Zeiss VICTORY HT 3-12x56 T* testi

Carl Zeissin markkinointimateriaali julistaa uuden VICTORY HT – kiikaritähtäinsarjan yhtiön historian valovoimaisimmiksi. Mallien valonläpäisyn kerrotaan yltävän 95 prosenttiin ja jopa yli sen.  Koko loppuvuoden peurakytiksillä olen yrittänyt testata mitä tämä lupaus käytännössä merkitsee Zeiss VICTORY HT 3-12x56 T*:n osalla.

Vertailukohteet ja –olosuhteet.

Suoritin vertailun aidoissa testiolosuhteissa peurankytiksen ohella, useilla eri kerroilla. Testit toteutin parivertailuina siten, että molemmilla tähtäinkiikareilla saattoi katsoa vuoronperään viivytyksettä. Vertailupareina toimivat jo aiemmin testaamani Meopta Meostar R1 3-12x56 RD, Zeiss Victory Diavari 2,5-10x50 T* ja Zeiss Victory Varipoint 3-12x56 T*.

Testin aikana metsät ja pellot olivat paksun lumen peitossa. Kuutamokin paistoi puolen ja täydenkuun välillä. Vaikka joinakin kertoina taivas oli kokonaan pilvessä, saattoi näillä huipputason tähtäinkiikareilla nähdä ampua läpi yön.  Niinpä ennakkoon suhtauduinkin hieman varauksella, siihen mitä lisää näissä olosuhteissa Zeiss VICTORY HT 3-12x56 T* voisi tarjota. Testissä pääsin kuitenkin tarkastelemaan vertailupareja useiden tuntien ajan aidoissa olosuhteissa ja todella yllätyin havainnoista.

Testiolosuhteiden ja intensiivisyyden osalta ero Nokian ampumaradan Hämärähommiin oli selvä. Vasta aidoissa olosuhteissa useiden tuntien aikana silmät tottuvat riittävästi hämärän olosuhteisiin ja tietyt huippuominaisuudet nousevat esiin.

Havainnot ja tulokset

Meopta Meostar R1 3-12x56 RD:n verrattuna Zeiss VICTORY HT 3-12x56 T*on ulkoisesti samankokoinen, mutta painoltaan kuitenkin kevyempi (640 g vs. 573 g). Zeissin silmäväli on 9 cm, kun Meoptalla se jää 7,5 cm. Tähtäinkuvan kirkkaudessa Zeis vetää selvästi pidemmän korren, kuten punapisteen pienuudessa.

Selvin ja dramaattisin ero muodostuu kuitenkin yksityiskohtien erottelukyvyssä. Zeiss VICTORY HT 3-12x56 T*:n kyky piirtää hämärässä terävästi yksityiskohtia on aivan omaa luokkaansa. Siinä missä Meoptalla näkee kuusen yhtenä tummana möykkynä, voi VICTORY HT:llä erottaa oksia ja jopa neulasia. Tämä yksityiskohtien tarkka piirto korostui erityisesti pidemmillä matkoilla ja kuunvalon luomissa varjokohdissa.

Peuran kohdalla ero on myös siinä, että Meoptan kaksiulotteisempi silhuetti, ei erotu taustastaan yhtä selvästi, kuin VICTORY HT:n kolmiulotteisempi ja sävykkäämpi hahmo. Selvää kun on, että terävämpään yksityiskohtaisempaan kuvaan on helpompi tähdätä tarkemmin. Kävi jopa niin, ettei Meoptalla pystynyt erottamaan paikallaan olevaa valkoista jänistä hangelta, kun VICTORY HT:llä olisi voinut korjata jänispaistin ilman isompia haasteita.

Verrattaessa VICTORY HT:tä Zeiss Victory Diavari 2,5-10x50 T*:n olivat tulokset pitkälti samankaltaisia, kuin Meoptalla, sillä erotuksella, että Victory Diavarin tähtäinkuva oli tummempi. Yksityiskohtien tarkassa erottelussa VICTORY HT oli kuitenkin selvästi parempi.

Vaikea kuvitella tilannetta jossa VICTORY HT:llä näkisi ampua peuran, mutta Zeiss Victory Varipoint 3-12x56 T*:llä ei. Erot nimenomaan valoisuudessa olivat pienet ja osin jopa vaikeasti havaittavissa. Kuitenkin myös näiden kahden huippukiikarin osalta VICTORY HT osoittautui paremmaksi juuri sävykkäämmän, vähemmän pikselöityvän kuvan ja tarkempien yksityiskohtien ansiosta. Kaiken lisäksi VICTORY HT:n kanssa katselukiikareiden tarve/käyttö vähenee oleellisesti.

Testisarjan jälkeen jäi hieman outo olo. Olin löytänyt hämäräkiikariin uusia ominaisuuksia joita en ollut tiennyt kaipaavani. Aiemmin käyttämäni huipputason tähtäinkiikarit olivat nyt yhtäkkiä osoittautuneet hieman vaillinaisiksi ja vajaiksi. Tähän asti olin pärjännyt tähtäinkiikareillani varsin hyvin ja todennäköisesti ne kestävät vielä lastenlapsillekin asti, mutta nyt haluan kytikselle mieluiten Zeiss VICTORY HT 3-12x56 T*:n.

Tekniset tiedot

Suurennos	3x	12x
Vaikuttava objektiivin halkaisija	44 mm	56 mm
Ulostulopupillin halkaisija	14,9 mm	4,7 mm
Hämärälukuarvo	8,5	25,9
Näkökenttä 100 metrillä	12,5 m	3,5 m
Objektiivin katselukulma	7,2 °	2 °
Diopterikorjaus	+2 | -4 dpt
Silmäväli	90 mm
Parallaksivapaa	100 m
Ristikon säätöalue 100 metrille	120 cm
Säätö per klikkaus 100 metrille	1 cm
Keskirungon läpimitta	30 mm
Okulaariputken läpimitta	42 mm
Objektiiviputken läpimitta	62 mm
Päällyste	LotuTec®/T*
Täyte	typpi
Vesitiiviys	400 mbar
Toimintalämpötila	-25 | +50 °C
Pituus	347 mm
Paino valaistulla ristikolla	ilman sisäkiskoa 573 g, sisäkiskolla 598 g

Ristikko 54

Ristikko 60

Ristikko RAPID-Z™ 5

VICTORY HT:n tähtäinristikko on toisella kuvatasolla. Tähtäyspiste ei siis suurene zoomausta muutettaessa, vaan pysyy aina samana, näin ollen tähtäyksen kattavuusmitta ei ole riippuvainen zoomauksesta.

Hyvää Joulua!

Terveiset ravintoketjun huipulta toivottaa kaikille lukijoilleen maistuvaa joulua ja tarkkoja riistalaukauksia Valkean joulun tahdissa!

I'm dreaming of a white-tail deer,

as I am stalking in the snow.

Where the treetops whistle

and hunters listen

to hear entering the doe.

I'm dreaming of a white-tail deer,

with every greeting that I send.

May the deer meet a most graceful end

in the final calling from my friend.

Lihan ruiskusuolaus ja syvämarinointi

Lihan suolaaminen käy useammallakin tavalla: kuivasuolaamalla, upposuolaamalla eli peittosuolaamalla ja ruiskusuolaamalla. Kuivasuolauksessa hierotaan lihan pintaan karkea merisuolaa noin 5 % lihan painosta ja annetaan suolaantua tarvittava aika lähellä nollan lämpötilaa (10 kg kinkku -> reilu kolme viikkoa), tämän jälkeen pintasuolaisuus vielä liotetaan kylmässä vedessä (10 kg kinkku -> viikko). Upposuolaaminen käy jääkaapissa 10 % suolaliuoksessa. Tarkemmin upposuolauksesta villisian joulukinkku –blogauksessa.

Ruiskusuolaus ja syvämarinointi sopivat hyvin joulukinkun, paistien, fileiden ja pihvien maustamiseen. Etuna muihin menetelmiin on nopeus sekä tasaisempi ja mehukkaampi lopputulos.

Ruiskusuolaus

Ruiskusuolaus tapahtuu yksinkertaisesti ruiskuttamalla lihan sisään suolaliuosta. Ruiskusuolaus auttaa sitomaan vettä lihan rakenteisiin ja näin lihasta tulee mehukkaampaa ja mureampaa kypsänä. Lisäksi suola tietysti myös parantaa lihan makua. Ruiskusuolauksessa käytetään 10 % suolaliuosta, eli litraan vettä on sekoitettu 1 dl (120 g) merisuolaa. Liuosta käytetään noin 1 dl jokaista lihakiloa kohden. Suolaliuos ruiskutetaan lihan sisään pieninä annoksina tasaisesti pistokohtia vaihtaen. Lihan annetaan tasaantua jääkaapissa noin vuorokauden ennen paistamista.

Syvämarinointi

Syvämarinointi on käytännössä ruiskusuolausta, mutta suolaliuokseen on sekoitettu mukaan marinointiaineita. Marinointiseos koostuu useimmiten makuaineista (yrtit, mausteet), suolasta, sokerista (siirappia, hunajaa, hedelmäsokeria) ja pienestä määrästä kuumennuksen kestävää ruokaöljyä.

Marinointiseos

½ litraa vettä
½ dl merisuolaa
1 rkl siirappia
4 rkl ruokaöljyä
mausteita ja yrttejä

Kuumenna vesi kiehuvaksi, sekoita joukkoon suola ja siirappi. Lisää mausteet ja yrtit maustepussissa tai siivilöi valmis neste. Tärkeää on, ettei valmis liuos sisällä ruiskuneulaa tukkivia maustejäämiä. Keitä hiljalleen vartin verran ja anna jäähtyä huoneen lämpöön. Poista maustepussi ja jäähdytä seos jääkaappikylmäksi ennen ruiskutusta. Öljy sekoitetaan voimakkaasti vatkaten (tehosekoitin) juuri ennen syvämarinointia.