maanantai 28. lokakuuta 2013

Kaksi uunituoretta riistakirjaa


Syksyn kaksi uutta metsästysaiheista kirjaa ansaitsee tulla esitellyiksi. Metsästäjän terveysoppi on aivan ainutlaatuinen, sellaista ei aiemmin ole vielä suomenkielelle julkaistu. Eräkirjailija Juha Jormanaisen Riistaruokia –parasta pöytään on visuaalisesti näyttävä ja mielenkiintoisia ruokaohjeita pullollaan. Molempi parempi, vinkkinä sanottakoon, nämä kirjat sopivat erittäin hyvin vaikka isänpäivälahjaksi (sunnuntaina 10.11.).




Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.




METSÄSTÄJÄN TERVEYSOPPI, Laaksonen Sauli


Metsästäjän terveysoppi on ainutlaatuinen perusteos metsästyshygieniasta. Se on jokaisen metsästäjän ja luonnossa liikkujan perusteos. Kirjassa esitellään riistaeläinten biologia ja ekologia sekä riistan sairaudet eri ilmenemismuodoissaan ja niiden aiheuttajat.  Myös onnistunut riistalaukaus, saaliin käsittelyn oikeat tekniikat, lahtivajahygienia ja turvallinen riistaruoan valmistus ovat olennainen osa sisältöä.

Tämän tästä saaliiksi saadussa riistassa huomaa selviä merkkejä erilaisista sairauksista ja poikkeamista. Usein nämä jäävät täysin tunnistamatta ja asiaa ainoastaan päivitellään metsästysseurueessa ja arvaillaan voiko riistan lihaa edes hyödyntää tai asia vain sivuutetaan olankohautuksella. Kirjan ainutlaatuisen kuvamateriaalin avulla voi selvittää myös metsästä kuolleena löydetyn eläimen kohtaloa. Tärkeä osa metsästyshygieniaa on eläinten sairauksien aiheuttamien muutoksien ja niistä mahdollisesti ihmisille aiheutuvien riskien tunnistaminen ja näiden riskien pienentäminen.

Kirja on suunnattu kaikille metsästäjille ja alan oppilaitoksille. Se soveltuu erinomaisesti myös luonnontieteilijöille, eläinlääkäreille, lääkäreille ja kaikille luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneille. Kirjoittaja Sauli Laaksonen on kuusamolainen riistaeläinten terveydenhoitoon erikoistunut eläinlääkäri. Metsästäjän terveysoppia myy yksinoikeudella Metsästäjäliiton Eräkontti.


Kirjailija: Sauli Laaksonen
Kustantaja: Wazama Media Oy
Sidosasu: Sidottu
Kieli: suomi
Julkaistu: 2013
Sivumäärä: 298
ISBN: 978-952-68016-0-5

Lisätietoja ja tilaukset:

http://www.erakontti.fi/epages/Erakontti.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Erakontti/Products/147541






Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.
Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.



Riistaruokia –Parasta pöytään, Juha Jormanainen


Riistaruokia –Parasta pöytään tarjoaa tarinoita metsästyksestä ja kertoo kuinka jokainen voi valmistaa herkullisia riistaruokia vaivatta. Kirjan reseptit on suunniteltu yhdessä kuopiolaisen ravintola Os:in keittiömestari Mikko Rosendahlin kanssa ajatuksella, että täysi aloittelijakin onnistuu. Riistaruoka ja viinit kuuluvat saumattomasti yhteen ja niinpä kirjasta löytyy ohjeet myös parhaista ruoka- ja viiniyhdistelmistä.


Kirjailija: Juha Jormanainen
Kustantaja: Readme.fi
Sidosasu: Sidottu
Kieli: suomi
Julkaistu: 2013
Sivumäärä: 265
ISBN: 978-952-220-673-2

Lisätietoja ja tilaukset:

http://www.readme.fi/product.php?isbn=9789522206732





sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Kannatko vastuun Mirka Myöhäsen mielensäpahoittamisesta?

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Tämän päivän Hesarissa on näyttävä, lähes koko sivun kokoinen juttu metsästyksestä. Kirjoitus on otsikoitu ”Metsästys huolettaa paikoin lähiasukkaita”. Koko jutun asenne ja asetelma on otsikkoa myöten jotenkin täysin pielessä.

Varsinainen juttu lähtee liikkeelle ihan sympaattisesti kuopiolaisen Jännevirran metsästysseuran hirvikeiton teolla iltapäivän peijaisia varten (resepti jutun perässä). Mutta sitten toimittaja Minna Pölkki on jostain kaivanut esille mielensäpahoittajan:

Lähistöllä asuvan Mirka Myöhäsen kotona jahti näkyy ja kuuluu. Se häiritsee perhettä. "Metsästä kuuluu keppien kalisuttelua ja hoh-hoh-hoo, kun miehet ajavat hirviä. Lapset pelkäävät sitä. Viime viikonloppuna metsästäjä käveli pihan kautta tielle", Myöhänen kertoo. "Lähdemme usein viikonloppuna pois kotoa."

Juttu jatkuu samassa hengessä Hufvudstadsbladetin uutisen referoinnilla Raaseporissa Uudellamaalla fasaaninmetsästyksestä aiheutuneesta riidasta. Tällaisen roskan lukemisesta aamiaispöydässä ei voi tulla mitenkään hyvälle tuulelle. Jotten vajoaisi yhtä alas kuin mielensäpahoittaja Mirka Myöhänen ja toimittaja Minna Pölkki, on pakko ajatella jotain positiivista.

Hyvä kun metsästyksestä uutisoidaan muutoinkin kuin onnettomuuksista ja susien salakaatoepäilyistä. Mitä meidän kaikkien tulisi tehdä, jotta tästä käsittämättömästä asennevammaisuudesta päästäisiin eroon ja metsästyksen arvostus palaisi sille paikalle missä se on aina Suomessa ollut?

Meitä on Suomessa noin 300.000 metsästäjää. Jos mukaan laskee välittömän lähipiirimme, niin saman jääkaapin antimia käyttää yli miljoona metsästykseen luonnollisesti suhtautuvaa ihmistä. Kunpa nyt kuluvan metsästyskauden aikana jokainen meistä kertoisi positiivisia asioita metsästyksestä naapureillemme, työkavereillemme ja sukulaisillemme sekä tuttavillemme. Keskusteluyhteyden avattuamme voisimme oikoa täysin vääriä käsityksiä niin metsästystavoista kuin sen juridisesta ja moraalisesta pohjasta.

Jos aktiivisen metsästyskauden (n. 6 kk) aikana edes joka toinen viikko jokainen meistä saa tällaisen positiivisen keskustelun aikaiseksi, niin olemme saaneet oikeaa tietoa levitetyksi 3.600.000 ihmiselle. Kun tähän lukuun lisätään meidät metsästäjät perheinemme, on luku jo reilut neljä ja puoli miljoonaa. Se kattaa käytännössä koko maan aktiivisen aikuisväestön.

Vastuu metsästyksen arvostuksesta on siis kaikilla meillä metsästäjillä itsellämme. Ollaan aktiivisia ja näkyviä metsästyksen puolestapuhujia siellä missä olemme. Metsästys on arvokasta ja tärkeää. Tässä maassa on metsästetty aina ja tähän asti sitä on myös osattu arvostaa. Kaikkein äänekkäimmät ja paatuneimmat metsästyksen vastustajat ovat tietysti asia sinänsä, mutta heidänkin väitteensä voidaan kohta kohdalta ”ampua alas” näin halutessa. Taustatietoa näihin keskusteluihin löydät mm. www.metsastyksenmoraali.com –sivustolta.

Ai niin ja se resepti:



Jännevirran peijaishirvikeitto


Ruskista hirvenluut. Keitä niistä lihalientä 3–4 tuntia. Lisää suola.
Ruskista lihat ja keitä niitä lihaliemessä pari tuntia. Kuori vaahto pois.
Lisää maustepippuri, laakerinlehdet ja lipstikka.
Lisää perunat, freesatut sipulit ja liemijuurekset (porkkanaa, lanttua, purjoa, juuriselleriä, palsternakkaa).
Keitä puolisen tuntia. Ripottele pinnalle tuoretta persiljaa.


Lähde: Jännevirran seurueen kokki Jyrki Happonen ja Helsingin Sanomat



torstai 24. lokakuuta 2013

Riistakebab omatekoisella pitaleivällä


Viimeviikolla teimme kokkiopintojen lomassa peuran niskasta välipalaksi erittäin maistuvat riistakebabit. Kebabiin käy lihaksi oikeastaan kaikki riistaliha hirvestä sorsaan, kunhan se vain on riittävän mureaa. Esimerkiksi paisti ja entrecôte ovat sopivia, fileet jo ehkä liiankin hyviä :) Paistoimme peuran niskan pinnat kiinni ja haudutimme lihaa matalassa lämmössä, kunnes sisälämpötila oli 60 astetta. Annoimme lihan hetken aikaa vetäytyä ja leikkasimme ohuiksi siivuiksi.


Omatekoiset pitaleivät


3 dl jogurttia
25 g hiivaa
1 tl suolaa
1 rkl öljyä
7 dl vehnäjauhoja

Murenna hiiva kädenlämpöiseen jogurttiin. Lisää suola ja öljy, sekä jauhot vähitellen. Alusta taikina kimmoisaksi ja sitkeäksi. Jaa taikina jauhotetulla pöydällä kahdeksaan osaan. pyöritä taikinapalat palloiksi ja kohota niitä peitettynä 20 minuuttia.

Vuoraa kaksi peltiä leivinpapereilla ja ripottele niille jauhoja. Jauhot estävät leivän tarttumisen paperiin, ja ne pääsevät vapaasti paistumaan ontoiksi. Taputtele tai kauli taikinapallot noin 15 cm läpimittaisiksi lätyiksi ja nosta pelleille. Peitä liinalla ja anna kohota puoli tuntia.

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Paista pitaleipiä noin 7 minuuttia. Halkaise leipä sivulta ja täytä lihalla (päälle hiukan voisulaa), kurkkusuikaleilla, tomaattilohkoilla ja sipulirenkailla. Koko herkun kruunaa itse tehty sinappimajoneesi.


Dijonmajoneesi


1 keltuainen
1 rkl dijonsinappia (tai muuta mieleistäsi sinappia)
(loraus viinietikkaa)
ripaus suolaa ja pippuria
1 dl öljyä (neutraalin makuista öljyä, kuten rypsi)

Kaikkien raaka-aineiden tulee olla huoneen lämpöisiä. Sekoita muut aineet keskenään paitsi öljy. Lisää öljy joukkoon ohuena norona koko ajan sekoittaen. Parhaimmillaan majoneesi on yön yli jääkaapissa tasaantuneena. Aloita siis kebabin teko majoneesista.