maanantai 28. tammikuuta 2013

Suutari ja kaksi peuraa

Peura tulossa ruokinnalle. Oikealla takana näkyy myös avotorni, jossa kohta edessä jäännät paikat.


Eilen illalla tapahtui jotain, mitä ei vielä koskaan ennen ole itselleni tapahtunut. Hieman ennen viittä ruokinnalle tuli yksinäinen naaraspeura. Peura oli oikein mallikkaassa kylkiasennossa. Tähtäsin rauhallisesti lavan taakse keuhkoille, puristin hitaasti ja KLIK! Ei voi olla totta, enkö ollut vetänyt patruunaa pesään??? Kädet hiukan jännityksestä täristen yritän vetää lukkoa taakse mahdollisimman hiljaa. Aseesta tulee laukeamaton patruuna esiin.


Peura kuuntelee hermostuneesti jokaista metallista kilahdusta, siirtyen askel askeleelta pois ampumasektorilta, kun lataan aseetta uudelleen. Juuri viimeisellä hetkellä saan tähtäyksen uudelleen kuntoon. Kello 17:01 terveiset vahvistavat vanhan viisauden, ettei ilmaisia lounaita ole. Rankaosuma pudottaa peuran miltei jaloilleen.


Kiroan mielessäni taannoista siirtymistäni halpaan serbialaiseen Leader soft point jacket 285 grs 9.3 x 62 patruunaan. Perustelin itselleni ostoa, jotta voin harjoitella ja metsästää samoilla patruunoilla edullisesti. Mieleeni tulee väistämättä myös eräs aiempi totaalinen huti, sainko tästä nyt hyvän syyn syyttää patruunaa ampumataitojeni sijaan. Sitten mieleen jysähtää syksyiset karhujahdit, niissä ei todellakaan voi ottaa tällaisia riskejä toimimattomista patruunoista. Täytynee siirtyä käyttämään jotain premium-patruunaa. Olisiko ehdotuksia luotettavasta ja toimivasta?


Lähden pistämään ja suolistamaan peuraa. Homman tehtyä katselen kännykästä kaverin kyttyypaikalta tulevia kuvia emästä ja vasasta.


Odotettu laukaus kajahtaa klo 17:32 harvinaisen pienikokoiselle naarasvasalle. Tapahtumarikas ilta opetti paljon halpapatruunoista, toi kaverille kauden kuudennen ja itselleni kauden yhdennentoista valkohäntäpeuran, viiden tuloksettoman kyttyyn jälkeen. Nyt vielä loppurutistus, kautta on jäljellä enää neljä iltaa.

16 kommenttia:

  1. No siellä on ollut jännitystä ilmassa! Onneksi kaikki päättyi kuitenkin hyvin :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos, sydän kyllä tykytti normaalia vikkelämmin ja vaikkei ihan ensimmäinen ollut, niin elämystä riitti yhdelle illalle ihan riittämiin. Toivottavasti tällaista ei tule eteen karhujahdeissa... =/

    VastaaPoista
  3. Näytin tätä kokeneelle jälleenlataajalle ja hän sanoi, että nalli on selvästi liian syvällä nallitaskussa. Vertasin vielä suutariksi jäänyttä aiemmin ammuttujen vastaavien patruunoiden hylsyihin ja nallitaskun syvyys on silminnähden tässä suurempi kuin muissa. Selvä valmistusvirhe :( ja luottamus näihin halpispatruunoihin meni saman tien.

    VastaaPoista
  4. Aivan. Niinpä tosiaan on. Eipä ihme, että iskuri ei kunnon jälkeä saa tehdyksi.

    VastaaPoista
  5. Jos jotain tästä opin (taas kerran), niin hyvä ja halpa ovat kaksi eri asiaa ja tuotetta...

    VastaaPoista
  6. Ensinnäkin, happy end - Waidmannsheil!

    Ja toiseksi; itselleni kävi vähän samalla tavalla marraskuussa. Kohteena oli kauriin vasa ja patruunana lapua naturaliksen tehdaslatinki. Ensimmäisellä yrityksellä KLIK! Ja toisella sitten kaato. Tää ei vaan ollut halpispatruuna... Kaukana siitä :)

    VastaaPoista
  7. Iskurin jälki nallissa näytti kyllä aikalailla normaalilta. Tiedä sitten mistä johtui. Tämä oli toistaiseksi ainoa kokemus suutarista laadukkaampien patruunoiden suhteen omalta osaltani. Nuorempana noita laukeamattomia tuli silloin tällöin, kun tuli radalla rätkittyä millä milloinkin harjoituskuulalla.

    VastaaPoista
  8. Itsellänikin on nyt uuden patruunan haku edessä. Voipi olla, että tuo itselataus tulee ajnkohtaiseksi. Katsotaan kuinka hyvin toimivan tehdaslatauksen löydän Tikkaani.

    VastaaPoista
  9. Tuliko muuten punnittua vasan teuraspaino?

    VastaaPoista
  10. En huomannut tuota punnita, mutta sellainen yhdellä kädellä nosteltava se oli ilman turkkia ;)

    Tulin muuten juuri äsken kytikseltä ja puolituntia lähtöni jälkeen riistakamera lähetti taas kuvan ilveksestä:

    http://3.bp.blogspot.com/-k7uYNsYRP4Q/UQf9VzJSZxI/AAAAAAAAS78/yEavqWkXb6g/s1600/PIC-702345.JPG

    Ei ihme ettei peuroja näkynyt :(

    VastaaPoista
  11. No katos katos, tupsukorvahan se siinä jälleen. Peuroja hätyyttelemässä...


    Olisi vaan kiinnostanut tietää. Itse ammuin marraskuun lopulla toistaiseksi pienimmän omalle kohdalleni osuneen peuran vasan. Teuraspaino oli riiputuksen jälkeen vain 12kg.


    Omat peurakytikseni päättyivätkin jo runsas pari viikkoa sitten, ihan mukavalla kasipiikkisellä. Reilu tunti kaadostani, ilmoitti kaverini ampuneensa eräältä toiselta kytismestaltamme ilmeisesti vuotta vanhemman kasin. Kropat olivat melko identtiset. Teuraspainot molemmilla siinä 65 kilon päälle.

    VastaaPoista
  12. Olipa pieni, veikkaan, ettei tämä ihan niin pieni ollut.

    Onnittelut komeasta pukista. Tänä vuonna ei vielä sellaista ole kyttyyllä sattunut kohdalle, vaikka riistakamerassa melko usein. Viimeksi tänään hiukan ennen kahdeksaa illalla:

    http://4.bp.blogspot.com/-0C3gWfHM0-k/UQgMsYWMthI/AAAAAAAAS8U/xbMh8lgnOdo/s1600/PIC-733163.JPG



    No, vielä on pari iltaa kautta jäljellä ;)

    VastaaPoista
  13. Kiitoksia vaan :)


    Tosiaan, vielä ehtii, pokeritermein niin sanotusti "riverillä"... ;)

    VastaaPoista
  14. Juu, ei enää vetoja. Panokset pöytään ja piippuun. Huomenna ja ylihuomenna potti saadaan tai menetetään tältä kaudelta.

    VastaaPoista
  15. Hieno blogi sulla!
    Kokeileppas patruunaksi 9,3X62 RWS EVO 18,8gr... ei edullisimmasta päästä mut kyllä toimii.

    VastaaPoista
  16. Kiitos!


    Täytynee jossain vaiheessa ottaa tuokin testiin. Tähän mennessä paras löytämäni on 9,3X62 Naturalis LR 14,3 g testaus tosin pahasti vielä kesken, mutta alustavasti vaikuttaa lupaavalta...

    VastaaPoista