Macaroni & Cheese

Mac and cheese, eli pastaa ja juustoa, mainitaan jo yhdessä vanhimmista keskiaikaisista keittokirjoista Liber de Coquina. Se oli tuoreesta käsin leikatuista pastasta sekä väliin sulatetusta voista ja juustosta tehty pata. Nykyversio makaronista ja juustosta on todellinen amerikkalainen klassikko, jota on syöty lähes kansallisruokana 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Yhdysvalloissa 14. heinäkuuta onkin nimetty ”National Macaroni and Cheese Day”.

Tämä herkku ei varsinaisesti (tai ollenkaa) ole riistaruoka, mutta siitä on helppo virittää erilaisia (riista)versioita ja käyttää riistaruuan lisukkeena, ansaitsee siis paikkansa tässäkin blogissa. Macaroni and cheese on yksinkertainen tehdä. Se voidaan valmistaa joko liedellä kattilassa tai uunissa paistamalla. Perinteisesti Mac & cheese on lohturuokaa ja lapsillekin hyvin maistuvaa.


½ kg makaroneja
riistalientä (lihalientä)
½ kg juustoraastetta (cheddar)
6 dl kermaa/maitoa
1 muna
4 rkl voita
½ dl vehnäjauhoja
2 tl sinappia (dijon)
1 tl suolaa
½ tl mustapippuria

Keitä pasta (mieleisesi mallinen, ihan perusmakaronitkin käyvät hyvin) suolalla maustetussa riistaliemessä tai lihaliemessä, miltei al dente, mutta hieman vähemmän. Valuta pasta lävikössä, mutta älä huuhtele. Sulata voi toisessa kattilassa ja lisää joukkoon pienin erin jauhot koko ajan sekoittaen. Anna jauhojen kypsyä muutama minuutti miedolla lämmöllä, mutta vältä ruskistamasta niitä.

Lorota joukkoon pikkuhiljaa sekoitellen kerma tai maitoa, jos haluat kevyemmän version. Mausta sinapilla, voit laitta reilumminkin kuin 2 tl, ihan maun mukaan.  Riko muna kulhoon ja sekoita rakenne tasaiseksi. Ota mukillinen äsken tekemääsi jauho/voi/kermaseosta ja liruttele pikkuhiljaa kulhoon koko ajan sekoittaen kananmunan kanssa.  Kaada kulhon sisältö takaisin kattilaan ja sekoita kunnolla.

Seuraavaksi kattilaan lisätään juustoraaste. Perinteisesti käytetään cheddaria (ei siis sitä yksittäin pakattua sulatejuustoa, vaan alkuperäistä kimpaleesta raastettua), mutta voit käyttää makusi mukaista juustoa: edamia, emmentalia, parmesaania tai vaikka niiden yhdistelmää. Tähän ruokaan on helppo hukata erilaiset jääkaapista löytyvät juustonkannikat. Mikään ei estä tekemästä kokeiluja myöskään Auralla tai vaikka Mustapekalla. Sekoita kunnes juusto on sulanut ja lisää mausteet.

Kaada valutetut pastat kattilaan juustokastikkeen joukkoon ja sekoita vielä hyvin. Kaada ainekset sopivaan uunivuokaan (tässä kohtaan voit halutessasi lisätä joukkoon vaikka ruskistettua riistajauhelihaa tai riistamakkaran suikaleita) ja ripottele vielä pinnalle juustoraastetta reilusti. Paista uunissa 200 asteessa 20 minuuttia tai kun pinta saa kauniin värin.

Tarjoile mac and cheese riistapyöryköiden, paistisiivujen, pihvin tai riistamakkaran lisukkeena. Helppoa, halpaa ja hyvää arkiruokaa.

Valkohäntäpeuran urosvasa kyttäysjahdista

No saatiinhan se kausi alkamaan henkilökohtaisellakin tasolla. Ensin iltapäivästä siirsimme riistakamerat uusiin asemiin kuvaamaan ja itse jäin paikalle, josta eilen kaverini sai saaliikseen peuran vasan. YK:n päivän peuran kyttyy alkoikin rauhallisissa merkeissä Harri Nykäsen Pyhä toimitus – sähkökirjaa lueskellessa.

Sateen jälkeinen ilma alkoi kirkastua ja lämpötilakin oli plussan puolella, siis kaikin puolin leppoisan rauhallinen, nyt jo neljäs, kyttäysilta oli luvassa. Yllättäen jo alkuillan valoisaan aikaan ruokinnalle ilmestyi kuin tyhjästä kaksi peuran vasaa. Terveiset ravintoketjun huipulta kajahti klo 16:41 tällä kertaa valkohäntäpeuran urosvasalle.

Valkohäntäpeuran kytispyynti alkoi

Eilen illalla oli jo kolmas kerta, kun kävimme kaverin kanssa kyttyyllä. Nyt sitten tärppäsi, vaikkei tällä kertaa itselleni, mutta hyvä kun edes kaverille. Puoli kuuden jälkeen illalla valkohäntäpeuran naarasvasa tuli nauttimaan viimeistä ehtoollistaan. Yhden epäonni on toisen onni ja meillä on parasta grillilihaa taas hetkeksi aikaa.

Näin alkukaudesta on todella mukava käydä kyttäämässä, vaikka lumeton maa luo hämärän aikaisemmin, niin lämpimässä kelissä jaksaa olla avokopissa pitempäänkin. Nyt täytyisikin jaksaa käydä usein metsällä, kun muistelee viimetalven kovia pakkasia ja jahtikauden hyytävää loppurutistusta viimeisille tunneille asti.

Tällä kaudella lisäväriä ovat tuoneet ruokintapaikoille virittämämme riistakamerat, joiden kuvasatoa on voinut seurata livenä puhelimesta, kun odottelee tuntikausia omalle ampumasektorilleen sopivaa kohdetta. Kyttäysjahti kun on puuduttavaa ja hiljaista hommaa, niin toiselta paikalta riistakameran tuomat kuvat ovat sopivaa pientä puuhastelua ja lisäävät odotuksen, sekä jännityksen ilmapiiriä.

Kyttäysjahti jatkuu taas tänä iltana, josko tällä kertaa omallekin kohdalle osuisi muutakin katseltavaa kuin riistakameran kuvia. Yrittäminen ja odottaminen onkin se metsästyksen syvin olemus ja tietysti se alkukantainen onnistumisen riemu. Kukapa sitä metsällä jaksaisi harrastuksekseen käydä, jos saalista saisi joka kerta, tai no...