maanantai 29. heinäkuuta 2013

Grilliherkkujen alkupalat



Uusi yleiskoneeni Kenwood Chef Classic innosti verestämään Ravintola Henriksissä oppimiani taitoja. Riistalihatkin olivat jo marinoitumassa, joten vielä tarvittiin alkupaloja ja lisäkkeitä. Helteisen päivän grilliherkut täydentyvät näyttäväksi ateriaksi omatekoisella leivällä ja sopivasti tulisella kylmällä alkukeitolla.




Andalusialainen gazpacho-keitto


tomaatteja
paprikoita (punaisia)
chiliä
valkosipulia
timjamia
suolaa
pippuria
sokeria
oliiviöljyä
tabascoa
sitruunamehua



Paloittele tomaatit (1 kg) neljänneksiin ja puolita (ramiro) paprikat (1 kg), poista niiden sisus. Laita tomaatit ja paprikat uunipellille, mausta suolalla ja pippurilla, pätkällä silputtua chiliä ja valkosipulinkynnellä, sekä muutamalla timjamin oksalla. Lisää vielä ripaus sokeria ja ohuena nauhana oliiviöljyä tomaattien ja paprikoiden päälle, sitten uuniin paahtumaan 175 astetta ja 20 minuuttia.




Aja kasvikset sileäksi blenderissä tai sauvasekoittimella. Ohenna tarvittaessa oliiviöljyllä ja vedellä. Mausta tabascolla ja sitruunamehulla, tarkista suola ja pippuri.


Paseeraa siivilän läpi ja jäähdytä.


Voit umpioida keiton lasipulloihin säilyvyyden parantamiseksi ja säilyttämisen helpottamiseksi.

Tarjoile gazpacho rapumoussen kanssa, joka valmistuu näin:


Rapumousse


kuorittuja jokiravun pyrstöjä tai katkarapuja
smetanaa tai ranskankermaa 
suolaa
valkopippuria
ruohosipulia (ja/tai tilliä)


Silppua pieniksi paloiksi noin purkillinen jokiravun pyrstöjä. Vaahdota smetanaa purkki tai pari ja sekoita joukkoon ravut ja ruohosipulisilppu. Mausta suolalla ja (valko)pippurilla.


Patonki tai ranskanleipä


1 l vettä
1 dl vehnälesettä
1 paketti tuorehiivaa
½ dl hunajaa
50 g suolaa
vehnäjauhoja taikinaan ja leivontaan

Vaalean leivän tekeminen ei ole ollenkaan niin vaikeaa tai hankalaa kuin usein ajatellaan. Ehkä suurin haaste on oikean jauhomäärän löytäminen. Reseptissä ei siis mainita paljonko jauhoja tarvitaan, koska se vaihtelee jopa päivittäin mm. ilman kosteudesta ja jauhojen laadusta riippuen. Tiedän että ärsyttää, kun sanotaan että ”laita jauhoja sopivasti”. Niin itselleni on sanottu, mutta pienen epävarmuuden jälkeen se on kuitenkin paras ohje, jota voi noudattaa ;)


Aluksi sekoitetaan kevyesti kädenlämpöinen vesi, vehnäleseet, murusteltu hiiva ja hunaja. Vehnäjauhoja lisätään niin, että lopputulos on löysähköä kuin lettutaikina.


Annetaan taikinan levätä peitettynä n. ½ tuntia.


Nostatuksen jälkeen taikina on hyvin höttöistä ja kuplivaa.


Lisätään jauhoja ja sekoitetaan taikinaa tasaiseksi. Vielä jauhoja pienissä erissä vähitellen ja vaivataan taikinaa, kunnes se ei enää tartu kulhon reunoihin tai käsiin. Vaivaa taikinaa huolella kunnollisen sitkon saavuttamiseksi. Taikinaan kuluu jauhoja enemmän tai vähemmän. Mitä löysempää taikina on, sitä paremmin leipä nousee. Pyri pitämään taikina niin löysänä kuin se vain leivottavuutensa säilyttää.


Kun taikinassa on hyvä sitko, tarvitaan jauhoja vähemmän leivonnassa. Vaivaa siis taikinaa käsin tai yleiskoneella vähintään 10 minuuttia. Suola lisätään taikinaan vasta vaivaamisen loppupuolella.



Leivo taikinasta pari ranskanleipää tai viisi patonkia. Tee leipiin viillot. Laita ne liinan alla lämpimään paikkaan nousemaan puoleksi tunniksi. Hyvä paikka kohottaa leipiä on lämpimän uunin alla oleva lokero, jossa tavallisesti säilytetään paistopeltejä. Voitele leivät oliiviöljyllä.


Paista leipiä vähintään 225-asteisessa uunissa 15 min (kuumemmassa vähemmän aikaa). Pidä uunin luukkua hetki auki ja ruiski uuniin vettä sumutinpullolla tai ruokalusikalla löylynheittotyyliin. Jatka paistamista 170 asteessa noin vartin (riippuu leivän koosta ja muodosta). Koputa leivän pohjaan. Kypsä leipä kuulostaa pohjaan koputettuna ontolta. Jäähdytä leivät puulevyllä tai ritilällä liinalla peitettyinä.

Nauti gazpacho ja leipä rapumoussen kanssa grilliherkkujen alkupaloina. Ruokajuomana maistuu Legendele Toamnei Feteasca Neagra.



6 kommenttia:

  1. Hyviä vinkkejä! kiitokset pitää vielä testata. kun lämpimiä kesä
    iltoja riittää. Itse olen tehnyt alkupaloja hyvin yksinkertaisella
    reseptillä.

    Kaupasta mahdollisimman isoja jalopenoja. Jalopenot
    viilletään halki ja sisältä kaavitaan siemenet pois. Siementen tilalle
    homejuustoa niin paljon kuin nätisti mahtuu(oma suosikkini on
    sinihomejuusto). Koko komeus kääritään pekonisuikaleen (tai useammankin,
    koosta riippuen) sisään. Kiinnitys joko tikulla tai suoraan halsteriin.
    Sitten grilliin paistumaan.Paisto leikkaa suurimman "terävyyden" jalopenoista samoin se, että siemenet on poistettu.

    VastaaPoista
  2. Kiitos hyvästä vinkistä :) Täytynee kokeilla lähiaikoina, kuulostaa todella maukkailta...

    VastaaPoista
  3. Kiitos, tuo leipäresepti täytyy hetimiten kokeilla :-)

    VastaaPoista
  4. Omatekoinen leipä on kyllä hyvää :) Onnistuu toki ilman yleiskonettakin, mutta leivän vaivaamisessa kunnolla, se on erittäin kätevä/mukava apulainen.

    VastaaPoista
  5. Kiva ohje <3 Miten tuo umpiointi oikein tehdään... mitä se tarkalleenottaen oikein on?

    VastaaPoista
  6. Kiitos! Umpiointi on tosiaan kätevä tapa tehdä retkilläkin säilyviä eväitä. Tästä aiheesta voisi tehdä joskus ihan oman juttunsakin, mutta Martat ovat selvittäneet asian jo ihan hyvin:

    Umpioinnissa kuumennus tuhoaa pieneliöt ja tiiviisti sulkeutuva kansi estää uusien mikrobien pääsyn säilykkeeseen. Kuumennuksen aikana syntyvä vesihöyry työntää ilman pois tölkistä, jolloin alipaine sulkee kannen tiiviisti.

    Tarvitaan vain iso kattila ja twist-off-kansilla suljettavia lasitölkkejä, joita moneen talouteen kertyy kaupan säilykkeistä ja vauvanruoista. Tölkkejä voi myös ostaa taloustavarakaupoista. Twist-off-kannessa oleva muovitiiviste sulkee kannen tiiviisti. Sen on luonnollisesti oltava ehjä ja puhdas.

    Umpiotaviksi sopivat hyvin esimerkiksi kokonaiset luumut, kirsikat ja karviaismarjat ja omenat lohkottuina. Valmiit säilykkeet ovat hyviä marja- ja hedelmäsalaattien raaka-aineita ja ovat sellaisinaankin jälkiruoiksi sopivia.

    Pikaumpioinnista voidaan puhua silloin, kun kuumalla hillolla, soseella tai mehulla täytetään tölkki tai pullo piripintaan ja suljetaan välittömästi twist-off-kannella tai kumituppilolla. Kun hillo jäähtyy, sen tilavuus pienenee ja tölkkiin muodostuvan alipaineen vuoksi kansi sulkeutuu ilmatiiviisti.

    Lähde: http://www.martat.fi/ruoka/reseptit/umpionti/

    Säilönnästä noin yleisemmin, eli mehut ja hillot yms. löytyy mielenkiintoinen juttusarja Epätrendikäässä Ruokablogissa:

    http://epatrendikasruokablogi.blogspot.fi/2013/06/kadesta-pitaen-sailonnan-abc-osa-1.html

    VastaaPoista