Ravintola Hella & Huone

Ravintolakokin perusopintoni on nyt suoritettu ja erikoistumiseni fine dining –kokiksi jatkuu tulevan kesän ajan. Kun sain tilaisuuden aloittaa työt ravintola Hella & Huoneessa, en hetkeäkään epäröinyt. Hella & Huone on Tampereen ja koko Suomenkin parhaita illallispaikkoja. Useilla palkinnoilla tunnustettu keittiömestari Arto Rastas tiimeineen kehittää jatkuvasti uusia annoksia innovatiivisesti ja yllätyksellisesti skandinaavisella tyylillä, ranskalaisesta perinteestä ammentaen. Ruokalista vaihtuu 10 kertaa vuodessa, mikä mahdollistaa jatkuvan sesonkituotteiden käytön.

Ravintoloitsija Arto Rastas, vuoromestari Juho Rajamäki ja vanhempi hämmentäjä Matti Hulpio.

Riesling-teemaviikkojen (12.5. – 25.5.2014) kunniaksi Hella & Huone tarjoaa nyt keväisen raikkaan, mutta yllätyksellisen menun, jossa pääosassa ovat itse kerätyt villiyrtit, keväinen hauki sekä kotimainen merihanhi. Tänään maisteltiin koko henkilökunnan kesken ensimmäisen kerran uusia annoksia ja niiden kanssa tarkkaan mietittyjä viinejä.

Parsaa ja väinönputkea

Kukkakaalia “Black”

Toutosen haukea ja tuhkaperunaa

Herukalla maustettua merihanhea ja aprikoosia

Passion ja piimä

Maa-artisokkaa ja suolakeksiä

Menu

Alkuruokia

Parsaa ja väinönputkea
Alexander Laible. Baden, Riesling Trocken 2013, Alte Reben SG ***

Kukkakaalia “Black”
Markus Molitor. Mosel, Zeltinger Sonnenuhr Spätlese, Riesling 2009

Pääruokia

Toutosen haukea ja tuhkaperunaa
Schlossgut Diel, Nahesteiner, Nahe Riesling 2012

Herukalla maustettua merihanhea ja aprikoosia
Horst Sauer, Franken, Scherndorfer Lump, Spätlese Trocken 2011

Jälkiruokia

Passion ja piimä
Friedrich Becker, “Summer of 69”, Nahe, Riesling Spätlese 2007

Maa-artisokkaa ja suolakeksiä
Markus Molitor, Mosel, Bernkasteler Badstube Auslese sweet 2005

Uudesta menusta ovat ylpeitä myös Hovimestari Humberto Pulido Garcés ja nuorempi hämmentäjä Anu Kivimäki.

Arvovaltaista apua menun maistelussa tarjosivat viiniasiantuntija Kirsi Hassler Wine Templestä sekä saksalaisen viinitalo Dautelin Christian Dautel.

Christian Dautel esitteli samalla myös oman viinitarhansa hedelmiä :)

Tule käymään ja moikkaamaan, 

nähdään Hellassa & Huoneessa!

http://hellajahuone.fi/poytavaraus/

Salhojankatu 48
33500 Tampere

Puh: 0103223898

www.hellajahuone.fi
https://www.facebook.com/pages/Ravintola-Hella-Huone/126572827411076
ravintola@hellajahuone.fi


Avoinna: ti-la 18.00->

Pöytävarauksella 16.30 alkaen
Heinä- ja elokuussa torstai-lauantai
Muina aikoina sopimuksen mukaan

Metsästys tuo merkittäviä tuloja ja työllisyyttä

Kun metsästäjä ostaa metsästys- tai kalastusluvan valtion maille, raha hyödyttää seitsenkertaisesti aluetta, jossa hän metsästää tai kalastaa. Metsähallitus ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti julkaisivat 9.5.2014 erätoimittajapäivillä Viitasaarella ennakkotietoja historian ensimmäisestä kattavasta eränkäynnin aluetaloustutkimuksesta.

Kaikkiaan valtion maille luvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat toivat viime syksynä alueille 34 miljoonaa euroa suoraa tuloa asioimalla muun muassa kaupoissa, huoltoasemilla ja matkailuyrityksissä. Metsästyksen osuus oli 24,4 miljoonaa ja kalastuksen 9,4 miljoonaa euroa. Metsästyksen ja kalastuksen suora työllistävä vaikutus oli 445 henkilötyövuotta. Tutkimuksessa ei ole vielä laskettu eränkäynnin kerroinvaikutuksia.

Tieto perustuu Metsähallituksen keräämään ja Ruralia-instituutin käsittelemään ja analysoimaan aineistoon, jossa on yli 8 000 vastausta eri puolilta Suomea. Vastaajat koostuivat lähinnä valtion alueiden pienriistan- ja hirvenmetsästäjistä sekä virkistyskalastajista. Otos antaa vasta suuntaa eränkäynnin kokonaisvaikutukseen.

Valtion alueilla on lisäksi suuria eränkävijäryhmiä, joiden aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu: metsästysoikeuden vuokranneita seuroja (2 500 sopimusta), pyydyskalastajia, yleiskalastusoikeudella kalastavia ja Pohjois-Suomessa kuntalaisen oikeudella metsästäviä (55 000 henkilöä). Lisäksi suuri osa eränkäynnistä kohdistuu yksityismaille ja -vesille, joita tämä tutkimus ei koske.

Metsähallituksen eräpalvelujen tehtävä on luoda eränkäyntimahdollisuuksia suomalaisille ja sitä kautta myös kysyntää alueellisille yksityisille matkailupalveluille, joita monet lupametsästäjät ja -kalastajat tarvitsevat. Eränkäynti tulee järjestää kestävästi. Eräluvat ovat omakustanteisia eli maksavat sen verran kun palvelurakenteen ylläpito sekä riistan- tai kalavedenhoito maksavat. Lupatuloista noin 30 prosenttia menee riistan ja kalojen hoitoon suoraan tai asiantuntijoiden suunnittelutyönä.

Metsästys- ja kalastusmahdollisuudet järjestetään valtion maille luparahoituksella, niihin ei tule valtion budjettirahaa.

Metsästys ja kalastus lisäävät hyvinvointia

Metsähallituksen ja Ruralia-instituutin tekemässä tutkimuksessa kysyttiin myös eränkäynnin vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin. Tarkemmat tulokset saadaan analysoitua kesällä 2014.

Ennakkotieto osoittaa, että eränkävijät kokevat harrastuksen parantavan terveyttä ja lisäävän hyvinvointia. Erityisesti korvien väli puhdistuu, sillä henkinen hyvinvointi lisääntyy erityisesti. Varsinkin naiset ja nuoret aikuiset (25‒44-vuotiaat) kokivat kalastuksen ja metsästyksen kohentavan terveyttä.

Vaikutukset alueittain

Valtion alueilla metsästys ja kalastus tuovat rahaa paikan päällä sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään. Se on luonnollista, sillä lähes puolet valtion alueista on Lapissa. Merkittävää taloudellista hyötyä metsästäjistä ja kalastajista saavat myös Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi.
Esimerkiksi Lappiin matkaava kanalinnustaja käyttää yhden matkan aikana rahaa 417 euroa Lapin maakunnan alueella. Suurin summa menee kauppaostoksiin: 152 euroa, majoitukseen 114 euroa sekä polttoaineisiin 94 euroa. Ravintoloissa tai kahvilla kuluu 38 euroa ja muihin kuluihin 19 euroa.

Lähteet:

http://yle.fi/uutiset/metsastajat_tuovat_lappiin_16_miljoonaa_vuodessa/7232066

http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Tiedotteet%202014/Sivut/metsastysjakalastusluvistasaadaanaluetuloja.aspx

Metsästäjän vaalikone

Metsästäjäliiton eurovaalikoneella metsästäjät ja aseharrastajat voivat katsoa, mitä ehdokkaat vastaavat aseisiin ja metsästykseen liittyviin kysymyksiin. Samalla selviää kenellä ehdokkaista on aseita ja harrastavatko he itse myös metsästystä.

Iso osa metsästykseen liittyvistä päätöksistä tehdään nykyään EU-tasolla. Tälläkin hetkellä EU:ssa harkitaan puoliautomaattiaseiden kieltoa. Katso Metsästäjäliiton eurovaalikoneella, ketkä ajavat sinulle parhaiten sopivaa metsästyspolitiikkaa. Voit hakea vastanneiden joukosta vaikka pelkät metsästävät ehdokkaat. Voit myös katsella kunkin ehdokkaan vastauksia erikseen.

Vaalikoneeseen vastasi hiukan alle 40 prosenttia ehdokkaista. Aktiivisimpia vastaajia olivat Keskustan ehdokkaat, joista vastasi 12/20. Metsästäjiksi itsensä ilmoitti 19 ehdokasta. Eniten metsästäviä ehdokkaita löytyi Kokoomuksen riveistä, 5 ehdokasta. Suomesta valitaan kolmetoista jäsentä europarlamenttiin.

Metsästäjäliiton Vaalikone on ammattitaitoisesti suunniteltu ja kysymyksetkin hyvin valittuja. Suurin ongelma tämän koneen kanssa on sama kuin kaikkien muidenkin vaalikoneiden kanssa. Ehdokkaat vastaavat kysymyksiin tarkoitushakuisesti ja kokonaisvaltaista käsitystä ehdokkaan ajatuksista on vaikea saada.

Omalla kohdallani sain esimerkiksi kärkitulokseksi ehdokkaan, joka on näyttävästi profiloitunut puolustamaan metsästystä ja aseharrastusta, mutta hänen puolueensa on säännönmukaisesti toiminut nykyisen tilanteen aiheuttajana lakeja laadittaessa. Onko siis järkeä antaa äänensä lapualaiselle miehelle ja katsella kuinka jämäkät lupaukset muuttuvat lammasmaiseksi napinpainoksi ryhmäkurilla? Vai olisiko tällä mahdollista vaikuttaa puolueen toimintaa sisältäkäsin?

Tunnetko sinä hyviä ehdokkaita, joihin voisi luottaa asioidemme ajajana, myös silloin kuin päätöksiä oikeasti tehdään?

Vaalipäivä on sunnuntai 25.5. ja ennakkoäänestys kotimaassa 14.–20.5.

www.metsastajaliitto.fi/vaalikone