sunnuntai 25. helmikuuta 2024

Peurakytikselle pimeänäkölaitteella




Pimeänäkölaitteet ja lämpötähtäimet ovat tulleet jäädäkseen. Olen tähän asti ollut jääräpäisesti Wanhan liiton miehiä ja vannonut perinteisen eurooppalaisen (hämärä)optiikan nimiin. Tähän on ollut vahvat perusteet, joista yksi on mekaaninen ja tekninen kestävyys sekä toisena käytettävyys, erityisesti toimintakyky ilman pattereiden latausta.


Aseeseen ja optiikkaan pitää pystyä luottamaan myös kylmässä


Olen päässyt viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana testaamaan erilaisia pimeänäkölaitteita valonvahvistimista lämpökiikareihin ja -tähtäimiin. 


Joitakin aiemmin käyttämiäni Zeiss, Steiner ja Burris -merkkisiä pimeänäkölaitteita


Joskus myös innostunut kehumaan näitä ”Game Changer” -uutuuksina, mutta hieman pidemmässä käytössä pettynyt niiden huonoon käytettävyyteen tai luotettavuuteen kovissa olosuhteissa.



Laki tulee teknologian perässä


Metsästyslain 33 § 1 momentissa on kielletty muun muassa pimeässä ammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa. Tällaisia laitteita ovat mm. valon vahvistajat, joissa muutetaan objektiivin kautta tuleva valo fotokatodilla elektroneiksi ja jälleen takaisin silmälle voimakkaammin näkyväksi valoksi tai kohteen pinnasta lähtevää lämpösäteilyä mittaavat ja digitaalisen lämpökuvan muodostavat tähtäimet.


Viime vuosina ehdottomaan kieltoon on kuitenkin tullut merkittäviä poikkeuksia. 


Haitallisten vieraslajien, kuten supikoiran ja minkin, tappaminen ei ole nykyään lakiteknisesti metsästystä, vaan niihin sovelletaan rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta annettuja säädöksiä. Lajit poistettiin vuonna 2019 metsästyslain riistaeläinluettelosta, minkä tarkoituksena oli helpottaa ja tehostaa haitallisten vieraslajien pyyntiä. Pimeätähtäimet ovat siten sallittuja haitallisten vieraslajien, kuten supikoiran, pyynnissä.


Suomen metsästäjäliitto on viimevuosina anonut ja saanut poikkeusluvan yötähtäinten käyttöön valkohäntäpeuraa metsästettäessä. Metsästysseurat ja -seurueet ovat voineet erikseen hakea kirjallista hyväksyntää poikkeusluvan piiriin. Poikkeuslupa käsittää pääsääntöisesti valkohäntäpeuran tihentymäalueet Helsinki-Tampere-Pori -alueen lounaispuolella. Metsästäjäliitto on hakenut poikkeusta vuosi kerrallaan ja se on myönnetty nyt kolmena vuotena peräkkäin.


Poikkeuslupia on myönnetty myös villisikajahteihin.


Lämpökamerat ja tähtäimet ovat hyödyllisiä myös laukauksen jälkeen pimeässä metsässä kaadettua eläintä etsittäessä tai haavakkoa jahdatessa. Erityisesti tämä korostuu suurriistavirka-apu (SRVA) -tehtävissä liikenteessä loukkaantunutta suurpetoa tai villisikaa etsittäessä. Haavoittuneen ja avuttomassa tilassa olevan eläimen lopettaminen ei ole metsästystä vaan eläinsuojelutyötä.



Riistanhoitotyö


Pimeänäkölaitteet mahdollistavat huomattavasti aiempaa tehokkaamman riistanhoidon ja tarkkailun. Lämpökameralla näkee pilkkopimeässä satojen metrien päässä olevat eläimet, myös ne, jotka ovat metsänrajassa osittain pusikkojen suojassa. Koska lämpökamera näyttää lämpötilaeroja, eläimet (ja kaikki muu ympäristöään lämpimämpi) erottuu taustastaan kirkkain värein. 


Tässä mielessä lämpökamera on selvästi parempi kuin perinteinen hämäräoptiikka tai valonvahvistimet ja toimii toki luontoharrastuksessa laajemminkin.



Muu käyttö


Lämpökamera toimii erittäin hyvin kodin lämpövuotojen etsimisessä. Se osoittaa nopeasti, vuotavatko ovet tai ikkunat lämpöä harakoille tai tarvitaanko johonkin saumaan lisäeristystä. Lämpökameralla voit siis parantaa asumisviihtyvyyttä ja energiatehokkuutta. Lämpökameran tarkkuus pystyy jopa erottamaan parkkipaikalla autojen renkaista, millä on ajettu viimeksi…

 

Ukrainan sota on osoittanut erilaisten pimeänäkölaitteiden merkityksen nykysodankäynnissä, joten lämpökamera/tähtäin soveltuu erinomaisesti myös reserviläisen kotivaraksi…



Pulsar Krypton 2 FXQ35 ja Telos LRF XP50


Lopullinen sysäys tähän Pulsar Krypton 2 FXQ35 -testiin tuli, kun Zeiss Victory -kiikaritähtäimestäni sammui ristikon punapiste. Olin vaihtanut tähtäimen nappipariston peurakauden alussa, kuten teen joka syksy. Nyt kuitenkin punapiste alkoi elää omaa elämäänsä ja toimi, jos toimi, pätkinäisesti miten sattui. Vaihdoin kesken kauden vielä pariston uudelleen, ja lopputulos oli entistä huonompi.


Luottokiikariini ei enää voinut luottaa, enkä voinut ottaa riskiä punapisteen toimimattomuudesta tositilanteessa pimeässä. Toki asekaapistani löytyy useita hämäräkyttäykseen sopivia yhdistelmiä, mutta jäin miettimään, miten saisin Zeissini korjattua.


On selvää, että kesken kauden, tai siis oltiin jo tammikuussa, en ehdi enää huollattamaan tähtäintä kuntoon. Sitten muistin tutun kauppiaan esitelleen kiikaritähtäimen lämpökuvalisäosaa. Voisin siis testata, miten tähtäintekniikka on mennyt eteenpäin ja toimia tällä lisäosalla ilman, että tähtäintä tarvitsi vaihtaa tai edes kohdistaa uudestaan.




Pyysin samalla kokeiltavaksi Pulsar Telos LRF XP50 -lämpökameran korvaamaan perinteistä katselukiikaria ympäristön havainnointiin kytiksellä.


Krypton 2 FXQ35 -käyttöönotto oli todella helppoa. Kiinnitin kiikaritähtäimeni eteen adapterin mukana tulleen sovittimen avulla. Bajonettiliitin mahdollistaa lämpökuvalisäosan kiinnittämisen ja irrottamisen kirjaimellisesti käden käänteessä. Siis samaan tapaan kuin järjestelmäkamerassa vaihdetaan objektiivia. Myös itse adapterin irrottaminen tähtäimestä käy ilman erikoistyökaluja vain muutamassa sekunnissa. Tämä on mielestäni erittäin tärkeä ominaisuus käytettävyyden kannalta, erityisesti, koska lämpötähtäimen käyttö on lainsäädännöllä rajoitettu perustumaan erikoislupaan, jos vaikka peuran sijaan kytikselle ilmestyy kauris.



Ja nyt siis tullaan jälleen kerran ”Game Changer” -tilanteeseen. Jos metsästät esimerkiksi peuraa poikkeuslupa-alueella, tarvitset yleensä ajojahtiin tähtäimen, joka alkaa 1-2 x suurennoksesta ja kytikselle vastaavasti valovoimaisen ja suuremmalla suurennoksella olevan hämärätähtäimen. Yleensä tämä tarkoittaa myös kahta eri asetta tai ainakin hyviä pikajalkoja molempiin tähtäimiin. Pulsar Krypton 2 FXQ35 -lämpökuvalisäosan avulla voit käyttää yhtä ja samaa ajojahtitähtäintä ja kivääriä sekä ajojahdissa että hämäräkytiksellä. 


Yhden kiväärin käyttämisessä on toki myös se etu, että laukaisutuntuma ja tähtäys pysyvät muuttumattomana kaikissa tilanteissa. On paljon helpompaa harjoitella ampumaan ja osumaan samalla aseella ja tähtäimellä kuin vaihtuvilla aseilla ja tähtäimillä.



Lisää kokemuksia


Tämä kausi tai oikeammin kauden loppu ei ollut missään muodossa helppo. Olin loppukaudesta yli 20 tuntia kytiksellä saamatta sopivaa peuraa tähtäimeeni. Toki oli siinä se hyvä puoli, että ehti tutkimaan näitä testilaitteita huolella.

 

Lämpökameran/tähtäimen kuva on erittäin selvä, mutta eroaa perinteisen optiikan kuvasta siten, ettei lämpökamera näytä valoa vaan lämpöä. Itselleni tämä tuli melkoisena ahaa-elämyksenä, kun tajusin, ettei lämpötähtäin ole pelkästään hämärätähtäin. Kuva on aivan yhtä hyvä myös päivällä lämpötilaerojen rajoissa.


Lämpökameran kuvassa ei siis näy valosta johtuvia väri- tai harmaasävyjä vaan lämpömittarin muodostama kuva, jossa kaikki ympäristöään lämpimämpi kuten riistaeläimet erottuvat hyvin voimakkaina sävyinä. Esimerkiksi kytiksellä pimeässä voi erottaa kymmenien metrien päästä metsämyyrän tai tiaisen syömässä ruokinta-automaatin kauraa. Tämä ei onnistu edes parhailla ja kalleimmilla hämäräkiikareilla.



Vaikka tutustumisaikaa oli erittäin paljon, unohtui lopulta peuran kuvaaminen täysin. Kun tuntien jälkeen sopiva peura tuli tähtäimeen, ainoa ajatukseni oli, että kausi loppuu huomenna, tämä on saatava. Vasta kotona tajusin, että olisin toki voinut napauttaa videotoiminnan päälle… No yllä olevasta YouTube -videosta näkyy sama tähtäinkuva ihan yhtä hyvin. Tai siis ampujalle näkyy tuon lämpökuvan päällä oman tähtäimen ristikko, joka ei siis tuossa lämpökuvassa voikaan näkyä.


Erityisesti on mainittava akkujen hyvä kestävyys, vaikka olosuhteet olivat joinakin kertoina jopa -20 asteen alapuolella. Lataus kesti hyvin kolmen jopa neljän kytiskerran ajan. Tämä on aiemmin testaamiini lämpökameroihin huikea ero.


Pulsar-monokkelin ansiosta Krypton 2 FXQ35 -lämpökuvalisäosaa voi käyttää itsenäisesti käsissä pidettävänä yhdellä silmällä katsottavana katselulaitteena, eli monokulaarina, kuten testaamaani Telos LRF XP50 -lämpökameraa.




Sinänsä erillinen lämpökamera on kytistilanteissa erittäin käytännöllinen verrattuna aseen tähtäimen läpi tähystämiseen. Hyvin usein pitkän aseen kanssa ei taivu helposti ja hiljaisesti tähystämään ampumasektorin ulkopuolelle. Lisäksi toki pieni yhdellä kädellä käytettävä laite on joka suhteessa näppärä.


Usein tilanne peurakyttyyllä on se, että peurat makoilevat hyvin lähellä ruokintaa, mutta tulevat, varsinkin kauden loppupuolella, todella arasti ja myöhään esille. Hieman avoimemmalla paikalla lämpökamerasta on ilmeinen hyöty, kun voi tarkistaa ennen poislähtöä koko näkyvän ympäristön, onko peuroja jo ruokinnan liepeillä, mutta näkymättömissä. 


Pulsar Krypton 2 FXQ35 ja Telos LRF XP50 käyttö lämpökameroina on hyvin samankaltaista. Molemmilla homma hoituu oikein hyvin. Telos on kuitenkin selvästi ergonomisempi käyttää ja kuvan laatu on huomattavasti perempi 640×480 @17μm vs. Krypton 384x288 @17µm.




En lähde tässä blogissa luettelemaan yksityiskohtaisia teknisiä ominaisuuksia tai eroja. Löydät ne helposti ja ajantasaisesti alla olevista linkeistä. Yleisenä huomiona kuitenkin Pulsarin eduksi on mainittava niiden olevan Euroopassa valmistettuja, kun monet kilpailijat ovat kiinalaista laatua.



Krypton 2 FXQ35 

https://pulsarsuomi.fi/products/pulsar-krypton-2-fxq35-kiikaritahtaimen-lampolisaosa


Telos LRF XP50

https://pulsarsuomi.fi/products/pulsar-telos-lrf-xp50-lampokamera



Lähteitä:

https://metsastajalehti.fi/metsastys/pimeatahtainta-ei-saa-kayttaa-metsastykseen/

https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/ajankohtaista-valkohantapeurasta/ohjeistus-poikkeuslupaan

https://metsastajalehti.fi/metsastys/valonvahvistin-vai-lampokamera/



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti