perjantai 26. tammikuuta 2018

Sikamaista vedätystä



Villisika-asioissa meitä metsästäjiä viedään taas kuin litran mittaa. Tällä kertaa vedätyksen takana ei ole punavihreä ideologia vaan miljoonien liiketulosta jauhavan lihateollisuuden rahat. Miljardien liikevaihtoa pyörittävä pääoma on saanut juoksupojikseen tietysti Maa- ja metsätalousministeriön ja Riistakeskuksen, mutta jostain syystä myös Suomen Metsästäjäliitto on hypännyt siihen samaan kelkkaan. Porukkaan jossa pyritään tuhoamaan luontaisesti levinnyt riistalaji ”parempien” bisnesten tieltä.




Ammuttava tavattaessa


"Villisian kohdalla ohjeeksi sopii, että se on ammuttava tavattaessa", totesi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) 23.10.2017 Vantaalla. Ministeriö on tehnyt poikkeuksellisia lakimuutoksia ei-toivotun lajin torjunnassa. Keinovalaistus ja saaliin lahtaaminen aitaukseen ovat nykyisin sallittuja menetelmiä. Metsästyslaki tarjoaa nykyään lisääntymisrauhan käytännössä kaikille riistalajeille, paitsi villisialle. Sen metsästysaika jatkuu ympäri vuoden lukuun ottamatta emakkoja, joilla on porsaat. "Käytännössä vain konetuliaseet on kielletty", Leppä toteaa. Samaan aikaan Suomen Sikayrittäjät ry maksaa villisiasta 90 € tapporahaa ja lisäksi Evira maksaa 40–100 € näytepalkkiota metsästetyistä villisioista.

Metsästyslain muuttaminen yhden eläimen vuoksi on Suomessa harvinaista. Muutoinkin metsästyslakia on muutettu vain muutamia kertoja. Vanha sanonta kuuluukin: ”Rahalla saa ja hevosella pääsee.”




Keppihevosena ASF ja lihateollisuuden kiinabisnekset


Afrikkalainen sikarutto (African Swine Fever, ASF) on levinnyt mm. Venäjälle, Ukrainaan, Valko-Venäjälle, Tsekkeihin, Romaniaan, Puolaan, Liettuaan, Latviaan ja Viroon. ASF-virusta ei ole koskaan todettu Suomessa. Atria ja HK Scan ovat viimevuonna aloittaneet sianlihan viennin Kiinaan. Jo ensimmäisenä vuonna tavoitellaan miljoonien lihakilojen bisneksiä. Jos Suomessa ilmenisi ASF:ää, "todennäköisesti tautilöydös vaikeuttaisi vientihanketta tai jopa estäisi sen", sanoo Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn. Tällä hetkellä Suomen tärkein sianlihan vientimaa on Uusi-Seelanti, jonne meiltä viedään 5 miljoonaa kiloa possua vuodessa.

ASF:n torjumiseksi lihateollisuus ajaa koko villisikakannan hävittämistä. Viranomaiset ovat ohjeistaneet lopettamaan metsästysmatkailun Viroon ja valvoivat tehostetusti viime syksynä matkustusta Virosta Suomeen, jotta suomalaiset metsästysmatkailijat eivät toisi ASF:ää mukanaan.



Metsästäjiä syyllistetään aivan turhaan


Sikarutto leviää tällä hetkellä kaikista toimista huolimatta noin 30 km vuodessa. Se siis hyvin suurella todennäköisyydellä tulee Suomeen ennemmin tai myöhemmin. Todennäköisesti se ei tule villisian vaan ihmisen mukana, koska ihmisliikenne on vilkkaampaa ja koska tauti elää varsin pitkään ja koska väki laiminlyö surutta hygieniamääräyksiä”, kertoo Metsästäjäliiton järjestötiedottaja Kai Tikkunen. Tauti levisi alun perin Eurooppaan sioille vastuuttomasti syötetyn afrikkalaisen ruokajätteen myötä.

Käytännössä villisika ei edes teoriassa voi viedä tartuntaa nykyaikaiseen sikalaan, koska se on tarkoin suljettu alue. Sikalaan sisälle pääsevät vain valitut ihmiset. Hekin joutuvat kulkemaan aina tautisulun kautta. Tautisulun käytössä kaikki noudattavat samaa toimintamallia. Ulkojalkineet ja päällysvaatteet jätetään tuulikaappiin. Jokainen sikalaan tulija pesee vähintään kätensä ja/tai käy suihkussa. Peseytymisen lisäksi sikalaan tulija vaihtaa kaikki vaatteensa sikalasta saataviin vaatteisiin, jotta vaatteiden mukana ei tule taudinaiheuttajia ulkopuolelta. Vaatevaihdossa on kaapit ja pesupaikat vaatteille.

Tässä kohtaa onkin mielenkiintoista, että Suomen maatiloilla on yli 16.000 ulkomaalaista työntekijää. Monilla sikatiloilla työntekijät tulevat pahimmilta sikaruttoalueilta, eli Ukrainasta, Puolasta ja Balttiasta.

Tietojeni mukaan jotkut sikatilalliset osallistuvat ahkerasti myös villisikajahteihin. Ajatus tuntuu täysin käsittämättömältä. ASF-virus voi levitä myös täysin oireettomien villisikojen (verestä, lihoista, elimistä, ulosteista, virtsasta, ruhosta) säilyen vaatteissa, koirissa ja varusteissa jopa useiden viikkojen ajan. Jos sikalayrittäjän pahin pelko on villisikojen mukana leviävä tauti, niin eikö kannattaisi metsästämisen sijaan päinvastoin pysytellä niistä mahdollisimman kaukana? Nykyaikaiseen sikalaan kun tuota tautia ei voi tulla kuin ihmisen sinne tuomana. Toissijaisesti tauti voi sikalaan tulla omistajan taholta myös tietysti vaikka viinanhakureissulta Baltiasta. Niilläkin on sikafarmareita tavattu.

Jos ja kun ASF-virus suomeen tulee ja leviää sikalaan, on syyllinen ensisijaisesti sikafarmari itse tai hänen sikaruttoalueelta tulevat työntekijänsä. Ei metsästäjä, eikä suomalainen villisika, jossa ei toistaiseksi ole tavattu kertaakaan ASF-virusta.



ASF-viruksen vaikutuksia on liioiteltu


Olisiko sianlihan viennin tyrehtyminen oikeasti ongelma Suomelle ja suomalaisille vai koskisiko tämä lähinnä tuottajia ja lihataloja?

Sikatalous suomessa on tappiollista. Ilman voimakasta yhteiskunnan tukea, eivät tulot kattaisi edes kaikkia tuotantokuluja. Joidenkin arvioiden mukaan tuki on noin 70 prosenttia sikatalouden harjoittajan nettotulosta. Tässä ei ole itsessään mitään väärää. On monessa mielessä tärkeää, että kotimaista alkutuotantoa tuetaan. Tarvitsemme omavaraista puhdasta ja moraalisesti kestävää ruokatuotantoa. Lainsäädäntömme korkeiden eettisten vaatimusten, ilmasto-olosuhteiden ja maailmanmarkkinahintojen puristuksessa ei tuotanto olisi mahdollista ilman tukia. Tukijärjestelmä toisin sanoen takaa sen, että suomalaiset voivat syödä Suomessa tuotettua lihaa kohtuulliseen hintaan. Oikein hyvä siis näin.

Tällä hetkellä sianlihan kulutus ja tuotanto ovat käytännössä samalla tasolla. Olemme siis sianlihan osalta omavaraisia, joten tästä syystä ei ole perusteltua nostaa tuotantoa. Kiinaan vietävä liha lisää tappiollista tuotantoa, jonka rahoittavat suomalaiset veronmaksajat. Vienti ei pelasta, sanoo Pellervon taloustutkimus PTT:n vt. toimitusjohtaja Perttu Pyykkönen. ”Se on bulkkivientiä, jossa emme ole kilpailukykyisiä. Mitä isompi osa viedään, sitä enemmän tulee vain painetta tuottajahintaan.” Tuottajahinnan laskiessa myös tuen tarve nousee.

Eli onko sialihan viennissä mitään järkeä normaalin veronmaksajan näkökulmasta? Ei ole, ellei satu omistamaan lihateollisuuden osakkeitta tai työskentele tämän jalostusketjun palveluksessa. Kaikille muille kuin bisnekseen osallistuville jokainen Kiinan viety possu on pelkkää rahanmenoa. Eli kansantaloudellisella hyödyllä villisikojen lahtaamista ei voida perustella.




Onko Suomen metsästäjäliitto metsästäjän asialla?


Metsästäjäliitto aloitti marraskuun alussa Suomen riistakeskuksen rahoituksella aitauspyyntihankkeen. Kysyin Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitarilta, ”Miksi Metsästäjäliitto lähtee pyytämään villisikoja katiskalla? Metsästäjäliiton pitäisi olla meidän metsästäjien asialla, mutta nyt ollaan huolissaan luonnonvaraisen riistakannan lisääntymisestä. Miten me metsästäjät hyödymme villisikojen lahtaamisesta aitaukseen?

Heli Siitarin vastaus: ”Kiitos Janne asiallisesta kysymyksestä! Metsästäjäliitossa olemme samaa mieltä, että villisika rikastuttaa suomalaista metsästyskulttuuria ja suo lisää mahdollisuuksia metsästäjille. Liitto osaltaan tukee kestävää ja eettistä metsästystä. Tosiasia on, että afrikkalaisen sikaruton (ASF) uhka on todellinen, ja asiantuntijoiden mukaan se jossain vaiheessa rantautuu Suomeen, mitä luultavimmin ihmisen mukana. Liitto on mukana TOTEUTTAJANA Suomen riistakeskuksen hankkeessa, jossa KEHITELLÄÄN villisian pyyntiaitausta osana MMM:n ASF:oon varautumisstrategiaa. Eli sitten joku päivä kun rutto tänne rantautuu, niin meillä olisi hyvä olla kaikki keinot käytössä hallita sikakantaa. Mielestäni "sikahysteria" on tällä hetkellä suuressa osassa maata liioiteltua ja sitä lietsotaan turhaan. Jahti-lehti kakkosnumerossaan v. 2018 pureutuu tähän problematiikkaan. Meillä on varmasti paljon opittavaa villisian metsästystavoissa ja kannanhoidossa. Kun haluatte lisätietoja hankkeen tarkoitusperistä, niin olkaa mielellään yhteydessä suoraan riistakeskukseen tai ministeriöön :-)

Vastasin Siitarille: ”Ymmärrän oikein hyvin huolen sikarutosta. Sikojen aitaukseen lahtaaminen ei kuitenkaan omasta mielestäni aja meidän metsästäjien etuja, oli se sitten pieni- tai suurimuotoista. Meillä metsästäjillä, kun on ihan hyvät ja harrastukseemme sopivat tavat hoitaa sikakantaa perinteisin jahtimuodoin. Jos jotkut tahot haluavat lahdata sikoja aitaukseen, niin mielestäni asia on niiden tahojen ongelma (riistakeskus tai ministeriö), ei metsästäjien.Siitari jätti kommentoimatta asiaa.

Metsästäjäliiton sääntöjen mukaan, 3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto pyrkii toiminnassaan: 3) edistämään riistakantojen kestävään käyttöön perustuvaa verotusta, aktiivista riistanhoitoa sekä metsästyskoiraharrastusta; 4) edistämään luonnon monimuotoisuutta ja riistan elinympäristöjen parantamista.

Mielestäni sikojen aitaukseen lahtaaminen ei tue Metsästäjäliiton omien sääntöjen mukaista tarkoitusta, eikä näin ollen ole metsästäjien asialla.

Sikojen katiskapyyntiin Metsästäjäliiton järjestötiedottaja Kai Tikkunen kommentoi seuraavasti: ”…kun tauti tulee, niin sika-alueiden metsästysseuroille tulee valtion toimesta erinäisiä rajoituksia ja velvoitteita, jotka kestävät niin kauan kuin ruttoa on ja vähän vielä sen päälle. …Se mitä Suomessa otetaan käyttöön on toki vielä mysteeri, mutta ainakaan lievimmän kautta se ei mene. Ja tämä rumba kestää niin kauan kun sikaruttoalueilla on sikoja. Joten mitä enemmän niitä on, sitä kauemmin rajoitukset ovat voimassa. Ja sitä kauemmin kestää ennen kuin villisikapopulaatio voi taas alkaa kasvaa terveenä. Tästä tässä on kysymys. Kyse on prototyypin suunnittelusta sen varalle, jos tauti tänne tulee. Että tilanne saadaan nopeasti hoidettua, mikäli on pakko. Ja että metsästysharrastus ei kokonaisuutena vaarannu."

Esitin Tikkuselle jatkokysymyksen: ”Nyt kuulosti erikoiselta. Missä vaiheessa voidaan palata taudin levittyä johonkin normaalitilaan? Ei kait tuo sikarutto kerran tänne levittyään mihinkään katoa? Vähän niin kuin jänisrutto yms taudit, esiintyvät aika ajoin. Mutteivat poistu? Vai olenko väärässä?

Johon Tikkunen vastaa: ”Hoitokeinoja ei vielä ole. Se on erittäin vaikea hävittää koska se elää varsin pitkään ulosteissa ja raadoissa. Mutta ei loputtomasti. Jos sikakanta on iso, niin hävitys on käytönnössä aika mahdotonta. Jos taas pieni, niin tilanne on jonnin verran parempi. Ja tautivyöhykkeiden ulkopuolella toiminta voi jatkua suht normalisti. Mutta jos kanta on suuri niin vyöhykkeitä tulee aika nopeasti lisää. Mutta hankala kysymys kaiken kaikkiaan. Tauti on levinnyt niin äkkiä että uutta oppii varmasti kaiken aikaa. Jotakin 5-10 % villisioista ei kuole tautiin. Josko sieltä löytyisi joku parannuskeino. Mutta jos maassa ei ole sikoja, ja se pysyy sikavapaana kunnes jätösten pöpöt kuolevat, niin silloin alueella ei pitäisi olla enää ruttoakaan. Siattomaan tilaan pääseminen on sitten taas haastavaa. Ei se tyhjästä syntynyt van tuli ilmeisesti saastuneen rehun mukana Afrikasta. Säästäminen rehun hinnassa taas kannatti.

Kommentoin vielä: ”Ja kun ei ole hoitoa, niin tilanne on siitä hetkestä eteenpäin ihan samanlainen metsästäjien kannalta, tehtiin nyt jotain tai ei?Tähän Kai Tikkunen ei enää vastannut.




Mitä tästä opimme?


ASF on hankala ja sioille vaarallinen tauti, joka tartutti eläimiinsä rehunhinnassa säästellyt siankasvattaja. Tähän tautiin ei ole olemassa mitään tunnettua hoitokeinoa. ASF leviää tällä hetkellä kaikista toimista huolimatta noin 30 km vuodessa. On siis vain ajan kysymys koska sitä löydetään Suomesta. Kaikkein todennäköisemmin se tulee Suomeen ihmisen, ei villisian tuomana.

Mahdollinen ASF:n leviäminen suomalaiseen sikalaan johtuu vain ja ainoastaan sikalassa tapahtuvasta toiminnasta ja laiminlyönneistä ainakin tautisulun osalta. Tällainen tartunta aiheuttaisi taloudellisia menetyksiä sikatalouden toiminnassa, mutta säästäisi pitkässä juoksussa veronmaksajien rahoja. Siankasvatusta itsessään ei ASF lopeta, sillä sikoja kasvatetaan edelleen kaikissa tartunnan saaneissa maissa.

Suomen metsästäjäliitto ei toimi jäsentensä vaan lihateollisuuden etujen mukaisesti lahtaamalla sikoja katiskaan. Tällä toiminnalla ei ratkaista ASF-ongelmaa nyt, koska meillä ei virusta ole esiintynyt ollenkaan. Katiskaan lahtaaminen ei ole ratkaisu myöskään silloin, jos virus pääsisi leviämään Suomeen, koska mitään hoitokeinoa tautiin ei tunneta. Käytännössä kaikissa maissa, joissa virusta on esiintynyt, se on myös jäänyt pysyväksi ilmiöksi riippumatta siitä, kuinka paljon sikoja on lahdattu. Taudin puhjettua osa sioista kuolee, mutta osa jää vastustuskykyisiksi, aivan kuin monissa muissakin taudeissa.

Katiskaan lahtaaminen on mitä ilmeisimmin myös Metsästäjäliiton omien sääntöjen hengen vastaista.

Mitä jos näkisimme orastavan villisikakannan tuholaisen sijaan mahdollisuutena, joka voisi luoda esim. metsästysmatkailulle uuden maailman. Voisimme luoda maaseudulle työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia (ilman isompia veronmaksajan tukia). Luomuruoan ja ekomatkailun kultaisena aikana voisi joku pitää tätä jopa järkevänä ajatuksena. Ilmeisesti ei kuitenkaan Metsästäjäliitossa…




Entäpä sudet?


Hyvä ystäväni Marko kysyi asiaan liittyen: ”… susien mahdollisesta roolista sikaruton levittäjänä. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi Suomessa ei olla huolestuneita siitä että sudet, jotka ovat runsaslukuisia samalla suunnalla kuin missä sikaruttoa esiintyy (rajan takana) ja ainakin Luken mukaan sudet liikkuvat kovasti rajan molemmin puolin, jolloin niitä ei edes lasketa Suomen populaatioon mukaan.”

Aivan yhtä hyvin voisi kysyä mikseivät viranomaiset ja metsästäjäliitto ole huolissaan jo nyt Suomeen itärajan takaa tulleesta hirviekinokokista ja tuloillaan olevasta myyräekinokokista. Toisin kuin ASF, ekinokokki on heisimatojen toukkamuotojen aiheuttama ihmiselle vaarallinen tauti. Ihminen voi saada tartunnan loista kantavan suden ulosteista tai niiden ulosteen saastuttaman veden tai elintarvikkeiden välityksellä, esimerkiksi luonnonmarjoista. Ekinokokista ei käytännössä voi parantua kokonaan ja lääkitystä jatketaan läpi elämän. Pahimmassa tapauksessa ekinokokkiloinen on tappava.

Miksi susia ei lahdata katiskaan? Kumpi on vakavampaa? Sikojen tauti vai ihmisten tauti? Vastaus ei ole tälläkään kertaa Kanada, vaan veronmaksajien rahat…








Jossain päin Aasiaa joku syö iloisesti suomalaisen veronmaksajan laskuun lihateollisuuden kääriessä voittoja. (Kuvan henkilö ei liity veronmaksajien vedätykseen saati villisikojen lahtaamiseen).





Käytettyjä lähteitä:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.210709
https://www.evira.fi/globalassets/tietoaevirasta/julkaisut/esitteet/elaimet/asf_eurooppa_varaudu_fi_051217.pdf
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.209838
https://yle.fi/uutiset/3-8665381
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/atria-vie-t%C3%A4n%C3%A4-vuonna-sianlihaa-kiinaan-aiemmin-arvioitua-enemm%C3%A4n-1.198975
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.212476
https://www.talouselama.fi/uutiset/afrikkalainen-sikarutto-uhkaa-suomalaisyhtioiden-sianlihan-vientia-kiinaan/3d7ff392-bdb8-388a-bf23-85acfef5476d
https://www.facebook.com/groups/1642834649278810/
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/maatiloilla-on-yli-16-000-ulkomaalaista-ty%C3%B6ntekij%C3%A4%C3%A4-1.124452
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/ukrainalaiset-ty%C3%B6ntekij%C3%A4t-ovat-monen-maatilan-pelastus-1.125086
https://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/ohjeet_ja_lomakkeet/Tautisuojaus%20sika.pdf
https://www.imatralainen.fi/artikkeli/502750-villisiasta-metsastajalle-90-euron-korvaus-sika-ala-pelkaa-ruttoa
https://www.vastuullinensikatalous.fi/ohjekirja/sisaankaynti-ja-toimisto
https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen-sikarutto/metsastajille-afrikkalaisesta-sikarutosta/
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/sikatalous-sy%C3%B6ksyy-hk-scan-ajaa-alas-tiloja-1.126280
http://www.eskokiviranta.fi/etela-suomen-kansallinen-tuki-siirtymassa-historiaan.htm
http://www.lihatiedotus.fi/liha-tilastoissa/lihantuotanto-suomessa.html
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209558
https://metsastajaliitto.fi/node/902
https://metsastajaliitto.fi/node/45
http://www.ejs.ee/mannil-aafrika-seakatkust-vabanemine-on-jahimeeste-kates/
https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/ekinokokit/
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005260905.html
Kuvituskuva: morguefile.com