Omissa jahdeissani tulee ammuttua todella harvoin yli 100 metrin laukauksia. Niinpä koko ballistiikkalaskenta on kohdallani jäänyt lähinnä silloin tällöin patruunapaketin kyljestä lentoratataulukon vilkaisuun ampumaradalla. Nyt kuitenkin olen muutaman kerran päässyt ampumaan yli 300 metrin matkoilta, viimeksi 605 metrin päähän. Näillä etäisyyksillä luodin lentorataan vaikuttavat jo hyvin monet asiat.
Voisin myös kuvitella, että esimerkiksi linnustaessa törmäisin tilanteeseen, jossa ballistiikkalaskurista olisi ihan merkittävää hyötyä. Niinpä latasin kännykkääni ilmaisen Sako Ballistics v2.0.0 sovelluksen. Omani löytyi Android-versiona Google Play -kaupasta ja vastaava on ladattavissa myös Applen App Storessa.
Ohjelma on todella helppokäyttöinen, joskin englanninkielinen ja vaati hieman ensin silmäilyä, ainakin itselläni. Aivan aluksi valitaan käytettävä mittajärjestelmä metrisen ja tuumaisen mittajärjestelmän väliltä. Sitten vain täytetään kysytyt arvot.
Nimetään kivääri (Profile name) ja valitaan kaliiperi (Caliber) alasvetovalikosta.
Seuraavaksi valitaan käytettävä patruuna (Bullet), jolloin laskuri täyttää automaattisesti luodin painon (Weight) grammoina, luodin nopeuden (Velocity) metriä sekunnissa, sekä ballistisen kertoimen, eli BC (Ballistic Coefficient) G1 -mallilla.
Kysyin itseäni viisaammalta snaipperilta, jotta mitä tuo BC-G1 tarkoittaa? Vastaus oli lyhykäisyydessään, ettei minun tarvitse vaivata asialla ”pikku päätäni”, mutta voin yksinkertaisesti ajatella, että mitä suurempi BC on, sitä paremmin luoti lentää.
Sitten täytetään aseen ominaisuudet. Sight Height, eli tähtäinlinjan korkeus milleinä. Tämä mitataan piipun halkaisijan keskeltä tähtäinlinjan keskelle (optinen akseli). Tähtäinkiikarilla varustetussa aseessa tämä on tyypillisesti esimerkiksi 50 mm.
Seuraavaksi valitaan kiikarin säätönaksausten arvo (Adjustment Clicks), eli paljonko yksi ”click” muuttaa osumapistettä. Yleinen vaihtoehto on 0.1 MRAD, eli 1 cm per 100 metriä. Vielä syötetään matka, jolle tähtäin on kohdistettu (Zero Range) metreissä (esim. 100 m), piipun (Barrel) pituus milleissä ja zoomauksen oletuskerroin (Default Zoom) havainnekuvaa varten.
Näiden perustietojen jälkeen tallennetaan profiili ja siirrytään syöttämään vallitsevat olosuhteet.
Määritetään:
Tuulen (Wind) suunta kellotaulun ympyrältä, esim. 10 o’clock
Ampumiskulma (Shooting Angle) ylä- tai alaviistoon, esim. 15° ylärinteeseen
Etäisyyttä (Range) maaliin voidaan säätää liukujanalla metreissä
Tuulen (Wind) voimakkuus m/s
Ilmanpaine (Air Pressure) mbar
Lämpötila (Temperature) astetta celsiuksissa
Näiden tietojen perusteella laskin määrittää osumapisteen (Impact Point) muutoksen kohteessa senttimetreinä. Eli esimerkiksi: osumapiste on 21 cm alla 34 cm oikealla tähtäyspisteestä. Ja antaa säätöarvoiksi (Adjustment) ”naksuina” 9 ylös ja 14 vasemmalle.
Oikealta ylhäältä ikonista saadaan napauttamalla esille ballistinen taulukko ja sieltä eteenpäin napsauttamalla lentoradan kuvaaja.
Lisäksi ohjelman valikoista löytyy mm. patruunoiden valintatyökalu käyttötarkoituksen tai kohderiistan mukaisesti. Sekä linkit Tikka ja Sako kivääreiden valintaoppaaseen, josta löytyvät myös asekohtaisesti piipun pituudet laskuria varten.
Ohjelmaa on pienen tutustumisen jälkeen mukava käyttää, ja sen avulla löytää aina tilanteeseen käyttötarkoitukseltaan sopivimman sakolaisen patruunan ja ampumahetken olosuhteiden mukaiset tähtäyksen säädöt. Kätevää ja ilmaista, kannattaa siis ehdottomasti ladata tämä appi omaan kännykkään tai tabletille.
Karhu ja villisika ovat molemmat haastavia metsästettäviä. Älykkään ja ovelan riistan jahtaamiseen tuo oman lisänsä niiden potentiaalinen vaarallisuus. Karhu ja villisika pyrkivät yleensä normaalisti aina väistämään ihmistä, mutta tilanne saattaa muodostua vaaralliseksi, kun ne suojelevat jälkikasvuaan tai kyseessä on haavakko.
Karhukokeen ampuminen
Näitä tilanteita on siis syytä harjoitella ennen jahtia. On hyvä tiedostaa, että karhumerkin ampuminen ei ole minkäänlainen mittari ampumataidoista. Enemmänkin kyse on stressinsiedosta, aseen kohdistuksesta ja riittävästä suurennoksesta kiikarissa. Jos ase on kohdistettu 100 m matkalle ja laukaukset ovat osuneet muutaman sentin kasaan, niin kokeessa ammutaan tuelta 75 m matkalta karhutauluun, jossa on pyöreä 17 cm osuma-alue. Aikaa neljän laukauksen ampumiseen on 90 sekuntia ensimmäisestä laukauksesta laskettuna.
Karhukuvio, jota käytetään karhukokeessa. Läpimitaltaan 17 senttimetrin osuma-alue on merkitty ohuella viivalla. Kuva: riista.fi
Koe on siis teoriassa erittäin helppo. Voisi miltei sanoa, että jos tuo koe ei mene läpi, niin ei kannata muutoinkaan karhujahtiin lähteä. Käytännössä kuitenkin jonkun virkamiehen älyttömyydestä taulu on painettu niin, ettei usein edes 10x suurennoksella näe osuma-alueen rinkilää. Jos sitten on jännitykseen taipuvainen ja koko kylän ukot vieressä arvioimassa, voi olla vaikea osua aikapaineen alla neljä kertaa arviokaupalla maaliin, jota ei edes näe.
Rento asenne ja oikea tekniikka
Eli harjoitella kannattaa taidon ja stressinsietokyvyn nostamiseksi. Molemmissa asioissa hommaa helpottaa oikeanlainen tekniikka ja asenne. Harjoittelun ja opastuksen myötä kivääriammunnassani on tapahtunut selvä harppaus eteenpäin. Olen ihastunut molemmat silmät auki tähtäystekniikkaan. Se soveltuu aivan erinomaisesti lyhyille matkoille ja nopeisiin tilanteisiin. Laaja näkökenttä, helppo maalinhallinta ja nopeat laukaukset.
Tästä ansio on ilman muuta Kiväärikoulun opastuksessa ja sisäistämässäni opissa, ettei aina tarvitse osua kymppiin. Saattaa kuulostaa ehkä hieman oudolta, mutta vuosien ajan ampumaradalla, kun on tähdännyt tauluihin, joissa on rinkulat 1-10 kuin tikkataulussa, niin väistämättä tulee virhettä peläten tähdänneeksi aina kymppiin. Sitten on harmittanut, kun osuma onkin ollut seiskassa tai kasissa, vaikka oikean riistatilanteen kannalta kumpikin olisi aivan kympin laukauksia.
Kouluttaja kiteytti idean molemmat silmät auki ampumisesta vertaukseen jalkapallosta tai muista peleistä. Ei niissäkään pelata toinen silmä kiinni tai tuijoteta koko ajan palloa, vaan katsotaan molemmilla silmillä suuntaan, johon halutaan pallon menevän. Miksi ihmeessä sitten metsästäisimme toinen silmä suljettuna?
Kuva: Antti Matikainen, Erämiehen päiväkirja
Kuva: Antti Matikainen, Erämiehen päiväkirja
Juuri se virhettä välttelevä kympin puristaminen on ollut suurin edistymiseni hidaste. Kun otetaan maaliksi 10-20 senttinen lätkä, niin osumia alkaa yhtäkkiä tulemaan ihan liukuhihnalta. Kun enää kympillä ei ole merkitystä, vaan ainoastaan osumalla, alkaa tähtääminen muuttua väkisin puristamisesta paljon rennommaksi. Eihän metsästyksessä kilpailla kenenkään kanssa, vaan pyritään mahdollisimman eettisiin riistalaukauksiin, usein nopeissa ja hieman hankalissakin olosuhteissa. Isommassa riistassa vitaalialue on helposti jalkapallon kokoinen. On paljon helpompaa laukaista hyvä osuma jalkapalloon, kuin yrittää väkisin sitä täsmälleen keskelle. Tärkeintä kuitenkin on hyvä osuma, eikä taulusta lasketut pisteet.
Tekniikka ja välineet yhdessä
Liiasta yrittämisestä on usein pelkkää haittaa, mutta myös hyvät välineet auttavat onnistumisissa. Vaarallisen riistan koulutuksessa harjoittellaan ammuntaa tarkoituksellisesti molemmat silmät auki, koko ajan maalialuetta laajasti seuraten. Se onnistuu parhaiten kiikaritähtäimistä 1x suurentavalla tai Aimpoint -tähtäimellä. Vaarallisen riistan harjoittelussa pyrin yleensä harjoittelemaan aseella/kaliiperilla (9,3x62), jolla myöskin metsästän aktiivisesti suurriistaa. Tämä auttaa rekyylinhallinnassa ja parantaa nopeutta sekä tarkkuutta.
Video: Helppoja harjoitteita paikallaan oleviin maaleihin.
Sivuttain liikkuviin ja kohti tuleviin maaleihin ammutaan eri etäisyyksiltä/kulmista useita laukauksia, kunnes laukaus/lataus/laukaus -rytmi tulee automaattiseksi toistoksi ja onnistuneista osumista alkaa tulla ihan peruskauraa.
Video: Sivuttainen maali 40 m ja päin tuleva maali 17 m.
Nighthunter on varustettu valaistulla tähtäimellä, eli toimii 1x suurennoksella hyvin pitkälti samalla tavalla kuin Aimpoint-tähtäimet. Mutta tässä on siis tarvittaessa mahdollisuus käyttää myös suurennosta 5x saakka. Se auttaa tietysti osumaan tarkemmin pidemmillä matkoilla ja toimii muutoinkin erityisesti hämärätähtäimenä. Aimpoint on myös erinomainen valinta, se on edullisempi, keveämpi ja vielä hitusen nopeampi käyttää. Aimpointissa kun voidaan tähdätä helpommin tarkasti vaikkei optinen akseli tai silmän etäisyys olisikaan täysin oikein. Aimpoint on kuitenkin lähinnä vain päivätähtäin, niinpä Nighthunter on paremmin omiaan esimerkiksi karhujahtiin.
Tarkempi katsaus työkaluihin
Optiikka
Steiner Nighthunter 1-5x24 tähtäimessä on todella laajakulmainen näkökenttä, jonka ansiosta se soveltuu hyvin nopeisiin tilanteisiin. HD-linssioptiikka mahdollistaa 94% valonläpäisyn näkyvällä värialueella. Valaistun punapisteen voimakkuutta voidaan säätää portaattomasti kirkkaasta päivänvalosta auringonlaskun jälkeiseen hämärään asti sopivaksi. Valaistun tähtäinpisteen valon aallonpituus on mukautettu niin, ettei se häiritse ampujan hämäränäkökykyä.
Suurennosalue: 1-5x, Etummaisen linssin eli objektiivin koko: 24 mm, Runkoputken halkaisija: 30 mm, Näkökenttä 100m: 36,0-7,2m, Silmän etäisyys kiikarista: 90 mm, Silmän dioptrinen tarkennusmahdollisuus: -3/+2, Takapään ulkohalkaisija: 48 mm, Etupään ulkohalkaisija: 30 mm, Made in Germany, Pituus: 295 mm, Paino: 580 g
Kivääri
Sako 85 Bavarian erottuu muista 85-sarjan aseista perinteisellä baijerilaistukilla. Takatukin muotona on niin sanottu ”sianselkä”. Pähkinäpuinen schnabelmallinen etutukki on kapea ja siro. Ammuntaergonomia on käytännöllinen ja hyvä. Tukin otepinnoissa on klassisen mallin mukaan tehdyt karhennukset.
Monet Sako 85 -luodikon yksityiskohdat ovat tarkkaan mietittyjä. Aseita valmistetaan kuudella eri kehyskoolla. Valmistamalla lukkolaite vastaamaan patruunan kokoa saadaan räätälöity paras sopivuus ja toimivuus kyseessä olevalle kaliiperille. Irtolippaiden lukitus on risuvarmistettu. Lippaan irrottamiseksi tarvitaan kaksi liikettä: lippaan etupäätä on painettava aseen sisään, jonka jälkeen salpaa painettaessa lipas irtoaa. Toiminnot estävät lippaan tahattoman irtoamisen aseesta.
Piippujen valmistus kylmätakomalla mahdollistaa tavallista paremman käynnin. Jokainen ase koeammutaan tehtaan ampumaradalla. Näin kiväärille voidaan luvata SUB MOA -tarkkuus, eli vähintään 29 mm tarkkuuden 100 metrin matkalle käytettäessä Sakon tehdasladattuja patruunoita.
Sako 85:n varmistin on kaksiasentoinen. Laukaisulaite ja lukon kampi lukkiutuvat, kun lukko on vireessä ja varmistin taka-asennossa. Lippaaseen voi kuitenkin lisätä tai poistaa patruunoita käyttämällä varmistimen edessä sijaitsevaa painonappia. Nappi vapauttaa lukon kammen, mutta laukaisulaite pysyy varmistettuna, näin aseen käsittely on turvallisempaa. Laukaisulaitteiden laukaisuvastus on säädettävissä asetta purkamatta.
Aktiivisille koirille sattuu ja tapahtuu, varsinkin metsästyskoirille ja muille paljon luonnossa harrastaville lemmikeille. Pienellä varautumisella voi välttää tai selviytyä monista uhkatilanteista. Kannattaa siis pitää käsillä ensiaputarpeet myös koiralle.
Sain oheisen LähiVet-eläinlääkäri Eva Kaistin suunnitteleman lemmikin ensiapupakkauksen LähiTapiolasta. He jakavat näitä koira/koti/maatilavakuutusasiakkailleen. Kaikkia näitä tarvikkeita myydään tietysti myös lähimmässä apteekissa, joten voit kasata ohjeiden mukaisen paketin itsellesi tai käydä asioimassa LähiTapiolassa.
Kurkataanpa sisälle
Tuotteiden erittely ja käyttötarkoitus
Ruiskut 5 ml, 10 ml ja 20 ml. Ruiskun avulla voit suihkuttaa vetyperoksididesinfiointiainetta haavoihin. Ruiskun avulla voi annostella myös esimerkiksi keitettyä vettä silmään tai puhdistetta korvaan.
Kuitukangastaitos, 5 harsoa per pussi, 2 pussia. Steriileillä taitoksilla voit pyyhkiä haavoja, tai asettaa taitoksen haavaa vasten, kun teet siteen.
Sidetarvikkeet: Kipsinalusvanu, elastinen harsoside 2 kpl, itseensä tarttuva Eickwrap-tukiside. Tassusiteen teko-ohjeen saat LemmikkiHelpistä. Toista elastista harsosidettä voit käyttää tehdäksesi kuonopannan/kuonokopan, jos lemmikki on niin kipeä, että pelkäät sen purevan sinua kesken hoitotoimien.
Keittosuolaliuospulloa (30 ml) painamalla saat puhdistettua lemmikin silmät.
Vetyperoksidia (100 ml) voi käyttää desinfiointiaineena. Vetoperoksidi kuohahtaa ja näin tuo hiekan ym. lian ylös haavasta, kun taas harsolla pyyhkiminen voi painaa likaa syvemmälle haavaan. Jos asiasta on eläinlääkärin kanssa sovittu, voi vetyperoksidia käyttää koiran oksettamiseen.
Inupekt Forte -täydennysrehu ripulin hoitoon. Pektiini puhdistaa suolistoa ja kiinteyttää ulostetta ripulin aikana.
Selafa poikkilakanalla on hyvä suojata ympäristö, jos lemmikki syö hiilivalmistetta (tai oksetetaan). Muovipuoli alaspäin.
VetQ hiilivalmiste myrkytystilojen hoitoon. Varmistathan eläinlääkäriltäsi toimintaohjeet, jos epäilet jonkun lemmikin syömän aineen olevan myrkyllistä.
Tutkimus käsineparit, sininen kokoa L ja lila kokoa M. Pese kädet tai käytä käsineitä kun otat haavavoidetta purkista ja levität sitä haavaan.
VetQ -haavavoidepuhdistettujen haavojen hoitoon.
LemmikkiHelppi - Etäeläinlääkäri kännykässäsi
Kun lemmikki sairastuu tai tapaturma sattuu, huoli on kova ja hyvät neuvot ovat tarpeen. LemmikkiHelppi-applikaatiolla saat maksutta etäeläinlääkärin avun kännykkääsi viikon jokaisena päivänä klo 7–23.
LemmikkiHelppi on käytössäsi, kun koirallasi tai kissallasi on LähiTapiolan eläinlääkärikuluvakuutus.
