Suomen suurin luonnonsuojelurikos Pohjanmaalla

Tuhansia rauhoitettuja eläimiä on tapettu Pohjanmaalla. Rauhoitettuja eläimiä on tapettu ja myyty kansainvälisesti. Järjestäytyneen rikollisuuden lonkerot ulottuvat Suomesta Ruotsin ja Skotlannin kautta ympäri maailmaa. Kyseessä on Pohjoismaiden suurin rikos lajissaan ja huomattava myös koko Euroopassa. Luonnonsuojelulain korvausarvojen perusteella eläinten arvo nousee noin 780.000 euroon. Rikokset ovat jatkuneet useita vuosia, ulottuen myös luonnonsuojelualueille.

Asiantuntijaviranomaisten mukaan on kyseisellä toiminnalla aiheutettu luonnolle merkittäviä vahinkoja. Parinsadan rauhoitetun lajin joukossa on myös sukupuuttoon kuollut laji. Rikosnimikkeinä on ollut luonnonsuojelurikos, metsästysrikos ja veropetos. Tekosarjan motiiveina ovat ahneus, omistamisenhalu ja merkittävä rahallinen hyöty.

Julkisuuteen esitettyjen tietojen mukaan tekijä on tunnetun suomalaisen luonto/luonnonsuojelujärjestön aktiivijäsen. Tapaus tuli julkisuuteen viime kesänä ja siirtyi syyteharkintaan Pohjanmaan syyttäjävirastoon 1.3.2013.

Miksi tästä ei puhuta?

Miksi tämä pöyristyttävä ja poikkeuksellisen laaja kansainvälisesti Suomesta organisoitu rikosvyyhti ei puhuta mediaa ja kuohuta somea? Samaan aikaan mediassa jauhetaan kyllästymiseen asti kolmen suden salakaadosta samalla suunnalla Pohjanmaalla. Susi ei ole edes uhanalainen laji. Suomen sudet ovat osa Euraasian kymmenien tuhansien yksilöiden reunapopulaatiota. Naapurimaassamme Venäjällä näitä samoja susia metsästetään jatkuvasti haittaeläiminä ja niiden kaatamisesta maksetaan myös tapporahaa viranomaisten toimesta.

Vaikka päätekijä onkin luontojärjestön aktiivi, ei julkisuudessa ole kyseenalaistettu luontojärjestöjen toimintaa. Ei myöskään perätä luonnonsuojelujärjestön osuutta tai vastuuta asiassa. Ei vaadita luontoharrastuksen sääntelyä ja tekemistä luvanvaraiseksi. Ei edes paheksuta alaikäisten lasten mukana oloa näiden järjestöjen toiminnassa.

Kaikki jatkuu niin kuin ennenkin, vaikka kyseistä rikosta tutkittaessa on paljastunut toinenkin suurehko vastaavanlaatuinen tapaus Uudeltamaalta. Eri asiantuntijoiden mukaan tämän kaltainen toiminta on jopa yleistä Suomessa.

Olisiko nyt luontojärjestöjen syytä tunnustaa heidän toimintansa ympärillä tapahtuneet rikokset ja sanoutua niistä jyrkästi irti? Eikö heidän tulisi myös kitkeä ensitilassa itse omista joukoistaan tällainen toiminta vai nauttiiko se heidän aktiivijäsenistönsä keskuudessa ns. hiljaista hyväksyntää? Onko tällainen toiminta enemmänkin sääntö kuin poikkeus?

Kaikkia edellä kysyttyjä kysymyksiä on viime päivinä kyselty metsästäjiltä, miksei siis nyt myös hieman sarkastisesti ”luonnonsuojelijoilta”? ;)

Lähteitä:

http://yle.fi/uutiset/satojen_tuhansien_luonnonsuojelurikos_tullin_tutkinnassa/6171540

http://yle.fi/uutiset/harvinainen_luonnonsuojelurikos_syyteharkintaan/6522061

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2012/06/1562906/suomen-laajimmassa-luonnonsuojelurikoksessa-mukana-myos-400-500-vuotta-vanha-elefanttilinnun-muna

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2012/06/1562759/mykistava-rikosloyto-tulli-takavarikoi-10-000-munaa-ja-satoja-lintuja

http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/lehdistotiedotteet/0000_tiedotteet/tiedote_20120608_1/index.html

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/historian-suurin-luonnonsuojelurikos-puolen-miljoonan-euron-korvaus-varastetuista-munista/2012/09/1611118

http://www.hs.fi/kotimaa/Pohjanmaalta+l%C3%B6ytyi+10000+laitonta+linnunmunaa++laaja+rikosvyyhti+ulottuu+Skotlantiin+asti/a1305573511655

http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/lehdistotiedotteet/0000_tiedotteet/tiedote_20130301_4/index.html

http://yle.fi/uutiset/harvinainen_luonnonsuojelurikos_syyteharkintaan/6522061

Akkukäyttöinen Lämpöliivi Nevercold Alaska

Otin käyttööni Nevercold Alaska lämpöliivit viime syksynä. Kokemusta niistä onkin nyt kertynyt koko metsästyskauden ajalta syksyn hirvipasseista sekä mäyräkoira-ajoista talven peura- ja kettukyttyille. Odotukset olivat syksyllä erittäin korkealla; nyt ei enää paleltaisi passissa. Kokemukset eivät kuitenkaan olleet aivan näin yksiselitteisiä.

Ominaisuudet

Nevercold Alaska lämpöliivien idea on yksinkertainen. Fleecekankaasta valmistetun liivin sisään on ommeltu kaksi lämpöelementtiä rinnan päälle ja yksi isompi yläselän kohdalle. Lämpöelementit saavat energiansa hieman tulitikkurasiaa isommasta litium-ioni-akusta. Mikrohiilikuitukankaasta valmistetut lämpöelementit on sijoitettu verkkovuorin ja tuulieristekalvon väliin. Akku löytyy liivin vasemmasta taskusta.

Akku ladataan tuotteen mukana toimitetulla verkkolaturilla (100-240 V / 50-60 Hz) tai lisävarusteena myytävällä autolaturilla (12 v). Liivien lämmitysvoimakkuutta säädellään neliportaisesti akun kyljessä olevalla painonapilla. Lämmityksen voi luonnollisesti kytkeä päälle ja pois päältä ilman akun irrottamista.

Nevercold Alaska lämpöliivit on tarkoitus pukea heti alusvaatekerroksen päälle, ei koskaan suoraan ihoa vasten. Kelin mukaan sitten liivien päälle puetaan tarvittavat lisävaatekerrokset. Tässä kohtaan on hyvä huomata, että lämpöliivit saavat olla yhtä kokoa pienemmät kuin normaalit päällimmäisiksi puettavat fleeceliivit. Liivien on tarkoitus olla hyvin tyköistuvat, jotta lämmityselementtien lämpö siirtyisi tehokkaasti lämmöntunteeksi.

Kokemukset

Tyypillisesti hirvipassiin mennessä on liikaa vaatetusta ja kävellessä on kuuma, hieman pidemmällä taipaleella tulee hiki. Sitten passissa useamman tunnin paikallaan seisoskellessa tai istuessa tulee auttamatta kylmä, varsinkin jos paita on kävellessä kastunut hiestä. Teoriassa Nevercold Alaska lämpöliivi on ratkaisu tähän ongelmaan. Puetaan siis juuri sen verran, ettei kävellessä tule hiki ja paikallaan ollessa nautitaan sähkölämmityksestä.

Käytännössä liivien tuulieristekalvo ei hengitä, vaan kerää kosteuden suoraan aluspaitaan. Hyvin nopeasti opin riisumaan lämpöliivit päältäni aina liikkeelle lähtiessä ja sitten taas pukemaan ne aluspaidan päälle passissa odottelun ajaksi. Ei siis kovin käytännöllistä, koska samalla tavalla voisin kuljettaa repussa ylimääräistä villapaitaa tai untuvataukotakkia pukeakseni sen passissa päälle. Villapaidan eduksi täytyy lukea myös sen varmatoiminen käyttöliittymä, joka ei tarvitse ladattavia akkuja.

Toki passissa seisoskellessa sähköllä toimiva lämpöliivi on miellyttävä jos aluspaita on jo päässyt kastumaan. Puolen tunnin lämmitys täydellä teholla myös kuivattaa nihkeän aluspaidan huomattavasti mukavammaksi. Mutta tähänkin löytyy se perinteinen ratkaisu, eli ylimääräinen kuiva aluspaita repussa.

Parhaimmillaan Nevercold Alaska lämpöliivit on kovilla pakkasilla peura- tai kettukytiksellä. Kun pakkasta on yli 20 astetta, niin mikä tahansa lisälämpö on tervetullutta vähintäänkin parin tunnin paikallaan istuskelun jälkeen. Vaikka tuntemukset näistä lämpöliiveistä olivat välillä oudon ristiriitaisetkin, niin käytin niitä syksyn ja talven peurakyttyissä joka kerta, eli noin 150 tuntia.

Nevercold Alaska lämpöliiveistä on siis etua ja iloa varsinkin kytispyynnissä, mutta välillä niiden kanssa tulee outoja tuntemuksia, kun rinta ja yläselkä ovat ihanassa lämmöntunteessa, mutta käsivarret, reidet, varpaat ja sormet tärisevät horkassa. Ei sillä, että haluaisi rintaan tai selkään kylmää, mutta kontrasti on välillä ikävän tuntuinen. Joskus tuntuu, että tasaista kylmää voisi kestää helpommin, jos vieressä ei olisi niin kuuma.

Käytin liivien lämmitystä myös hanskojen lämmittämiseen. Tämä oli ehdottomasti yksi Nevercold Alaska lämpöliivien parhaita ominaisuuksia. Pidin ylimääräiset hanskat takin alla liivien lämpöelementtien kohdalla ja toiset hanskat kädessä. Aina kun ohuet nahkahanskat alkoivat tuntua liian kylmiltä, otin lämmitetyt hanskat takin alta ja laitoin kylmät tilalle. Näin pystyin toimimaan kovassakin pakkasessa ohuilla hanskoilla, joita oli miellyttävä käyttää aseen ja kiikareiden kanssa.

Taskuun sijoitettu lämpötilanvalitsin ei ole kaikkein paras ratkaisu, kun liivit on tarkoitus pukea päällimmäisten vaatekertojen alle. Istuessa on vaikea kaivaa akkua esiin sujauttaa sitä taas takaisin fleecen taskuun. Lisäksi samalla joutuu kaivamaan välikerrosten paitoja housun sisästä, eikä niitä saa istuviltaan takaisin niin kuin niiden tulisi olla.

Akun toiminta-aika on yleensä täysin riittävä, eli käytännössä 2-3 tuntia, pienimmällä teholla ehkä pidempäänkin.  Täydellä teholla lämmityselementin lämpötila on 52 °C ja alimmalla teholla 37 °C. Hankin Nevercold Alaska lämpöliivini heti kahdella akulla varustettuna. Tosin toinen akuista oli viallinen, eikä suostunut latautumaan edes ensimmäistä kertaa. Reklamoin asiasta ja sain vaihdossa toimivan akun. Kahden akun taktiikkaan joudun kuitenkin turvautumaan vain muutaman kerran, ensimmäisen akun tyhjentyessä. Ja yhden kerran, kun en ollut muistanut ladata akkua kytiskertojen välillä. Vara-akku kulkeekin kätevästi fleecen toisessa taskussa kaiken varalta mukana.

Tekniset tiedot

• mikrokuitukankaiset lämmityselementit rinnassa (2) ja yläselässä
• 4-portainen lämpötilan säätö
• lämmityselementtien lämpötila 52 °C - 37 °C
• toiminta-aika 2-5 tuntia lämmitystehosta riippuen
• kaksi vetoketjullista taskua
• materiaali microfleece (100 % polyesteri)
• tuulieristekalvo
• käsinpesu 30 °C
• 2200 mAh / 7.4 V (DC) litium-ioni-akku, latausaika verkkolaturilla noin 1,5 h
• 100-240 V / 50-60 Hz verkkolaturi
• käyttöohje suomen, ruotsin, englannin ja venäjän kielillä
• koot XS-XXL

Suositushinta 159,00 €
Pakkauksen sisältö: liivi, akku, verkkolaturi, käyttöohje

Erikseen myytävät lisävarusteet

lisäakku
autolaturi

Henriksin uusi à la carte

Vesa Parikka ja Jussi Laulainen hiovat annosten yksityiskohtia keittiömestari Markus Fogelholmin johdolla.

Kokkikokeiluprojektini ravintola Henriksissä on edennyt kolmannelle viikolle. Oppimista on riittänyt edelleen päivittäin, miltei jopa tunneittain. Viime päivät ovat olleet aivan erityisiä, koska tällä viikolla julkaistiin uusi à la carte-valikoima. Oma panokseni on toki rajoittunut lähinnä prosessissa oppimiseen ja ihmettelyyn. Markuksella ja Vesalla on sen sijaan pitänyt melkoista kiirettä, koska kaikki suunnittelu tapahtuu normaalin keittiötyön ohessa lisätyönä ja osin myös vapaa-ajalla.

À la carte

Alkuruokia:

Rapukeittoa, pastiskermaa ja krutonkeja
Häränhäntäterriiniä, persiljakreemiä ja punasipulivinaigretteä
Sauvalan kartanon fasaania, appelsiinia ja tummaa balsamicokastiketta


Pääruokia:

Haukimureketta, paistettua kampasimpukkaa ja limekastiketta
Haudutettua karitsaa, selleripyreetä ja kuminakastiketta
Porsaan “secreto”, paprikapyreetä ja uppomuna
Pinaattiohukaisia, hasselpähkinäohrattoa ja paahdettua punajuurta


Jälkiruokia:

Karamellikreemiä, päärynää ja siiderisorbettia
Sitruunavanukas, mustaherukkamoussea ja –jäätelöä
Crème brûlèe
Juustoja ja viikunaa


Hinnat 1/2/3 ruokalajia 26/34/42 €

Rapukeittoa, pastiskermaa ja krutonkeja

Häränhäntäterriiniä, persiljakreemiä ja punasipulivinaigretteä

Sauvalan kartanon fasaania, appelsiinia ja tummaa balsamicokastiketta

Haukimureketta, paistettua kampasimpukkaa ja limekastiketta

Haudutettua karitsaa, selleripyreetä ja kuminakastiketta

Porsaan “secreto”, paprikapyreetä ja uppomuna

Karamellikreemiä, päärynää ja siiderisorbettia

Sitruunavanukas, mustaherukkamoussea ja –jäätelöä

Eilinen oli sikälikin jännittävä päivä, että uudet annokset käytiin läpi ehkä kaikkein kriittisimmän yleisön, eli salihenkilökunnan kanssa. Annoksia maisteltiin, analysoitiin ja perusteltiin, nyt kaikki on valmiina asiakkaille.

Kriitikot vasemmalta oikealle: Suvi Vainonen, Humberto Garces, Katja Ikonen ja Eveliina Lehtimäki

Pöytävaraukset täältä!

Ravintola Henriks
Satamakatu 7
Tampere
P. 0207 669 062
henriks@henriks.fi

Avoinna:
Ti-Pe lounas 11:30-14:00.
Ti-To 17-22,
Pe 17-23,
la 16-23,
su-ma suljettu.