla paikalla lumisen maan ja pilvien takaa heijastavan täyskuun ansiosta CONQUEST HD –katselukiikareilla pärjää myös kettu- tai peurakyttyyllä.

Kovin mielekästä ei näin erihintaisten ja -tasoisten kiikareiden vertailu ole, tulokset olivatkin ilmeiset. Victory 8x56 T* RF tarjosi hämärässä toki enemmän yksityiskohtia ja paremman syväterävyyden. Sen kuva oli myös selvästi kirkkaampi ja kolmiulotteisempi. Niinpä CONQUEST HD –kiikareita ei erityisesti voi hämäräkiikareiksi suositella.

Keskinäiset erot näiden CONQUEST HD 8x32 ja 10x42 –kiikareiden välillä olivat vähäiset, mutta ilmeiset. On lähinnä makuasia haluaako 8x vai 10x suurennoksen. Omaan käyttööni valitsisin 8x32 –kiikarit kevyempinä ja pienempinä. Jos kuitenkin tarpeeni olisi enemmän avoimilla paikoilla pidemmälle katseluun, niin 10x42 olisivat luonteva valinta. Ne toimivat aavistuksen paremmin myös hämäräkäytössä.



Tekniset tiedot


Suurennos
8 x
10 x
Objektiivilinssin halkaisija
32 mm
42 mm
Ulostulopupillin halkaisija
4,0 mm
4,2 mm
Hämärälukuarvo
16,0
20,5
Näkökenttä 1.000 metrillä
140 m
115 m
Subjektiivinen katselukulma
64 °
66 °
Lähisäätöraja
1.5 m
2 m
Diopterikorjaus
+4 | -4 dpt
+4 | -4 dpt
Pupillin etäisyys
16 mm
18 mm
Objektiivityyppi
HD
HD
Prismajärjestelmä
Schmidt-Pechan
Schmidt-Pechan
Vesitiiviys
400 mbar
400 mbar
Linssipinnoite
LotuTec®/T*
LotuTec®/T*
Täyte
typpi
typpi
Toimintalämpötila
-20 | +63 °C
-20 | +63 °C
Korkeus
132 mm
150 mm
Leveys silmävälin ollessa 65 mm
118 mm
120 mm
Paino
630 g
795 g





































maanantai 11. maaliskuuta 2013

Suomen suurin luonnonsuojelurikos Pohjanmaalla



Tuhansia rauhoitettuja eläimiä on tapettu Pohjanmaalla. Rauhoitettuja eläimiä on tapettu ja myyty kansainvälisesti. Järjestäytyneen rikollisuuden lonkerot ulottuvat Suomesta Ruotsin ja Skotlannin kautta ympäri maailmaa. Kyseessä on Pohjoismaiden suurin rikos lajissaan ja huomattava myös koko Euroopassa. Luonnonsuojelulain korvausarvojen perusteella eläinten arvo nousee noin 780.000 euroon. Rikokset ovat jatkuneet useita vuosia, ulottuen myös luonnonsuojelualueille.

Asiantuntijaviranomaisten mukaan on kyseisellä toiminnalla aiheutettu luonnolle merkittäviä vahinkoja. Parinsadan rauhoitetun lajin joukossa on myös sukupuuttoon kuollut laji. Rikosnimikkeinä on ollut luonnonsuojelurikos, metsästysrikos ja veropetos. Tekosarjan motiiveina ovat ahneus, omistamisenhalu ja merkittävä rahallinen hyöty.

Julkisuuteen esitettyjen tietojen mukaan tekijä on tunnetun suomalaisen luonto/luonnonsuojelujärjestön aktiivijäsen. Tapaus tuli julkisuuteen viime kesänä ja siirtyi syyteharkintaan Pohjanmaan syyttäjävirastoon 1.3.2013.


Miksi tästä ei puhuta?


Miksi tämä pöyristyttävä ja poikkeuksellisen laaja kansainvälisesti Suomesta organisoitu rikosvyyhti ei puhuta mediaa ja kuohuta somea? Samaan aikaan mediassa jauhetaan kyllästymiseen asti kolmen suden salakaadosta samalla suunnalla Pohjanmaalla. Susi ei ole edes uhanalainen laji. Suomen sudet ovat osa Euraasian kymmenien tuhansien yksilöiden reunapopulaatiota. Naapurimaassamme Venäjällä näitä samoja susia metsästetään jatkuvasti haittaeläiminä ja niiden kaatamisesta maksetaan myös tapporahaa viranomaisten toimesta.

Vaikka päätekijä onkin luontojärjestön aktiivi, ei julkisuudessa ole kyseenalaistettu luontojärjestöjen toimintaa. Ei myöskään perätä luonnonsuojelujärjestön osuutta tai vastuuta asiassa. Ei vaadita luontoharrastuksen sääntelyä ja tekemistä luvanvaraiseksi. Ei edes paheksuta alaikäisten lasten mukana oloa näiden järjestöjen toiminnassa.

Kaikki jatkuu niin kuin ennenkin, vaikka kyseistä rikosta tutkittaessa on paljastunut toinenkin suurehko vastaavanlaatuinen tapaus Uudeltamaalta. Eri asiantuntijoiden mukaan tämän kaltainen toiminta on jopa yleistä Suomessa.

Olisiko nyt luontojärjestöjen syytä tunnustaa heidän toimintansa ympärillä tapahtuneet rikokset ja sanoutua niistä jyrkästi irti? Eikö heidän tulisi myös kitkeä ensitilassa itse omista joukoistaan tällainen toiminta vai nauttiiko se heidän aktiivijäsenistönsä keskuudessa ns. hiljaista hyväksyntää? Onko tällainen toiminta enemmänkin sääntö kuin poikkeus?

Kaikkia edellä kysyttyjä kysymyksiä on viime päivinä kyselty metsästäjiltä, miksei siis nyt myös hieman sarkastisesti ”luonnonsuojelijoilta”? ;)

Lähteitä:

http://yle.fi/uutiset/satojen_tuhansien_luonnonsuojelurikos_tullin_tutkinnassa/6171540

http://yle.fi/uutiset/harvinainen_luonnonsuojelurikos_syyteharkintaan/6522061

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2012/06/1562906/suomen-laajimmassa-luonnonsuojelurikoksessa-mukana-myos-400-500-vuotta-vanha-elefanttilinnun-muna

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2012/06/1562759/mykistava-rikosloyto-tulli-takavarikoi-10-000-munaa-ja-satoja-lintuja

http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/lehdistotiedotteet/0000_tiedotteet/tiedote_20120608_1/index.html

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/historian-suurin-luonnonsuojelurikos-puolen-miljoonan-euron-korvaus-varastetuista-munista/2012/09/1611118

http://www.hs.fi/kotimaa/Pohjanmaalta+l%C3%B6ytyi+10000+laitonta+linnunmunaa++laaja+rikosvyyhti+ulottuu+Skotlantiin+asti/a1305573511655

http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/lehdistotiedotteet/0000_tiedotteet/tiedote_20130301_4/index.html

http://yle.fi/uutiset/harvinainen_luonnonsuojelurikos_syyteharkintaan/6522061


sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Akkukäyttöinen Lämpöliivi Nevercold Alaska



Otin käyttööni Nevercold Alaska lämpöliivit viime syksynä. Kokemusta niistä onkin nyt kertynyt koko metsästyskauden ajalta syksyn hirvipasseista sekä mäyräkoira-ajoista talven peura- ja kettukyttyille. Odotukset olivat syksyllä erittäin korkealla; nyt ei enää paleltaisi passissa. Kokemukset eivät kuitenkaan olleet aivan näin yksiselitteisiä.


Ominaisuudet


Nevercold Alaska lämpöliivien idea on yksinkertainen. Fleecekankaasta valmistetun liivin sisään on ommeltu kaksi lämpöelementtiä rinnan päälle ja yksi isompi yläselän kohdalle. Lämpöelementit saavat energiansa hieman tulitikkurasiaa isommasta litium-ioni-akusta. Mikrohiilikuitukankaasta valmistetut lämpöelementit on sijoitettu verkkovuorin ja tuulieristekalvon väliin. Akku löytyy liivin vasemmasta taskusta.

Akku ladataan tuotteen mukana toimitetulla verkkolaturilla (100-240 V / 50-60 Hz) tai lisävarusteena myytävällä autolaturilla (12 v). Liivien lämmitysvoimakkuutta säädellään neliportaisesti akun kyljessä olevalla painonapilla. Lämmityksen voi luonnollisesti kytkeä päälle ja pois päältä ilman akun irrottamista.

Nevercold Alaska lämpöliivit on tarkoitus pukea heti alusvaatekerroksen päälle, ei koskaan suoraan ihoa vasten. Kelin mukaan sitten liivien päälle puetaan tarvittavat lisävaatekerrokset. Tässä kohtaan on hyvä huomata, että lämpöliivit saavat olla yhtä kokoa pienemmät kuin normaalit päällimmäisiksi puettavat fleeceliivit. Liivien on tarkoitus olla hyvin tyköistuvat, jotta lämmityselementtien lämpö siirtyisi tehokkaasti lämmöntunteeksi.


Kokemukset


Tyypillisesti hirvipassiin mennessä on liikaa vaatetusta ja kävellessä on kuuma, hieman pidemmällä taipaleella tulee hiki. Sitten passissa useamman tunnin paikallaan seisoskellessa tai istuessa tulee auttamatta kylmä, varsinkin jos paita on kävellessä kastunut hiestä. Teoriassa Nevercold Alaska lämpöliivi on ratkaisu tähän ongelmaan. Puetaan siis juuri sen verran, ettei kävellessä tule hiki ja paikallaan ollessa nautitaan sähkölämmityksestä.

Käytännössä liivien tuulieristekalvo ei hengitä, vaan kerää kosteuden suoraan aluspaitaan. Hyvin nopeasti opin riisumaan lämpöliivit päältäni aina liikkeelle lähtiessä ja sitten taas pukemaan ne aluspaidan päälle passissa odottelun ajaksi. Ei siis kovin käytännöllistä, koska samalla tavalla voisin kuljettaa repussa ylimääräistä villapaitaa tai untuvataukotakkia pukeakseni sen passissa päälle. Villapaidan eduksi täytyy lukea myös sen varmatoiminen käyttöliittymä, joka ei tarvitse ladattavia akkuja.

Toki passissa seisoskellessa sähköllä toimiva lämpöliivi on miellyttävä jos aluspaita on jo päässyt kastumaan. Puolen tunnin lämmitys täydellä teholla myös kuivattaa nihkeän aluspaidan huomattavasti mukavammaksi. Mutta tähänkin löytyy se perinteinen ratkaisu, eli ylimääräinen kuiva aluspaita repussa.

Parhaimmillaan Nevercold Alaska lämpöliivit on kovilla pakkasilla peura- tai kettukytiksellä. Kun pakkasta on yli 20 astetta, niin mikä tahansa lisälämpö on tervetullutta vähintäänkin parin tunnin paikallaan istuskelun jälkeen. Vaikka tuntemukset näistä lämpöliiveistä olivat välillä oudon ristiriitaisetkin, niin käytin niitä syksyn ja talven peurakyttyissä joka kerta, eli noin 150 tuntia.

Nevercold Alaska lämpöliiveistä on siis etua ja iloa varsinkin kytispyynnissä, mutta välillä niiden kanssa tulee outoja tuntemuksia, kun rinta ja yläselkä ovat ihanassa lämmöntunteessa, mutta käsivarret, reidet, varpaat ja sormet tärisevät horkassa. Ei sillä, että haluaisi rintaan tai selkään kylmää, mutta kontrasti on välillä ikävän tuntuinen. Joskus tuntuu, että tasaista kylmää voisi kestää helpommin, jos vieressä ei olisi niin kuuma.

Käytin liivien lämmitystä myös hanskojen lämmittämiseen. Tämä oli ehdottomasti yksi Nevercold Alaska lämpöliivien parhaita ominaisuuksia. Pidin ylimääräiset hanskat takin alla liivien lämpöelementtien kohdalla ja toiset hanskat kädessä. Aina kun ohuet nahkahanskat alkoivat tuntua liian kylmiltä, otin lämmitetyt hanskat takin alta ja laitoin kylmät tilalle. Näin pystyin toimimaan kovassakin pakkasessa ohuilla hanskoilla, joita oli miellyttävä käyttää aseen ja kiikareiden kanssa.

Taskuun sijoitettu lämpötilanvalitsin ei ole kaikkein paras ratkaisu, kun liivit on tarkoitus pukea päällimmäisten vaatekertojen alle. Istuessa on vaikea kaivaa akkua esiin sujauttaa sitä taas takaisin fleecen taskuun. Lisäksi samalla joutuu kaivamaan välikerrosten paitoja housun sisästä, eikä niitä saa istuviltaan takaisin niin kuin niiden tulisi olla.

Akun toiminta-aika on yleensä täysin riittävä, eli käytännössä 2-3 tuntia, pienimmällä teholla ehkä pidempäänkin.  Täydellä teholla lämmityselementin lämpötila on 52 °C ja alimmalla teholla 37 °C. Hankin Nevercold Alaska lämpöliivini heti kahdella akulla varustettuna. Tosin toinen akuista oli viallinen, eikä suostunut latautumaan edes ensimmäistä kertaa. Reklamoin asiasta ja sain vaihdossa toimivan akun. Kahden akun taktiikkaan joudun kuitenkin turvautumaan vain muutaman kerran, ensimmäisen akun tyhjentyessä. Ja yhden kerran, kun en ollut muistanut ladata akkua kytiskertojen välillä. Vara-akku kulkeekin kätevästi fleecen toisessa taskussa kaiken varalta mukana.




Tekniset tiedot


mikrokuitukankaiset lämmityselementit rinnassa (2) ja yläselässä
4-portainen lämpötilan säätö
lämmityselementtien lämpötila 52 °C - 37 °C
toiminta-aika 2-5 tuntia lämmitystehosta riippuen
kaksi vetoketjullista taskua
materiaali microfleece (100 % polyesteri)
tuulieristekalvo
käsinpesu 30 °C
2200 mAh / 7.4 V (DC) litium-ioni-akku, latausaika verkkolaturilla noin 1,5 h
100-240 V / 50-60 Hz verkkolaturi
käyttöohje suomen, ruotsin, englannin ja venäjän kielillä
koot XS-XXL

Suositushinta 159,00 €
Pakkauksen sisältö: liivi, akku, verkkolaturi, käyttöohje

Erikseen myytävät lisävarusteet

lisäakku
autolaturi