Kausi avattu

Kyyhkysjahti

Työntäyteisen kesän jälkeen on vihdoinkin metsästyskausi saatu rivakasti käyntiin. Elokuun 15. päivä pääsin pellonlaitapassiin kyyhkyjahtiin. Hieno päivä ja kyyhkyjäkin kohtuullisen paljon liikenteessä, mikä voisi mennä pieleen?

Tällä kertaa saatiin jopa saalistakin. Kaikki tosin kaverin kylmän viileän ”laaki ja vainaa” tasoisen ammunnan tuloksena. Itse en voinut kuin ihmetellä kuinka vaikeasta lajista on oikeasti kyse. Vaikka kuinka yritin petrata, olin tilanteessa kuin tilanteessa auttamattoman myöhässä. No, täytyy toivoa, että kutsuja tulee myös jatkossa ja sillä aikaa yrittää harjoittelemalla saada myös haulikko haltuun…

Karhujahti

Kauas on pitkä matka. Tässä tapauksessa mittariin humahti menomatkalla 940 kilometriä. Niinpä oltiinkin siis viikko (22.-27.8.) Kittilässä. Karhujahti on aina se mitä kesällä odotetaan eniten.

Aamuöisiä herätyksiä reilusti ennen auringonnousua.

Tervasvalkeat erämaassa

Kiireettömät ruokailuhetket mökillä

Välillä pysätynyt tunti meditoivaa odottelua passissa ja sitten yhtäkkiä tiukkoja adrenaliinin täyteisiä hetkiä, kun tilanne saadaan vihdoin päälle.

Mikä voisi olla parempaa jahtia? Upea luonto, jännittävät hetket aamuhämäräisessä metsässä ja päivän kokemusten jakaminen illalla ruoan ja viinin kanssa.

No, olisihan se tietysti ”enemmän kuin sata jänistä”, jos vielä se karhukin saataisiin. Ehkäpä jo ensivuonna.

Siihen asti nähdään taas nalleunia...

Björnen sover, björnen sover i sitt lugna bo.

Han är inte farlig, bara man är varlig,

men man kan dock, men man kan dock

honom aldrig tro.

EKA Swede 10 -kääntöveitsi

Tunnustan, minulla on ehkä linkkariaddikti. Jatkuvasti tulee kuljettua kääntöveitsi taskussa niin töissä, kuin vapaa-aikanakin. Joskus kuljin Leatherman-monitoimityökalun kanssa, mutta nyt se on löytänyt paikkansa auton hansikaslokerosta, koska käytännössä ainoa päivittäin tarvitsemani työkalu on terä. Viimeiset viisitoista vuotta lähes joka paikassa mukanani on kulkenut pieni Gerber-kääntöveitsi.

En voi oikeastaan moittia Gerberiäni mistään. Se on uskollisesti palvellut ja täyttänyt paikkansa monet kerrat. Pienestä koostaan ja terän muotoilusta johtuen siinä on ollut kuitenkin selvät rajoitteensa. Vuolemiseen se ei ole soveltunut kuin korkeintaan makkaratikun tekoon ja toisaalta keittiöveitseksikin vain nuotiomakkaran viiltojen vetoon.

Kun näin ensimmäistä kertaa kaverillani käytössä EKA Swede 10 -kääntöveitsen olin myyty siihen paikkaan. Itselläni on todella hyviä kokemuksia EKA G3 SwingBlade -yhdistelmäveitsistä. Olen hankkinut niitä kaksin kappalein, kun kuumimpaan peurasesonkiin tarve on päivittäin ja toisen ollessa tiskissä on toinen aina repussa mukana.

EKA G3 SwingBlade -yhdistelmäveitsi on kaksiteräinen kääntöveitsi. Terien pituudet ovat 10 cm ja 8 cm.

SwingBlade on kaksiteräinen kääntöveitsi. Veitsen koverateräinen ja tylppäkärkinen terä on suunniteltu aukaisuteräksi suolistettaessa ja ”piirtämiseen” nylkemisessä. Toinen terä on normaali metsästysveitsen terä, jolla esimerkiksi nylkeminen sujuu mallikkaasti. EKA SwingBlade on aivan ehdoton työkalu metsässä ruhon perkaamiseen ja muuhun esikäsittelyyn. Terä on valmistettu tunnetusta ja laadukkaasta ruotsalaisesta Sandvik 12C27 teräksestä.  EKA:n terän kovuus on 57-59 HRC, joka on tyypillistä (Marttiini Jätkänvuolu) puukkoa 54-56 HRC merkittävästi parempi. Nylkiessä pehmeäteräinen veitsi/puukko tylstyy todella nopeasti ja usein näkee puukkoja teroitettavan useampaankin kertaan nylkemisen aikana.

Mutta takaisin EKA Swede 10 -kääntöveitseen. Nyt olen siis löytänyt todella laadukasteräisen (samaa Sandvik 12C27 terästä) ja tukevan kääntöveitsen. Veitsen joka soveltuu kaikkeen mihin Gerberinikin, mutta ei jää pelkästään kirjeiden, pakkausten ja pahvilaatikoiden aukaisemiseen. EKA Swede 10:llä onnistuu vuolemine lähes siinä missä perinteisellä suomalaisella puukolla ja kaiken lisäksi terä soveltuu metsästys- ja kalastusveitseksi paremmin kuin puukko.

EKA Swede 10 on raskaansarjan kääntöveitsi. Terän pituus on 9 cm.

EKA-veitsen voi laittaa tiskikoneeseen, joten se on käytännössä paljon helppohoitoisempi ja hygieenisempi riistankäsittelyssä sekä ruoanlaitossa kuin perinteiset kääntöveitset tai puukot. Swede 10 -kääntöveitsi on käteen sopivaksi muotoiltu ja proflex-kahvasta saan pitävän otteen, vaikka verisin käsin.  Terä on jo tehtaalla teroitettu erittäin teräväksi, joten se on heti käyttövalmis. Veitsen mukana tulee vyökotelo. EKA -veitsillä on 10 vuoden takuu.

EKA Swede 10

Terän pituus 90 mm
Terän paksuus 2,8 mm
Pituus avattuna 210 mm
Pituus taitettuna 119 mm
Paino 130 g

Sorsanpesän teko-ohjeet

Tarvikkeet:

Minkkiverkko leveys (60-100 cm) 105 cm 

Puutarhaverkko leveys (60-100 cm) 147 cm 

Lautaa 4-5” verkon leveyden verran 

Pahnoja, kortetta tai heiniä  

Sinkilöitä, eli aspeja 

Pätkä kattohuopaa tai sokkelikaistaa pesän pituuden mukaan 

Muoviputkea, limsapullon pätkä, muovia tai peltiä kiinnitystapin ympärille nosuesteeksi. 

2 naulauskulmaa pesän kiinnittämistä varten 

Pieniä nippusiteitä tai rautalankaa. 

Ruuveja 

Salko kiinnitykseen n. 3-3,5 m 

Leikkaa minkkiverkosta 105 cm pätkä ja pyöräytä putkeksi siten, että kaksi ruutua tulee päällekkäin. Kiinnitä taittamalla verkon päät tai esim. c-sinkilöillä.

Kiinnitä lauta putken ulkopuolelle sinkilöillä.

Kiinnitä puutarhavarkon pää lautaan ja aseta pahnoja verkkojen väliin. Rullaa pesää siten, että pahnat jäävät tiukasti verkkojen väliin.

Aseta huopasoiro pesän yläpuolelle estämään varislintujen kaivamista. Antaahan tuo pienen sateensuojankin. Soiron voi laittaa pahnakerroksen ulko-tai sisäpuolelle. Ulkopuolella suojaa paremmin myös sateelta. Sisäpuolelle asennettuna ei näy ja on siten paremman näköinen.

Kiinnitä puutarhaverkon toinen pää verkkoon. Varmista, ettei laudan päälle jää paljoa täytteitä ne, hankaloittavat kiinnitystä, mikäli käytetään naulauskulmia.

Tunge putken alapuolelta ylipursuavat pahnat verkkojen väliin.

Leikkaa puutarhaverkosta soiroa siten, että siitä tulee ”piikkikampa”

Kiinnitä piikkikammat kumpaankin päähän yläpuolelle nippusiteillä tai rautalangalla. Myös keskelle pesää voi kiinnittää pituussuntaisen piikkikamman. Siitä voi hieman taittaa piikkejä harittamaan.

Jotkut tekevät ulkopuolen verkon 20 cm leveämmästä ja leikkaavat viimeisen pitkittäislangan pois ja kääntävät piikit ylös. Näiden piikkien tarkoituksena on hankaloittaa varislintujen ja lokkien istumista pesän päällä.

Sijoita pesä veden puolelle rannan suuntaisesti.  Pesiä voi olla melko taajassakin.

Käytä kiinnityseen esim. naulakulmia ja ruuveja. Pesään voi askarrella myös useamman jalan tai esim. a-pylväät.

Estä pienpetojen kiipeäminen pesään käyttämällä kiinnitystolpassa muovia, peltiä tms.

Täytä pesä 1/3 pahnoilla tai heinillä. Heinillä on tässä sisustuksessa parempi maine. Voit muotoilla Putken keskelle valmiiksi pesän ja laittaa muutaman sorsanhöyhenen pesään.

Aloita kevät ruokinta heti sulapaikkojen auettua. Sulapaikkoihin alle 50cm syvyyteen tai jään pinnalle pesien lähelle.


Ohjeen värkkäsi  Jani Hänninen, Huntsteel


Lähteet:  Veli-Matti Pekkarinen, http://www.deltawaterfowl.org/what-we-do/henhouses/buildhh.html