lauantai 1. syyskuuta 2012

Metsastyksenmoraali.com


Virtuaalinen hatunnosto uudelle mielenkiintoiselle blogille nimeltään Metsästyksen moraali. Sivustolla on tartuttu peruskysymyksiin rohkealla ja haastavalla otteella. Anteeksi ei pyydellä, eikä anneta. Perkele, miksi pitäisikään, kun ei ole mitään hävettävää!

Metsästäjiä ja ampumaurheilijoita on jo pitkään pidetty joissakin piireissä toisen luokan kansalaisina. Media ja ääriliikkeet luovat meistä varsin erikoista kuvaa. Kun kukaan ei väitä vastaan, niin paskapuheetkin muuttuvat todeksi.


Blogin omin sanoin:

Metsästäjät ovat raakoja sadisteja, jotka nauttivat eläinten tappamisesta huvikseen. Tämän tyyppisiin ja vielä pöyristyttävimpiin väitteisiin törmää tämän tästä, joskus jopa ihan aikuisen ihmisen sanomana. Näin ajatteleva on joko toivottoman tietämätön tai uskomattoman tyhmä.

Tämän kirjoitussarjan tarkoituksena on jakaa asiallista tietoa metsästyksen perimmäisistä kysymyksistä ja antaa vastauksia niitä hakeville. Patologiseen pahansuopuuteen tai ideologiseen idiotismiin tällä tuskin on sanottavaa vaikutusta.


.

torstai 30. elokuuta 2012

Chateaubriand eli Châteaubriant


Sadannen riistareseptin kunniaksi tehdään nyt ranskalaisen keittiön todellinen klassikko. Chateaubriandin syntyhistoriasta on kaksi eri teoriaa. Yleisemmän tarinan mukaan Ranskan romantiikan ajan kuuluisimman kirjailijan François-René de Chateaubriandin kokki olisi tämän reseptin isä. Tämän tarinan alku juontaa kuitenkin vasta kolmekymmentä vuotta tekijän kuoleman jälkeen julkaistuun kirjaan. Toinen kirjoitusasu ”Châteaubriant” viittaa samannimiseen kaupunkiin Luoteis-Ranskassa, jonka ympäröimä maaseutu tunnetaan korkealuokkaista pihvilihaa tuottavana alueena.

Perinteisesti Chateaubriand valmistetaan naudan sisäfileen paksuimmasta kohdasta. Parempaan lopputulokseen pääsee tietysti riistan lihalla, esimerkiksi hirven tai poron sisäfileestä. Tällä kertaa valmistamme pihvit valkohäntäpeuran fileestä.

Voitele huoneenlämpöinen filee oliiviöljyllä. Hiero pintaan suolaa ja pippuria.
Ruskista liha nopeasti kauttaaltaan voi/oliiviöljyseoksessa kuumassa grillissä.

Nosta liha pannuun.
Lisää pannuun reilusti oliiviöljyä ja voita, sekä timjamia ja valkosipulia.
Laita pannu esilämmitettyyn uuniin, 220 astetta n. 8 minuutiksi (riippuen fileen paksuudesta ja halutusta kypsyysasteesta). Kääntele lihaa ja voitele sitä parin minuutin välein.
Nosta liha lepäämään muutamaksi minuutiksi lusikan päälle.
Leikkaa liha paksuiksi pihveiksi. Mausta suolalla ja pippurilla.
Perinteisesti Chateaubriand tarjotaan béarnaisekastikkeen kanssa, mutta tällä kertaa valmistin smetanakastikkeen. Lisukkeena marinoituja uusia perunoita.

maanantai 27. elokuuta 2012

Karhujahti Sallassa 20. – 26. 8.

Kuvassa on noin 15 cm leveä ison uroskarhun jälki. 


Tällä kertaa siirryimme karhujahtiin Sallaan Vilmatunturin ympäristöön, aiempien vuosien Suomussalmen Raatteentien sijaan. En tiedä oliko siirtymisemme virhe, koska karhuja emme varmuudella nähneet, joitakin epäselviä tilanteita, jälkiä ja jätöksiä toki. Tavanomaiseen tapaan vedimme lankoja ja lanasimme metsäautoteitä. Aamuyöstä tarkistimme langat tuoreiden jälkien toivossa, siirryimme passeihin ja haravoimaan aluetta kolmen koiran voimin.  Kokonaisuudessaan reissu oli kuitenkin mieleenpainuva ja onnistunut, kansanviisauskin sanoo: ”karhua kannattaa pyytää vaikkei saisikaan”.

Dodgekin selvisi nyt ensimmäistä todellisesta maastotestistään kunnialla. Sateiden vuoksi metsäautoteillä auto möyri välillä alustaansa myöden mudassa ja onnistui ylittämään pahaltakin näyttäviä kohtia, joista tie oli poikki siltarummun romahdettua tulvan seurauksena. Seuraavat näytön paikat tullevat viimeistään lumisilla auraamattomilla metsäautoteillä.

Ajatuksia toki herätti, että Suomussalmella saatiin samaan aikaan useampi nalle eräksi tänä vuonna, kun emme olleet paikalla, vaikkakin huhuja haaskan käytöstä yms. kuului heti tuoreeltaan. Varmoina huhuina kuulimme myös parin kolmen karhun salakaadoista (villeimmät jopa 11 kaatoa) kesällä Sallassa, joka omalta osalta selittänee tuoreiden havaintojemme niukkuuden. Ajatuksia herätti sekin, että samaan aikaan Etelä-Pohjanmaan karhujahdin ampuja ei halunnut nimeään julkisuuteen, mutta Lapissa salakaatajakin on sankari.

.