torstai 13. marraskuuta 2014

Metsästän ja kerron siitä myös muille


Käyn lähes päivittäin metsällä ja riistanhoitotöissä. Kuljen usein ilta- tai aamuhämärissä ja liikkumiseni voi herättää uteliaisuutta muissa ihmisissä. Autoni saattaa jäädä passiin mennessä metsäautotielle niin, ettei tukkirekka mahdukaan ohi tai kyttyylle mennessä haluan sulkea ruokinnalle johtavan uran ihan tarkoituksellisesti autollani.

Näissä tapauksissa on paikallaan kertoa ihmisille, että olen rehellisellä asialla (en salametsästä) ja tarvittaessa minut tavoittaa puhelimitse. Valtion mailla puuhastellessa myös rajamiehet ja riistanvalvojat voivat näin hoitaa helpommin velvollisuuksiaan.

Näinä asemieshysterian aikoina lienee hyvä myös kertoa puuhistaan yleisemminkin, että satunnainen koiran ulkoiluttaja/marjastaja/sienestäjä/lenkkeilijä voi matkaa jatkaessaan nähdä ”asemiehen” tai kuulla aseen laukauksen, eikä ole mitään syytä soittaa hätäkeskukseen.

Mikään laki ei tähän tietenkään velvoita, ainakaan toistaiseksi, mutta ollen tulostanut tietokoneella pari A4-kokoista lappua ja laminoinut ne kestämään vettä ja tuiskuja. Laput laitan autolta lähtiessäni sekä tuulilasille että takaikkunalle näkyvään paikkaan esille.



Jos haluat tehdä itsellesi samanlaiset, niin tästä linkistä löydät valmiit mallit parissa eri tiedostomuodossa.

Saa jakaa :)







2 kommenttia:

  1. Hyvä teksti jälleen :) Toivottavasti muutkin ottaa sinulta mallia!

    VastaaPoista