Steiner Observer 10×42 katselukiikaritesti

Jos Steiner Observer 10×42 katselukiikareita luonnehtisi yhdellä sanalla, niin ne olisivat kiikareiden citymaasturit. Ai, kuinka niin? Ne eivät ehkä ole kaikkiin tilanteisiin raskaimman sarjan parhaat kiikarit, mutta useimpaan käyttöön varsin erinomaiset ja ennen kaikkea sopivat. Vain sellaisista kiikareista on iloa, jotka ovat mukana. Observerit ovat täysikokoiset kiikarit, joita on helppo käsitellä, mutta selvästi pienemmät, kevyemmät ja kätevämmät kuin nykyisin kytiksellä käyttämäni Steiner Nighthunter 8x56 hämäräkiikarit.

Sain kiikarit lahjaksi alkuvuonna ja olen ehtinyt käyttää niitä keväällä lintukiikareina, kesällä riistan tarkkailussa ja nyt syksyllä myös jahtihommissa. Observerit ovat toimineet kaikissa näissä tilanteissa mallikkaasti. Erityisesti lintukiikareilta vaaditaan kirkasta, sävykästä ja teräväresoluutioista kuvaa hämärässä tai vastavaloon taivasta kohden katseltaessa. Vastaavasti riistanhoidossa ja muissa jahtihommissa korostuvat kuvan kontrasti ja valovoima, sekä katselun ergonomia pitkäaikaisessa tarkkailussa. Tämän huomaa melko nopeasti, kun yrittää laskea peurapukkien piikkejä ja havainnoida sarvien muotoja.

On lähinnä makuasia, valitseeko Observereista 8x42 vai 10x42 version. Kahdeksankertainen kiikari toimii hieman paremmin hämärässä käsivaralta katseltaessa ja kymppisuurennos pidempiin etäisyyksiin tai pienempiin kohteisiin. Näppärän kokoiset yleiskiikarit on luonnossa liikkujan perustyökalu. Jostain syystä kuitenkin nimenomaan meillä Suomessa on paljon katselukiikarittomia metsästäjiä. Ei tunnu ollenkaan mukavalta, kun joku katsoo hirvipassista sinua aseella osoittaen tähtäinkiikarinsa läpi, vain varmistuakseen kuka siellä on. Ehkä kiikarittomuus johtuu metsästyskulttuuristamme, joka painottuu monesti hirven lihamotivoituneeseen ajometsästykseen, jossa useimmiten riittää tunnistukseksi pelkkä iso vai pieni ja sarvet tai ilman.

Steiner Observer kiikarit on kätevä ottaa matkaan, koska ne eivät tarvitse mitään erillistä koteloa tai laukkua. Linssien suojukset kulkevat kiinteästi mukana ja rakenne on täysin vesitiivis sekä hyvin iskuja kestävä. Takuu 10 vuotta.

Voin vilpittömästi suositella Observereita laadukkaiksi yleiskiikareiksi kaikkeen luonnon tarkkailuun.

Mitat:

Leveys: 128 mm
Korkeus: 148 mm
Syvyys: 65 mm
Paino: 706 g



Lisätietoja:

http://www.steiner.de/en/binoculars/observer-10x42

Tarkempaa tietoa Steiner kiikareiden laadusta, testauksesta ja valmistusmenetelmistä löydät tämän blogin aikaisemmasta kirjoituksesta:

http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2017/02/Steiner-optik-laatu-testi-kokemus-kiikari.html


#BerettaTribe #teamsakonordic

Vegaania kivapuhetta

Meitä ihmisiä on vähintään kahdenlaisia. Tietysti suurin osa on meitä harmaita taviksia. Elämme ehkä vähän junttia tai tylsää elämää, tehden virheitä ja välillä puhuen niitä näitä…

Ja sitten on pieni, mutta äänekäs joukko hyviä ja suvaitsevaisia ihmisiä, ketkä mielellään ohjaavat muitakin oikeudenmukaisempaan, reilumpaan elämään, jossa voi seurata omaa intohimoaan pelkäämättä joutuvansa vihapuheen kohteeksi. Esimerkiksi maaseudun rauhassa Sipoossa vegaania elämää viettävä Katariina Souri, joka ”haluaa olla omalta osalta edistämässä kaikkien vähemmistöryhmien tasa-arvoa ja erilaisuuden hyväksymistä sekä herättämässä avointa keskustelua ja rajoja rikkovaa empatiaa.”

”Olen iloinen ja kiitollinen, jos voin jatkossa… myötävaikuttaa siihen, että ihmiset kaikkialla Suomessa uskaltaisivat tunnustaa oman todellisen identiteettinsä ja elää rohkeasti itsensä näköistä elämää hyväksyvässä ja myötätuntoisessa ilmapiirissä, Souri toteaa.”

Päivityksen kommenteissa entinen Vihreän liiton kansanedustaja kehottaa metsästyksen häirintään…

Lähteet:

http://ranneliike.net/teema/katariina-souri-hanko-pride-tapahtuman-viralliseksi-suojelijaksi?aid=12288

https://www.facebook.com/katariina.souri.1?ref=br_rs

Kuva: Teemu Rajala, Wikimedia

Metsästäjät tuomittu yhdyskuntapalveluun?

Havahduin tänään uutiseen, jossa Evira odottaa saavansa 3.000 hirvieläimen päätä tutkimuskäyttöönsä. Evira patistaa Twitter-tilillään metsästäjiä lähettämään saaliidensa päät tutkimukseen, jos eläin näyttää laihalta. Kerättäviin eläimiin kuuluvat kaikki hirvieläimet: metsäkauris, valkohäntäpeura, kuusipeura ja metsäpeura. Melkoinen sirkus siis edessä. Tutkimuksella halutaan kartoittaa, onko hirvissä vaarallista näivetystautia.

Tauti etenee hitaasti eikä sitä ole todettu alle vuoden ikäisillä eläimillä. Eläin laihtuu ja kuihtuu, vaikka se söisi. Taudin loppuvaiheessa alkaa ilmentyä aivoperäisiä oireita: eläin vetäytyy muista, on haluton, painaa päätä alas, toistaa tiettyjä liikkeitä, vaikuttaa hermostuneelta. Eläin voi juoda ja kuolata epänormaalin paljon.

Riskialttiin teurasjätteen käsittelyä tuhansia kertoja

Näytteeksi tarvitaan eläimen pää ja alaleuka, nielu mukaan lukien. Taudin ei toistaiseksi ole huomattu tarttuvan ihmiseen, mutta kyllä esimerkiksi apinaan, jolle on syötetty sairaan kauriin lihaa. Taudin esiintymisalueilla kuitenkin kehotetaan metsästäjiä varomaan hirvieläinten hermokudoksen ja imusolmukkeiden käsittelyä, koska näissä kudoksissa sairaalla eläimellä on tautia aiheuttavaa prionia. Näytteitä otettaessa ja pakattaessa on erityisesti syytä suojata kädet, koska hermostollisia oireita voivat aiheuttaa myös esimerkiksi erilaiset bakteeritartunnat.

Nyt siis metsästäjien odotetaan käsittelevän mahdollisesti riskialtista teurasjätettä tuhansia kertoja. Näyte jäähdytetään mahdollisimman lähelle 0 °C, kääritään se papereihin, jotka imevät mahdollisesti valuvat nesteet. Käärö muovipussiin kylmävaraajien kanssa, sekä lopuksi näyte pakataan täytetyn TSE-kaavakkeen kanssa pahvilaatikkoon. Sitten laatikko kiikutetaan lähimpään matkahuoltoon (hirven pää voi painaa helposti 20 kg) ja lähetetään kohti Eviraa.

Varmasti tärkeä tutkimus, mutta aika paljon metsästäjien odotetaan tekevän vapaa-aikoinaan korvauksetta asioita.

Mitä muuta meiltä odotetaan

Vapaaehtoiset metsästäjät (SRVA) avustavat talkootyönä poliisia päivittäin kolareissa loukkaantuneiden hirvien, villisikojen ja suurpetojen jäljestämisessä ja lopettamisessa, sekä asutuksen lähelle eksyneiden suurpetojen karkottamisessa. Hirvikolarissa ei nykyään paikalle poliisi useinkaan edes vaivaudu, jos ei tapahtumassa ole henkilövahinkoja. SRVA toiminta on ympärivuorokautista eläinsuojelutyötä. Pelkästään hirvieläinkolareita on vuosittain noin 5.000, joista miltei kaikki aiheuttavat jälkitoimenpiteitä vapaaehtoisille metsästäjille.

Metsästäjien vapaaehtoisesti talkoilla suorittama riistakolmiolaskenta on ollut mukana nostamassa suomalaista eläintieteellistä tutkimusta maailman huipulle. Riistakolmioaineistoihin perustuvia tieteellisiä artikkeleita on julkaistu yli 20 ja yleistajuisia kirjoituksia ja raportteja noin 100. Suomen riistakolmiolaskennat ovat koko maailmassa ainutlaatuinen vapaaehtoisponnistus, johon osallistuu vuosittain tuhansia metsästäjiä.

Metsästäjien suorittama vieraspetopyynti on luonnonsuojelullisesti arvokasta työtä. Vieraspetojen vaikutukset ovat olleet erityisen merkittäviä alkuperäisluonnon vesi- ja rantalintuihin. Sen lisäksi ne ovat merkittäviä taudin- ja loistartunnankantajia (rabiesvirus, ekinokokkoosi, kapi ja trikinelloosi). Vuosittain metsästäjät poistavat noin 150.000 supikoiraa ja 60.000 minkkiä.

Maa- ja metsätalousministeriö odottaa tehostettuja toimia metsästäjiltä Suomen lähialueilla hälyttävästi levinneen afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjumiseksi. Tautia ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta uhka taudin leviämisestä Suomeen on kasvanut. Tavoitteena on ennaltaehkäistä metsästyksen keinoin afrikkalaisen sikaruton leviäminen luonnonvaraisten villisikojen kautta Suomeen. Evira pyytää metsästäjiä lähettämään näytteitä metsästetyistä luonnonvaraisista villisioista ja ilmoittamaan kuolleena löydetyistä ja liikenneonnettomuuteen joutuneista luonnonvaraisista villisioista. Näytteeksi lähetetään villisian munuainen, perna ja verta, sekä emakoilta 5 - 10 cm pala kohdunsarvea ja karjuilta kivekset.

Luonnonvarakeskus (Luke) toivoo metsästäjien lähettävän siipinäytteitä metsästetyistä vesilinnuista. Näytteitä käytetään tutkimukseen, jossa Luke selvittää muun muassa lentokyvyn kehittymistä ja naaraiden sulkasadon ajoittumista.

Miten metsästäjiä kiitetään tärkeästä yhteiskunnallisesta työstä

Metsästysharrastuksen edellytykset kaventuvat vuosi vuodelta, samaan aikaan kun julkisuudessa metsästäjiä syyllistetään milloin mistäkin.

Käytössä olevien ampumaratojen määrä on pudonnut Suomessa rajusti. Vielä 1990-luvun lopussa ampumaratoja oli noin 2 000, nyt noin 650. Monet pienet radat on suljettu ja uusien metsästäjien, etenkin nuorien, on aiempaa vaikeampi päästä harjoittelemaan ampumista.

Metsästysmahdollisuudet kaventuvat jatkuvasti metsästysalueiden vähenemisen ja uusien rajoitusten myötä.

Aselakien jatkuva kiristäminen ja sekavat lupakäytännöt vaikeuttavat erityisesti nuorten harrastustoimintaa, mutta aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia kaikille metsästäjille.

Riistanhoitomaksujen, ampumakokeiden, metsästäjätutkinnon, pyynti- ja aselupien hintoja on nostettu viimevuosina paljon enemmän kuin kustannustaso on muutoin yleisesti noussut.

Metsästyslakien tulkinnanvaraisuus ja vahinkotapauksissa kohtuuttomat rangaistukset, ovat tehneet esimerkiksi karhunmetsästyksestä melkoista arpapeliä.

Kestämätön susitilanne. Kymmeniä metsästyskoiria joutuu vuosittain susien tappamiksi. Paikoin metsästys on muuttunut lähes mahdottomaksi susivaaran vuoksi.

Velvollisuuksia näyttää olevan, mutta oikeuksia kavennetaan koko ajan. Väistämättä tulee mieleeni, kauanko ilmaista yhdyskuntapalvelua metsästäjät jaksavat vapaa-aikanaan tehdä yhä kiristyvässä ilmapiirissä?

Lähteitä:

https://yle.fi/uutiset/3-9875289

https://twitter.com/Evira_uutiset

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/luonnonvaraiset-elaimet/hirvielainten-naivetystauti-cwd/

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/naytteenotto--ja-lahetysohjeet/villielaimet/hirvielainten-naivetystauti-cwd/pakkausohjeet-kuvana/

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/naytteenotto--ja-lahetysohjeet/villielaimet/hirvielainten-naivetystauti-cwd/

http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/afrikkalaisen-sikaruton-torjuntaa-tehostetaan-tulossa-rajoituksia-villisikojen-ja-sikojen-ulkotarhaukseen

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/naytteenotto--ja-lahetysohjeet/villisika/

http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/sorsajahti-alkaa-luke-toivoo-siipinaytteita/

http://www.metsastyksenmoraali.com/2012/09/metsastyksen-yhteiskunnallinen-merkitys.html

https://yle.fi/uutiset/3-9103743