Merimetson kotikutoinen suojelu

Merimetso on levittäytynyt ja lisääntynyt erittäin voimakkaasti Itämeren rantavaltioiden alueella 1980-luvulta lähtien. Tällä hetkellä Itämeren maissa elää satoja tuhansia merimetsoja (noin 158 100 pesivää paria). Suomessa merimetson pesimäkanta kasvoi 10 parista 16 000 pariin vuosina 1996–2009. Kannan kasvu ja siitä aiheutuneet ympäristötuhot ovat olleet aivan omaa luokkaansa. Kesällä 2013 Suomen merialueilla pesi noin 18 660 paria ja osuus Itämeren maiden pesimäkannasta oli noin 10 prosenttia. Merimetson rauhoitus manner-Suomessa perustuu EU-lainsäädäntöön (lintudirektiivin 9 artikla).

Ympäristöhallinto piilottelee EU-direktiiviviidakossa ja antaa ymmärtää, että se estää merimetsokannan harventamista. Kannan rajoittaminen olisi kuitenkin täysin mahdollista samaisen lintudirektiivin perusteella ympäristöhallinnon itsensä myöntämin poikkeusluvin, jos he eivät vastustaisi asiaa näin jyrkästi. Lupien saanti onkin ollut hankalaa, osin jopa täysin mahdotonta kotikutoisen ja asenteellisen direktiivitulkinnan takia.

Kuitenkin vuosina 2001 – 2006 lintudirektiivin 9 artiklan perusteella EU-maissa tapettiin poikkeusluvalla 234 937 merimetsoa. Pelkästään Ranskan osuus tästä oli 132 388 yksilöä. Tanskassa vuonna 2011 pesivää parimäärää vähennettiin 40 000 yksilöstä 25 000 yksilöön estämällä lisääntymistä.

Merimetsokantojen rajoittaminen poikkeusluvilla olisikin täysin mahdollista myös Suomessa lintudirektiivin 9 artiklan 1 kohdassa mainituilla ehdoilla:

"Jäsenmaat voivat, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole poiketa 5, 6, 7 ja 8 artiklasta seuraavin perustein: 

a) kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi 
- lentoturvallisuuden turvaamiseksi 
- viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan 
vakavan vahingon estämiseksi, 
- kasviston ja eläimistön suojelemiseksi;"

Merimetsojen aiheuttamat tuhot saaristoluonnolle eivät siis ole EU:n syytä, vaan omien pienien vihreiden virkamiestemme tekosia.

Lähteitä:

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Lajien_seuranta/Merimetsoseuranta

http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/merimetso.shtml

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/yleist%C3%A4/tilaajapalvelu/jakelu/reipas-ministeri-1.68485

http://fi.wikipedia.org/wiki/Merimetso

Tämän syksyn ensimmäinen trofee

Tänään on sateinen päivä, eikä metsällekään viitsi lähteä. Kaikkihan tietävät mitä sadepäivinä tehdään, mutta yksin kotona ollessa täytyy tyytyä käsitöihin ;) Jahtikausikaan ei ole alkanut aivan suunnitelmien mukaisesti ja seinälläkin olisi vielä tilaa uusille trofeille.

Onneksi löysin sopivan askartelusarjan jo viime viikolla juurikin tällaisia hetkiä varten. Tämän tekemiseen ei tarvitse polttaa ruutia, eikä edes haistella liimaa.  Cardboard Safari –trofee on kierrätysaaltopahvinen trofee-rakennussarja (48 x 65 x 56 cm, 0,71 kg) ja valmiina varsin näyttävä sisustuselementti.

Osat on tarkasti leikattu laserilla irti pahvista, joten ne sopivat hyvin yhteen, rakentelu on helppoa ja tuloksena tukeva kokonaisuus. Aikaa kasaamiseen kului noin vartin verran. Valikoimaan kuuluu myös mm. saksanhirvi, sarvikuono ja norsu.

Hyvä lahjavinkki metsästäjälle, jolla on jo kaikkea, paitsi komea trofee ;)

www.coolstuff.fi

Pojasta keittäjäksi

Kauan odotetut paperit, eli tutkintotodistus saapui viimein postissa. Nyt se on siis virallista, Jannesta tuli keittäjä :) Projekti alkoi 2013 helmikuussa Ravintola Henriksissä valekokkina työhön tutustuessa. Epävirallinen kokkailu jatkui päivittäin uutta oppien, kunnes toukokuussa sain opiskelupaikan TAKKissa.

Seuraavaksi kesäksi onnistuin pääsemään työharjoitteluun monipuoliseen ja kauniiseen Vaihmalan Hoviin. Teoriaopintopyrähdyksen jälkeen palasin syksyllä Henriksiin uuden keittiömestarin oppiin. Seuraavaksi olikin vuorossa Ravintola Näsinneula Tampereen keittiömaailman huipulla. Sydäntalven selkä taittui idyllisessä kauppahallin ranskalaisbistrossa Ravintola 4 Vuodenajassa. Ja sen jälkeen sain vielä kerrata Näsinneulan oppeja keväällä.

Varsinaiset teoriaopinnot tulivat valmiiksi juhannukseen mennessä ja projekti jatkui syventävillä opinnoilla koko kesän ajan kylmänä tarjoiltavien ja fine dining –ruokien osalta, suorituspaikkana ravintola Hella & Huone. Valinta osoittautuikin erittäin onnistuneeksi, sillä Hella & Huone on maan parhaita illallisravintoloita, jossa annoksia tehdään innovatiivisesti ja yllätyksellisesti skandinaavisella tyylillä, ranskalaisesta perinteestä ammentaen. Iso kiitos Artolle, Juholle, Matille ja Humbertolle luottamuksesta ja kärsivällisyydestä.

Nyt on siis ravintolakokkauksen alkeet hallussa ja seuraavan etapin mietintään jatkuu (hetken huokaisten) taas tänään peurapassissa istuen.