maanantai 9. lokakuuta 2017

Aselakikiimasta



Taas se tapahtui! Uutiset ovat kertoneet hirvittävästä joukkoampumisesta.

Siitä alkaen on mediaa täyttänyt kauhistelu Jenkkien aselainsäädännöstä ja tarpeesta hiplata aselakeja myös meillä Suomessa. Puhun nyt kiimassa hiplaamisesta, koska analyyttisen ajattelun, tai edes totuuden kanssa näillä julkituloilla ei ole juurikaan mitään tekemistä.


Pahan perikuvaksi on nostettu rynnäkkökivääri. 


Harva taitaa edes tietää, että Jenkeissä rynnäkkökiväärin hankkiminen on tehty lähes yhtä vaikeaksi kuin meillä Suomessa. Niinpä epäilty, Stephen Craig Paddock, ei ilmeisemmin käyttänyt rynnäkkökivääriä, vaan itselataavaa kertatuli -tyyppistä urheiluasetta. Tämä toimintatapa on varsin yleinen metsästys- ja urheiluaseissa Yhdysvalloissa kuin meillä Suomessakin.

Uutiskuvien perusteella ampuja näyttää käyttäneen useita aseita, joista ainakin yksi on AR-15 kivääri, joka ulkoisesti muistuttaa Yhdysvaltain armeijan käyttämää M16-rynnäkkökivääriä. Ampujalla oli käytössään niin sanottu bump-stock-perä, jolla puoliautomaattisen aseen tulinopeus saadaan kasvatettua käytännössä sarjatuliaseen tasolle.

Hesari kysyy: ”Las Vegasin joukkomurhaajan käyttämän ”pomppuperän” voi ostaa Suomessa kaupasta ilman erityisiä lupia – onko aselakiin jäänyt porsaanreikä?”

Uutisoinnissa yleisemminkin on oltu hysteerisiä sarjatuliaseesta. Ylipäätään sarjatulen ampuminen ei ole erityisen tehokasta, päinvastoin. Tyypillisesti näissä ulkoisesti rynnäkkökivääriä muistuttavissa itselataavissa aseissa on korkeintaan 30 patruunan lipas. Sarjatulta ammuttaessa panokset loppuvat lippaasta alle kolmessa sekunnissa. Sarjatulta ammuttaessa (varsinkin tällaisella ”pomppuperällä”) tähtääminen ja osuminen kohteeseen on paljon vaikeampaa kuin kertalaukaisuilla.

On siis paljon tehokkaampaa ampua 20-30 kertalaukaisua minuutin aikana, kuin ruimaista lipas tyhjäksi parissa sekunnissa huonolla tähtäyksellä. Minun puolestani tällaiset turhat lisälaitteet voidaan toki kieltää, mutta mitään hyötyä tuosta kiellosta tuskin on. Varsinkin kun rikolliset eivät tunnetusti noudata lakia. Tuollaisen apulaitteen pystyy kohtuullisen helposti vaikka itse tekemään laudanpätkästä. Toisaalta rikollisten on mahdollista hankkia myös ihan oikeita sarjatuliaseita, kuten Vihdin poliisimurhaaja teki viimevuonna.

Pitäisikö siis meilläkin kieltää kahvalliset laudanpätkät joissa on kiinni kolme ruuvia? Auttaisikohan se tehokkaasti estämään joukkosurmat?







Miksi on tärkeää tehdä ero rynnäkkökiväärin ja harrasteaseen välillä?


Juuri nyt on meillä Suomessakin menossa aselakien muutosprosessi. Viimeisin EU:n ampuma-asedirektiivi odottaa Suomessa täytäntöönpanoa. Sen edellyttämiä muutoksia sorvataan tällä hetkellä Sisäministeriössä. Uudessa asedirektiivissä kielletään lähtökohtaisesti tietyt puoliautomaattiaseen ja ison lippaan yhdistelmät. Asedirektiivi on pantava täytäntöön ensi vuoden loppuun mennessä.

Todennäköisesti lopputuloksena saamme jälleen kerran epäonnistuneen lain, jolla ei pystytä estämään sairaan ihmisen väkivaltaista käytöstä. Uutta lakia ei vielä ole esitelty, mutta veikkaan kieltolistalle nousevan pelottavat rynnäkkökivääriltä näyttävät aseet ja niiden yhteydessä yli 10/20 kapasiteetin lippaat.

Ase ei muutu rynnäkkökivääriksi näyttämällä siltä, eikä rynnäkkökiväärin näköisten aseiden kieltäminen johda järkevään lopputulokseen, koska saman toimintaperiaatteen aseita käytetään yleisesti metsästyksessä. Metsästysaseet ovat lisäksi useimmiten vielä tehokkaampia, eli suurempi kaliiberisia. Rikollinen kun voisi käyttää elegantimmalta näyttävää metsästysasetta rikolliseen toimintaan ihan yhtä hyvin.

Kaikkien toimintatavaltaan itselataavien aseiden kieltäminenkin olisi puolestaan ihan yhtä hyödyllistä kuin aiemmin mainitun laudanpätkän kieltäminen. Sarjatulen ampuminen kiväärillä kun ei ole tehokasta tai ainakaan tehokkaampaa, kuin tähdättyjen kertalaukausten ampuminen. Niinpä tähdättyjen kertalaukauksien ampuminen (20-30 kpl/min) onnistuu pumppu-, vipulukko- ja suoravetoaseilla käytännössä lähes yhtä nopeasti. Eikä tavallinen pulttilukkokaan ole osaavissa käsissä merkittävästi hitaampi.

Suurikapasiteettisten lippaiden kieltäminen on osapuilleen yhtä tehokasta, kuin kieltää keittiöveitset puukottajilta. Lipas kun on oikeastaan vain jousella varustettu rasia. Sellaisen hankkiminen Suomesta tai maailmalta ei todellakaan ole vaikeaa, niitä on valmistettu vähintään satoja miljoonia kappaleita. Ison lippaan voi nytkin helposti löytää, vaikka kirpputorilta tai rompepäiviltä. Toki lippaan valmistaminen, esimerkiksi 3D-tulostimella onnistuu myös erittäin kätevästi.

Pitäisikö siis laudanpätkien lisäksi kieltää myös muovinpätkät?








Kiimaista hipelöintiä jo aiemmin


Aselakia kiristettiin vuosina 2007 ja 2008 tapahtuneiden koulusurmien jälkeen. Lokakuussa 2010 eduskunta hyväksyi selvin luvuin aselain muutokset, jotka haittasivat nuorten ammunta- ja metsästysharrastusta nostamalla mm. ikärajoja. Lain myötä aloitettiin lisäksi epäonnistuneet pälli- eli palikkatestit luvan hakijoille, joista ollaankin jo nyt onneksi luopumassa tehottomina, mutta kalliina toimina.

Käytännössä samalla myös tehtiin miltei mahdottomaksi hankkia pienoispistooli, koska sellaista käytettiin kouluampumisissa. Tunteen pohjalta tehty päätös kieltää heikkotehoisin ase, tilanteessa jossa samaan aikaan aloitusaseeksi saa helposti pumppuhaulikon, oli lähinnä koominen. Päätöksen seurauksena koko pistooliammunnan aloittaminen tuli lähes mahdottomaksi nuorille. Aiemmin juuri pienoispistooli oli monen urheiluampujan ja luonnonsuojelullisen pienpetometsästäjän ensimmäinen ase.

Nykyinen aselaki tuli voimaan Hyvinkään 2012 ammuskelun jälkimainingeissa vuonna 2015. Merkittävimmät muutokset koskivat aseiden säilyttämistä. Se ei kuitenkaan ole vielä ehtinyt muuttua käytännöksi, koska aseiden säilytyksen osalta annettiin viiden vuoden siirtymäaika. Ennen aselain uudistusta ei ollut nähtävissä järkevää perustetta aseiden säilyttämisen muuttamiseksi, mutta edellinen hallitus päätyi vaatimaan tyyppihyväksyttyä turvakaappia enemmän kuin viisi asetta omistavilta. Aiemmin riitti, kunhan asetta säilytti turvallisesti ja lukittuna, yleisimmin tavallisessa metallisessa asekaapissa.

Tämä muutos tulee maksamaa n. 60.000 aseenomistajalle yhteensä vähintään 36.000.000€, eikä aseturvallisuus parane juuri mitenkään. Jos on niin, ettei tuhannen euron kaappi kestä kuin joitakin minuutteja tavallisia perustyökaluja, ajaa sadan euron peltikaappi saman asian. Käytännössä kallis isompi kaappi jopa helpottaa asevarkautta, tarjoten kaikki aseet kerralla kätevästi yhdestä kaapista.

Lisäksi kalliin sertifioidun asekaapin vaatimus asettaa monella harrastajalla viisi asetta käytännön maksimimääräksi. Koska jos omistaa jo viisi asetta, niin kuudennen aseen ostamisen yhteydessä joutuu sijoittamaan (500 – 2.000€ uuteen kaappiin, 50 – 100 € kaapin rahtiin ja aselupaan 86€) helposti yli 700€ pelkästään sivukuluihin ja sitten tietysti aseen hinta päälle. Käytännössä tämä aiheuttaa myös kieltäytymistä perintöaseista, koska aktiiviharrastajalle viisi asetta on todella vähän. Siihen joukkoon ei mahdu perintöaseet, vaikka niihin olisi muodostunut lapsuudenmuistoja.




Myös aseiden määrää on kauhisteltu


Jos lainkuuliaisella kansalaisella on vaikka viisi harrasteasetta, ei hänestä tule potentiaalisesti yhtään sen vaarallisempaa kuudetta asetta hankkiessaan. Käytännössä yhtä aikaa voi käyttää ainoastaan yhtä asetta.

Vain muutama prosentti henkirikoksista Suomessa tehdään luvallisilla aseilla. Jos oikeasti haluttaisiin vaikuttaa henkirikoksiin, niin se voisi onnistua sijoittamalla rahaa päihdehuoltoon. Sillä noin 80% kaikista henkirikokseen syyllistyneistä on ollut tekohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisia. Reilulla 70% henkirikoksen tekijöistä on myös merkintä rikosrekisterissä.

Tälläkin kertaa toimenpiteitä suunnataan kuitenkin luvallisen aseenomistajan kustannuksella ja hänen elämää haittaavasti, vaikka juuri he ovat oikeasti yhteiskunnan nuhteettominta osaa. Heidän aseillaan ei tehdä rikoksia. Käytännössä aseharrastajat eivät voi olla syyllistyneitä oikeastaan mihinkään rikoksiin, koska jopa ylinopeussakot voivat aiheuttaa lupien peruuntumisen.




Kuvan lähde: Riemurasia.net https://www.riemurasia.net/kuva/Kevat-laakitys/3105


Kiimanpoistolääkkeet


Kiima ja järki eivät tunnetusti mahdu samaan aikaan samaan päähän. Turhilta virheiltä vältytään, kun annetaan aselakiasioissa järjelle isompi osa. Tässä lyhyt ensiapulista:


  • Ase ei tapa, ihminen tappaa.
  • Lainkuuliainen harrastaja ei tapa, rikollinen tappaa.
  • Lailla voidaan vaikuttaa vain rehellisten ihmisten toimintaan.
  • Jo nyt ihmisten ampuminen on laissa jyrkästi kielletty, miksi rikollinen välittäisi uusista kielloista?
  • Ase on vain esine. Rikollisen käsissä keittiöveitsi, kivi, nyrkki, jousi, rautalapio, lannoitesäkki, akkuhappo, bensapullo, auto, lentokone jne. muuttuvat vaarallisiksi aseiksi.
  • Kun on tahto, löytyy myös keino! Esineiden kieltämisen sijaan, pitää keskittyä ihmisten parantamiseen.
  • Ahvenanmaalla ase ei tapa.



Helsingin Sanomat Kuukausiliite 2/2016 sivu 14.



Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-9871944?origin=rss
https://yle.fi/uutiset/3-9865099
http://www.suomensotilas.fi/asedirektiivi-suomeksi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Las_Vegasin_ammuskelu_2017
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005397345.html?share=642b6d76ee00deaf9d16db48235de987
http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2017/01/pari-sanaa-aseturvallisuudesta.html
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001209506.html







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti