Lihansyöjillä on parempi mielenterveys kuin vegaaneilla ja kasvissyöjillä

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä tuo julki uutta merkittävää tietoa lihansyönnin eduista. Tutkijoiden mukaan kasvissyöjät käyttävät kaksi kertaa niin todennäköisesti lääkkeitä mielenterveyden häiriöihin kuin sekasyöjät. Lisäksi uudesta tutkimuksesta selviää, että kasvissyöjien todennäköisyys itsetuhoisuuteen on moninkertainen. Tämä käy ilmi tieteellisestä julkaisusta: ”Liha ja mielenterveys: systemaattinen katsaus lihasta pidättäytymiseen ja masennukseen, ahdistukseen ja siihen liittyviin ilmiöihin”. 

Tiedon keruu suoritettiin verkkotietokannoista (PubMed, PsycINFO, CINAHL Plus, Medline ja Cochrane Library), jossa tutkittiin lihan kuluttajien ja lihasta pidättäytyneiden psykologista terveyttä. Tietokantojen kahdeksantoista tutkimusta sisälsivät tiedot 160257 osallistujasta (85843 naista ja 73232 miestä), 149559 lihan kuluttajaa ja 8584 lihasta pidättäytyvää (ikähaitari 11–96 vuotta) useilta maantieteellisiltä alueilta.

Tutkimuksessa havaittiin, että joka kolmas kasvissyöjistä kärsi masennuksesta tai ahdistuksesta elämänsä aikana. Lihansyöjiin verrattuna kasvissyöjät käyttivät kaksi kertaa todennäköisemmin reseptilääkkeitä mielen sairauksiin. Kasvissyöjät olivat kaksi-kolme kertaa todennäköisemmin itsetuhoisia (esimerkiksi itsemurha) kuin sekasyöjät. Yksi tutkimuksen merkittäviä havaintoja oli, että minkä tahansa ruokaryhmän, etenkin lihan ja siipikarjan poissulkeminen liittyi psykologisten häiriöiden lisääntymiseen.

Lisäksi viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan lihasta ja/tai muista eläinperäisistä elintarvikkeista kieltäytyvät voivat kärsiä ravintovajeista (esim. B12- ja D-vitamiinit, ω-3-rasvahapot, kalsium, rauta ja sinkki) potien huonommasta fyysisestä terveydestä, kuin sekasyöjät.

Tutkijat päättelivät, että kasvissyöjillä ja vegaaneilla oli merkittävästi korkeampi riski masennukseen, ahdistukseen ja itsensä vahingoittamiseen. On myös mahdollista, että lihan välttäminen on paremminkin mielenterveydellisten ongelmien seuraus kuin sen suora syy. Tutkijat miettivät, että lihan välttäminen voi olla ”käyttäytymisen merkki”, joka ilmenee ihmisille, joilla on jo huono mielenterveys. Tämä on ajatus, joka vaatii lisää tutkimusta asian selvittämiseksi, tutkijat sanovat.

Tohtori Edward Archer, yksi tutkimuksen kirjoittajista sanoi: "Vaikka vegaanien ja kasvisruokavalioiden riskeistä ja hyödyistä on keskusteltu vuosisatojen ajan, tuloksemme osoittavat, että lihansyöjien psykologinen terveys on parempi." "Näillä havainnoilla on vaikutusta määriteltäessä, mikä on terveellistä ruokavaliota. Mielenterveyttä on ehkä korostettava arvioitaessa tiettyjen ruokavaliomuotojen hyötyjä ja riskejä."

Tutkimuksen havaintojen mukaan lihan syöminen voi siis parantaa mielenterveyttä ja kasvissyönti tai vegaaniruokavalio voi puolestaan lisätä masennuksen todennäköisyyttä. Kasviperäistä ruokavaliota noudattavat käyttivät kaksi kertaa todennäköisemmin reseptilääkkeitä mielenterveyden häiriöihin ja lähes kolme kertaa todennäköisemmin harkitsevat itsemurhaa.




Lähteitä:

Tutkimus ”Meat and Mental Health: A systematic review of meat abstention and depression, anxiety and related phenomena”, julkaistiin Critical Reviews in Food Science and Nutrition -tietellisessä julkaisussa.
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/10408398.2020.1741505
https://www.foodnavigator.com/Article/2020/04/28/Meat-eaters-have-better-mental-health-than-vegans-and-vegetarians-study-claims
https://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-8270125/Eating-meat-improves-mental-health-study-claims.html
 

Pidä houkuttelu yksinkertaisena, älä laita varoiksi liikaa!

Kauriiden ja villisikojen ravintohoukuttelusta on tullut yhä suositumpaa, mutta samalla myös entistä tehokkaampaa. Kuluneen kevään aikana olen nähnyt somessa hyvin mielenkiintoisia testejä ja tuloksia varsinkin kauriiden houkutteluun kevätpukkijahtia silmällä pitäen. Alun perin villisioille valmistetut tuotteet ovat osoittautuneet täällä Pohjoismaissa toimiviksi herkuiksi kauriille ja peuroille. Nyt kun tuttavapiirissäni monen some-julkaisuissa on näkynyt erityisesti BlackFire Corn ja sen houkuttelemia kauriita, päätin itsekin tutustua asiaan hiukan tarkemmin.

Sosiaalinen media on erittäin hyvä tulosten esittelyyn, mutta se on myös rehellisen armoton: jos asiat eivät toimi mainoksissa luvatusti, se näkyy nopeasti päivityksissä ja kommenteissa. BlackFiren taustalla on pieni slovenialainen perheyritys. Näiden houkuttelutuotteiden kehittäjä ja yrityksen omistaja on Marko Gracner, aktiivinen ja innokas villisikojen metsästäjä tietysti itsekin.

Marko pyörittää yritystä vaimonsa ja poikansa kanssa. Hän on toiminut koko ikänsä metsästyksen parissa ja testannut lukuisia menetelmiä riistan ja erityisesti villisikojen houkutteluun. Kokemuksensa avulla hän uskoo kehittäneensä parhaat mahdolliset tervatuotteet ja niiden yhdistelmät villisioille.

   
BlackFire-tuotteita on testattu ammattimaisessa riistanhoidossa ja metsästyksessä ympäri Eurooppaa jo vuosia. Tuote lanseerattiin markkinoille 2018 loppuvuodesta. Viime kesästä alkaen niitä on saanut myös Suomesta www.BlackFire.fi -verkkokaupasta ja monista eräkaupoista.

Suomeen BlackFiren toi Leo Grönlund kesällä 2019, kuvassa vasemmalla. Leo on toiminut myös BlackFiren tuotetestauksessa erityisesti kauriiden ja peurojen parissa.

Käyttökokemuksissa löytyy nyt runsaasti BlackFire Corn (makea & suolainen maissisiirapin ja mineraalisuolan yhdistelmä) tuloksia. Tyypillisesti sitä käytetään sellaisenaan maassa tai esille nostettuna kannon päällä. Myös ruokinnoilla siitä on saatu houkuttelevia tuloksia suoraan kauran seassa.

Houkutteluherkun voimakkaan hajun suurin hyöty tulee uutta ruokintapaikkaa perustettaessa. Nyt on oikea hetki aloittaa ruokinnan houkuttelu pukkijahtia silmällä pitäen. Samalla kun houkuttelu herättää alueen kauriiden mielenkiinnon, niitä voidaan seurata ja valikoida riistakamerakuvilla. Mieleiset herkut myös sitovat yksilöitä ruokinnalle ja vaihtuvuus vähenee.

       
Kuvista ja videoista olen nähnyt kauriiden lähestyvän kiinnostuneina alun perin villisioille kehitettyä tervaa. Kokemuksista päätellen tervan erityisen voimakas haju ei siis häiritse kauriita tai peuroja, vaikka niin voisi helposti kuvitella. Hyvin mielenkiintoinen on myös karhujen suhtautuminen BlackFire tervaan. Ne hierovat siihen itseään aivan samoin kuin villisiat.

Kuva: @rantasalmihunting

Kuva: @rantasalmihunting

Jälkimmäisessä kuvassa karhu maistelee BlackFire Cornia kannolta.

Riistakameraseuranta tuo esille houkuttelun monipuolisuutta ja sen yksinkertaisuutta. Esimerkeistä nähdään hienosti, miten monet eläimet ovat kiinnostuneita tervasta ja miten myös mm. mäyrä käy syömässä BlackFire Corn mineraalisuolaa.

Vasemmalla alareunassa mäyrä syö kiveltä Corn mineraalisuolaa.

Sain Leo Grönlundilta ohjeeksi: ”Tärkeintä houkuttelussa, pidä se yksinkertaisena! Liian monen eri hajun sekoittaminen houkuttelupaikalle tai ruokinnalle ei ole järkevää tai tarpeellista. Monesti se voi olla jopa haitallista! Älä laita varoiksi riittävästi tai liikaa! Muista, että eläimillä, varsinkin villisioilla on tuhansia kertoja parempi hajuaisti kuin ihmisellä.”

Osallistu arvontaan!

Minkälaisia kokemuksia sinulla on ravinto- ja hajuhoukuttelusta? Kerro alle kommenttikenttään sanoin ja/tai kuvin omista kokemuksistasi tai suunnitelmistasi miten aiot kokeilla houkuttimia. Kaikkien 15.5. mennessä kommentoineiden kesken arvotaan 50 € lahjakortti www.BlackFire.fi -verkkokauppaan. Onnea arvontaan!

Tikka T3x RH 6.5CRMR UPR

Pääsin talvella tuoreeltaan testaamaan Tikan uutta T3x UPR -tarkkuuskivääriä. Samassa tilaisuudessa testattavana oli myös maailmanluokan uutuus Sako S20, ja Tikka meinasi jäädä ymmärrettävistä syistä huomiossa jalkoihin. Harmi sinänsä, koska Tikan slogan ”Second to none” pitää erinomaisen hyvin paikkansa. Nopealla kokeilulla oli vaikea kuvitella hinta/laatusuhteeltaan parempaa tarkkuuskivääriä.

Tilaisuuden jälkeen jäin kuitenkin pohtimaan asiaa: mikä tekee kivääristä tarkkuuskiväärin? Vastasin itselleni jotakuinkin näin? ”Rata-ammuntaan muotoiltu, tarkkuusammuntaa sopiva kaliiperi ja alle 1 MOA eli 29,1 mm/100 m tarkkuus.” Tarkistin asiaa myös eri lähteistä, ja puolustusvoimat määrittelee asian hyvin pitkälti samoin. ”Kertalaukauksinen tai puoliautomaattinen kiväärikaliiperinen, tarkkuusammuntaan tarkoitettu, erillisellä optiikalla varustettu käsiase”, ja tarkkuusvaatimus tarkka-ampujakiväärillä on alle 1 MOA (minute of angle), eli kulmaminuutti.

Tikka T3x:n lyhenne UPR tulee sanoista Ultimate Precision Rifle eli suomeksi ”äärimmäinen tarkkuuskivääri”. Päätin pyytää valmistajalta aseen hieman perusteellisempaan testiin ja selvittää näitä ominaisuuksia tarkemmin.

Miten Tikka T3x UPR eroaa vaikkapa TikanT3x Lite -metsästyskivääristä ja mitkä erot tekevät siitä tarkkuuskiväärin? T3x Lite on käytössäni tuttu ase, ja pääsen testaamaan niitä myös vierekkäin ampumaradalla. Ensimmäiseksi huomioni kiinnittyy UPR:n tukin muotoiluun. Perän saa hyvin tuettua säkin päälle tasaiselta osalta. Hiilikuituvahvisteinen lasikuitutukki on asiaankuuluvan jäykkä. Jäykkyys antaa mahdollisuuden optimaaliseen tarkkuuteen.

Roughtech-pintamateriaalista saa pitävän otteen märilläkin käsillä. Tukin suunnittelussa on otettu erityisesti huomioon viranomais- ja sotilaskäyttö myös kestävyyden osalta. Tarkkuuskiväärien täytyy kestää kovia olosuhteita ja karheaa käyttöä. T3x UPR:n muotoilu onkin varsin onnistunut, säädettävä poskipakka ja -vetopituus auttavat omalta osaltaan sovittamaan hyvän ergonomisen ampuma-asennon.

Piippuprofiili on paksumpi normaaleihin metsästyskivääreihin nähden. Tämä tuo aseeseen lisää massaa. Paino vähentää omalta osaltaan rekyyliä. Matalampi rekyyli tarkoittaa tarvittaessa myös nopeampaa ja tarkempaa jatkolaukausta. Piipun kokonaismassan kasvu vähentää piipun lämpenemistä ja parantaa tarkkuutta vähäisemmän värähtelyn vuoksi.

Aseessa on Picatinny-kisko -kiinnikejärjestelmä, joka mahdollistaa lisävarusteiden asentamisen. Pitkään yhtenäiseen kiskoon pystytään sovittamaan monipuolisesti erilaisia varusteita (esimerkiksi kiikaritähtäimet, pimeänäkölaitteet, taktiset valaisimet ja laserosoittimet).

Metallinen lipas on kapasiteetiltaan 1 + 10 patruunaa. Hyvä lipaskapasiteetti tarjoaa mahdollisuuden ampua pidempiä sarjoja uudelleen lipastamatta ja purkamatta ampuma-asentoa. Säädettävä etuvedollinen laukaisukoneisto on monesti myös hyvän tarkkuuskiväärin edellytys. Asetta valmistetaan sekä mustalla että rosterisella piipulla. Se on aluksi saatavissa kaliipereissa .308 Win ja 6,5 Creedmoor.

Ammuin aikaisemmin talvella .308 Win -versiota ja nyt siis testattavana 6,5 Creedmoor. Kirjoituksen alussa mainitsin määritelmässä ”tarkkuusammuntaan sopiva kaliiperi”. Pohdin asiaa hieman perusteellisemmin kirjoituksessa: ”6.5 Creedmoor: Miksi siitä on tullut niin suosittu?”.   

Tikka T3x UPR vs. Tikan T3x Lite

Ammuin testissä molemmilla aseilla erilaisilta tuilta (mm. Viper-Flex Styx Journey) ja myös vapaalta kädeltä. Näiden aseiden ensimmäinen ison eron huomaa jo asetta nostaessa. Painoero on n. 700 g, ja se on todella merkittävä. UPR on siis neljänneksen painavampi kuin Lite. Radalla ammuttaessa paino tuo toki vakautta ja helpottaa osumista. Myös ampumaergonomia on selvästi UPR:n puolella.

Fiilikseni olivat heti UPR:n paremmuuden puolella ja todellakin kivalta sillä tuntui ampua. Yllätyin kuitenkin melkoisesti siitä, ettei omalla ampumataidollani osumien ero ollut 75 metrin matkalla mitenkään ilmeinen tai merkittävä. Osuin mielestäni molemmilla ihan hyvin. Ja ainakin metsästystilanteeseen verrattuna todellakin riittävän tarkasti.

Ilmeisesti on niin, että tarkkuuskiväärin taakse tarvitaan todellinen tarkka-ampuja, että tulokset alkavat erota merkittävästi. Toki isommat erot syntyisivät selvemmin myös pidemmillä matkoilla. Vallitsevan koronatilanteen takia joudun käyttämään improvisoitua ampumarataa, eikä siellä ole mahdollista ampua pitkiä matkoja.

Siitä juontui mieleeni uusi kysymys: Mikä tekee ampujasta tarkka-ampujan?

Tarkka-ampujan vaatimukset (Tarkka-ampujan käsikirja 2003)

Yleisenä tarkka-ampujan tarkkuusvaatimuksena on, että hän osuu ensimmäisellä laukauksella:

yli 90% todennäköisyydellä

• paikallaan olevaan maaliin, jonka halkaisija on 15 cm ampumaetäisyyden ollessa alle 300 m.
• paikallaan olevaan maaliin, jonka halkaisija on 35 cm etäisyyden ollessa 300-600m.
• liikkuvaan maaliin, jonka nopeus on alle 4 m/s ja halkaisija 45 cm etäisyyden ollessa alle 200 m.

                            

yli 70% todennäköisyydellä

• liikkuvaan maaliin, jonka nopeus on alle 2 m/s ja halkaisija 45 cm etäisyyden ollessa alle 400 m.

Nyt kun olin löytänyt tuon mainion Tarkka-ampujan käsikirjan, niin ammennetaan sieltä vähän lisää tietoa tarkkuusammunnan tueksi ja opiksi meille kaikille.

Luodin lentorataan vaikuttavia tekijöitä. 

(lähde: TarkampKäsiK 2003 ja Taistelijan opas 2013 Maavoimien esikunta)

Luodin osumapisteeseen korkeussuunnassa vaikuttavia tekijöitä ovat:

• maan vetovoima ja maastokulma
• luodin lähtönopeuden muutos
• ilman lämpötilan muutos
• ilman paineen muutos
• myötä/vastatuuli
• ampujan tekemä etäisyyden arviointivirhe

Luodin osumapisteeseen sivusuunnassa vaikuttavia tekijöitä ovat:

• kiertopoikkeama
• sivutuuli

Maan vetovoima

Maan vetovoiman vaikutus luotiin on suurin ammuttaessa samassa tasossa olevaan maaliin. Ammuttaessa ylä- tai alakulmille maan vetovoiman vaikutus luotiin pienenee (ampumaetäisyys pienenee) ja iskemät osuvat tähtäyspisteen yläpuolelle.

Luodin lähtönopeuden muutos

Luodin lähtönopeus riippuu ruudin lämpötilasta, johon vaikuttaa esimerkiksi ilman ulkolämpötila ja piipun kuumeneminen useiden peräkkäisten laukausten seurauksena sekä kitkakertoimen nouseminen piipun sisällä, esimerkiksi piipun likaantuessa.

Ilman lämpötila, -paine ja ilman vastus

Ilmassa lentävä luoti törmää jatkuvasti lentoradallaan ilmapartikkeleihin, jotka hidastavat sen lentoa. Mitä suurempi on luodin nopeus, sitä suurempi on myös ilmanvastus. Luodin nopeuden lähestyessä äänen nopeutta suhteellinen ilmanvastus on suurimmillaan.

Mitä tiheämpää ilma on, sitä enemmän se hidastaa luodin lentoa. Lämmin ilmamassa on harvempaa kuin kylmä ilmamassa, missä ilmapartikkelit ovat pakkautuneina lähemmäs toisiaan. Mikäli ase on kohdistettu 0 °C:n lämpötilassa ja ampuja ampuu -30 °C:n lämpötilassa, iskemä jää maalin alle. Ilmamassan tiheyden kasvaessa kasvaa myös sen luodin lentoa hidastava vaikutus. Lämpötilan muutoksesta johtuvalla ruudin lämpötilan muuttumisella on ilman tiheyden muuttumista suurempi vaikutus osumapisteeseen.

Mitä korkeammalla merenpinnasta ollaan, sitä harvempaa ilma on. 100 metrin korkeudella merenpinnasta kohdistetun aseen iskemät osuvat maalin alle merenpinnan tasossa ammuttaessa johtuen kasvaneesta ilmamassan tiheydestä.

Ilmamassan tiheys kasvaa myös ilman kosteuden lisääntyessä. Ilmanpaineen merkitys luodin lentorataan on häviävän pieni ja alkaa korostua vasta tarkka-ampujan tehokasta käyttöetäisyyttä suuremmilla ampumaetäisyyksillä.

Luodin ilmanvastus määräytyy luodin kokonaispinta-alasta sekä luodin muodosta. Luodin kärjen ja peräosan muodolla on suuri merkitys luodin ballistisille ominaisuuksille. Luodin ballistisia ominaisuuksia ilmaistaan ballistisella kertoimella. Saman kaliiperisten aseiden luotien osalla niiden ballistiset kertoimet voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Mitä suurempi ballistinen kerroin on, sitä suoremmin ja nopeammin luoti lentää.  Hyvällä ballistisella kertoimella saadaan luodille lyhyempi lentoaika, jolloin se on lyhyemmän ajanjakson alttiina ilmakehän ilmiöille. Tällöin osumistodennäköisyys erityisesti pidemmillä etäisyyksillä ammuttaessa kasvaa.

Tuulen vaikutus

Tuuli on eniten luodin lentorataan vaikuttava yksittäinen ilmakehän ilmiö. Sen vaikutus luodin lentorataan korostuu ampumaetäisyyden kasvaessa. Luodin lentoajan kasvaessa ja luodin hidastuessa tuuli vaikuttaa siihen pidemmän aikaa kuin lyhyemmillä ampumaetäisyyksillä. Tuulen suuntaan ja voimakkuuteen vaikuttavat myös maaston muoto ja peitteisyys. Aukeilla alueilla tuuli pääsee puhaltamaan vapaasti. Metsät, kalliot, mäet ja kumpareet muuttavat tuulen suuntaa ja hidastavat sen liikkeitä.

Kiertopoikkeama

Kiertopoikkeama johtuu aseen piipun rihlojen aikaansaamasta luodin pituussuuntaisesti tapahtuvasta pyörimisliikkeestä. Kiertopoikkeama vie luotia oikealle ja vaikuttaa tyypillisesti vasta yli 300 metrin etäisyyksille. Sen vaikutus on melko vähäinen, esimerkiksi 7.62 RK, noin 1 cm/300 m ja 3 cm/500 m.

Sako Ballistics Calculator

Edellä kuvattuihin ulkoballistisien muuttujien vaikutusten laskemiseen on kehitetty ilmaisia kännykkäsovelluksia, kuten SakoBallistics v2.0.0. Löydät sen Android-versiona Google Play -kaupasta ja vastaava on ladattavissa myös Applen App Storessa.

Ohjelma on todella helppokäyttöinen, joskin englanninkielinen ja vaati hieman ensin silmäilyä. Suomenkieliset käyttöohjeet löytyvät täältä. 

Ohjelmassa määritetään mm. nämä muuttujat ja saadaan suoraan vastaus osumapisteen muutoksesta senttimetreina ja tähtäinkiikarin säätöarvoina eli ”naksuina”:

Tuulen (Wind) suunta kellotaulun ympyrältä, esim. 10 o’clock

Ampumiskulma (Shooting Angle) ylä- tai alaviistoon, esim. 15° ylärinteeseen

Etäisyyttä (Range) maaliin voidaan säätää liukujanalla metreissä

Tuulen (Wind) voimakkuus m/s

Ilmanpaine (Air Pressure) mbar

Lämpötila (Temperature) astetta celsiuksissa