tiistai 9. syyskuuta 2014

Ulkomaalaiset eläinsuojelijat Afrikassa, tapaus savanninorsu.



Eläinsuojeluharrastajat ovat käynnistäneet viime viikkoina mittavan mediakampanjan täällä meillä Suomessakin safarimetsästystä, trofeemetsästystä ja yleisemmin metsästysmatkailua vastaan. Nyt lienee syytä katsoa mitä he ovat saaneet toimillaan tähän mennessä aikaiseksi. Tässä kohtaa esimerkkinä toimikoon norsu.

Eläinoikeusharrastajat ovat jo vuosia häirinneet ja painostaneet hallituksia monissa Afrikan maissa. Esimerkiksi Botswanassa norsujen metsästys lopetettiin ulkopuolisen (ja epädemokraattisen) lobbauksen seurauksena. Tällä hetkellä Botswanassa on alueita, jotka ovat nopeasti muuttumassa autiomaiksi ylisuurten norsupopulaatioiden seurauksena.  

Norsu voi helposti syödä 150kg lehtiä päivässä. Keskimääräisen lauman koko Botswanassa on 30 yksilöitä, joka tarkoittaa noin 4,5 tonnia ruokaa päivässä. Yksi lauma kuluttaa siis 1,65 miljoonaa kiloa kasvustoa vuodessa. Tämä ei kuitenkaan ole ongelman ydin. Norsut katkovat, murskaavat ja kuorivat puita syödessään. Monin paikoin metsät ovat muuttuneet harvoiksi autioituviksi pusikoiksi. Näin rajusta ekosysteemin muutoksesta kärsivät ihmisten lisäksi koko biotooppi.



Norsut ovat sympaattisia eläimiä, mutta erittäin tuhoisia elinympäristöilleen, varsinkin jos niiden elinpiiriä rajataan aitauksin (vaikka alueet olisivat isompia kuin jotkut Euroopan valtiot). Kiitos eläinoikeusharrastajien on Botswanassa nyt suuria maa-alueita, jotka eivät mahdollisesti koskaan toivu tästä ”suojelusta”. Länsimaisten luontoaktivistien halusta pelastaa maailma ja saada hyvä omatunto, maksaa nyt Botswanan köyhtynyt kansa.




Kaiken lisäksi Botswana kuuluu vesivaroiltaa kuivimpien maailman maiden joukkoon. Yksi norsu tarvitsee 50 litraa vettä päivässä pysyäkseen hengissä. Norsulauma kuluttaa vuodessa siis yli puoli miljoonaa litraa vettä. Yksipuolisen ”suojelun” seurauksena tässä jatkuvasti autioituvassa maassa on nyt arviolta yli 200.000 norsua. Norsuja on yksinkertaisesti paljon enemmän kuin luonnon kantokyky kestää. Jostain syystä tämä koko biodiversiteettiä koskeva katastrofi ei tunnu kiinnostavan eläinoikeusharrastajia länsimaissa. Saivathan he norsun ”pelastettua” ja nyt voidaan jatkaa metsästyksen mustamaalaamisella.  

Norsuilla on hyvin vähän jos yhtään luonnollista vihollista. Ainoastaan ihmiset voivat pitää vinoutuneen norsupopulaation kurissa. Aidatut suojelualueet ovat häirinneet ja estäneet monien lajien luontaista muuttoliikettä ja ylisuuret populaatiot kärsivät norsujen aiheuttamista tuhoista. Luonnon tasapaino ei siis pääse toteutumaan näillä suojelualueilla. Meillä on kuitenkin vastuu norsuista ja samalla kaikista eläimistä ja kasveista näissä kansallispuistoissa. Vain rajoittamalla (metsästämällä) ylisuurta norsukantaa voimme antaa autioituvan maan pensaille mahdollisuuden aloittaa yli satavuotisen urakan kasvaa jälleen kerran puiksi ja metsäksi.

Täältä Euroopasta käsin tulee helposti niputettua koko Afrikka samaan kasaan. Alueelliset erot ovat kuitenkin valtavia. Kenia ja Lesotho eroavat toisistaan paljon enemmän kuin Portugali ja Ruotsi. Syyllistymme helposti ajattelemaan, että ongelmat siellä jossain Afrikassa johtuvat huonosta hallinnosta, korruptoituneista johtajista ja sisällissodista. Tätä kaikkea on Afrikassa, mutta ei kuitenkaan kaikkialla, saati kaiken aikaa kaikkialla. Meistä on helppoa ymmärtää etteivät kaikki Portugalin metsästyskäytännöt ja lait sovellu sellaisinaan Ruotsiin. Joten ei liene myöskään tarkoituksenmukaista vaatia samoja metsästyslakeja Lesothoon kuin on Keniassa. Miksi sitten eläinoikeusharrastajien organisaatiot vaativat Keniaa ja Tansaniaa tekemään samankaltaisia muutoksia, vaikka ongelmat ovat tyystin erilaisia?

Afrikan eläimistöllä ja niiden suojelulla tehdään länsimaissa myös sisäpolitiikkaa tai joissain tapauksissa yhä holhoavaa siirtomaapolitiikkaa. Esimerkiksi Yhdysvaltain viranomaiset kielsivät norsu-trofeiden tuonnin Zimbabwesta kaikilta metsästäjiltä, sen jälkeen kun kolmesataa norsua oli kuollut juotuaan myrkytetyn lähteen vettä. Metsästysmuistojen tuonti kiellettiin, vaikka metsästyksellä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä ja vaikka Zimbabwessa on vähintäänkin yli 40.000 norsua enemmän kuin kansallispuistojen sietokyky kestää.

Kielolla ostettiin hyvää omaatuntoa eläinoikeusharrastajille, mutta ei parempaa elämää eläimille tai ihmisille Afrikassa.



Tämä artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä metsästykseen Afrikassa syvällisesti perehtyneen ammattimetsästäjä Stephen Sutherlandin kanssa.




8 kommenttia:

  1. "Norsuilla on hyvin vähän jos yhtään luonnollista vihollista. Ainoastaan ihmiset voivat pitää vinoutuneen norsupopulaation kurissa. Aidatut suojelualueet ovat häirinneet ja estäneet monien lajien luontaista muuttoliikettä ja ylisuuret populaatiot kärsivät norsujen aiheuttamista tuhoista. Luonnon tasapaino ei siis pääse toteutumaan näillä suojelualueilla."

    Saanko kysyä miksi norsupopulaatio on vinoutunut?? Olisiko syy siinä ettei heillä ole tarpeeksi alueita vaelluksilleen?? Onkohan ihminen vieny ne alueet...ja siitä seurannut tämä epätasapaino. Miten norsu pärjäs ennen ihmisen "säännöstelyä" eikä rikkonut luonnon tasapainoa??

    VastaaPoista
  2. Jep, juuri näin Kake. Koska nykyään norsujen elinalueet ovat niin pieniä, johtuen asutuksesta ja muusta maankäytöstä, niin luonnon tasapaino tarvitsee ihmisen apua ja norsujen säännöstelyä.


    Paluuta tuskin entiseen luonnontilaiseen Afrikkaan on näköpiirissä. Päin vastoin ihmiset ja maatalous näyttävät kokoajan lisääntyvän.

    VastaaPoista
  3. Siis....onko trofeemetsästys on ratkaisu ongelmaan vai??

    VastaaPoista
  4. Kyllä se on varmasti yksi hyvä osa kestävää ratkaisua. Tosin trofeemetsästys on hieman harhaanjohtava termi. Kuvaavampi oli ekologinen luontomatkailu, eli kestävän kehityksen metsästysmatkailu. Näissä jahdeissa ei suin päin ammuta kaikkea mikä liikkuu tai millä on isoin trofee, vaan jokainen eläinyksilö valitaan tarkasti yhdessä riistaviranomaisten kanssa. Käytännössä metsästyskohteeksi valikoituvat esimerkiksi vanhat jo parhaan lisääntymisikänsä ohittaneet yksilöt, jotka olisivat luonnollisesti muutenkin luonnon kiertokulussa poistumisvuorossa tai esimerkiksi viljelyksille/asutuksille haittaa aiheuttavat häirikköyksilöt.

    Toisaalta Afrikassa trofeemetsästys ei ole koskaan pelkään trofeemetsästystä, kaikki kaadetun eläimen osat käytetään hyödyksi raaka-aineina ja ravintona, eikä mitään mene hukkaan.

    VastaaPoista
  5. Ok. ymmärsinkö nyt oikein, että luonnonsuojeliat suojelevat norsuja ja luontoa pönkitääkseen omaa egoa ja trofeemetsästys pelastaa luonnon?

    "Toisaalta Afrikassa trofeemetsästys ei ole koskaan pelkään trofeemetsästystä, kaikki kaadetun eläimen osat käytetään hyödyksi raaka-aineina ja ravintona, eikä mitään mene hukkaan."

    Öö. tämäkö oikeuttaa trofeemetsästyksen???

    VastaaPoista
  6. Jostain syystä haluat yksinkertaistaa monimutkaista asiaa ja oikoa mutkat suoraksi. Ymmärrät varmaankin kirjoituksen sisällön ja tarkoituksen ihan hyvin toisella lukemisella ja pienellä miettimisellä. Mutta vinkiksi sanottakoon, että norsujen fundamentalistinen suojelu on nostanut kannat liian suuriksi ja tästä kärsii paikallinen luonto sekä ihmiset. Luonnollisin tapa vähentää norsujen määrää (koska niillä ei ole juurikaan muita luontaisia vihollisia) on metsästys. Siten on myös mahdollista kerätä rahaa luonnon suojeluun ja paikalliseen elinkeinoon. Kuten monessa Afrikan maassa on tehty.

    http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2014/08/trofeemetsastys-safari-etela-afrikassa.html

    Metsästys on täysin normaalia toimintaa jota ihmiskunta on tehnyt aina. Ei se vaadi mitään erityistä oikeutusta. Se on luonnollista.

    VastaaPoista
  7. Tiedä sitten liian isoista norsukannoista:

    http://oregonstate.edu/ua/ncs/archives/2015/may/global-decline-large-herbivores-may-lead-%E2%80%9Cempty-landscape%E2%80%9D-scientists-say

    Pitäiskö tässä uskoa tiedemiehiä vai trofeemetsästysksen yrittäjää??

    VastaaPoista
  8. Syyllistyt nyt juuri tuohon jutussakin mainittuun ongelmaan, eli niputettua koko Afrikka samaan kasaan. Artikkelissa jonka linkkasit, ei puhuttu Botswanasta, josta yllä oleva blogaukseni kertoo. Jos et asiantuntijaa usko, niin vaikkapa wikipediasta löydät hiemaan tarkempaa tietoa eri maiden norsupopulaatioista.

    Ja ihan yleisellä tasolla suosittelen uskomaan niitä ihmisiä, jotka asuvat alueella, näkevät/kokevat/tuntevat tilanteen ja elävät elämäänsä näiden asioiden kanssa.

    VastaaPoista