keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Onko salarakastelu rikos?



Salametsästystermin käyttö ei ole hyväksyttävää, se on vanhentunut, värittynyt ja virheellinen. Se levittää vääränlaista mielikuvaa siitä, että metsästys liittyisi jollain tavoin rikollisuuteen. Metsästys on lakiin perustuvaa eettistä toimintaa ja osa ikiaikaista arvokasta suomalaista kulttuuria. Siinä itsessään ei ole mitään salaista, likaista, moraalitonta, rikollista tai tuomittavaa. Tunnettu tosiasia on, että metsästäjät ovat selvästi lainkuuliaisempia kansalaisia kuin suomalaiset keskimäärin.

On siis täysin perustelematonta ja loukkaavaa yhdistää rikolliseen toimintaan sana metsästys. Oikeita ja korrekteja ilmaisuja tälle rikolliselle toiminnalle ovat riistavarkaus, laiton tappaminen, luontorikos tai ympäristörikos. Salametsästys on vanhentunut ja loukkaava termi, jonka käytöstä tulee luopua heti.



Se on loukkaus, jos se loukkaa minua


Et voi itse valita, loukkaako tämä termi minua. Jos käytät sitä tämän luettuasi, teet sen tahallisesti loukkaamismielessä. Enemmistö ei voi päättää vähemmistön puolesta, mikä on loukkaavaa ja mikä ei. Sen jälkeen, kun asiasta on huomautettu, ainoa syy jatkaa salametsästystermin käyttöä on ylemmyydentunto sitä ihmisryhmää kohtaan, jonka yleinen toivomus on olla tulematta sotketuksi rikolliseen toimintaan.

Et voi perustella salametsästys-sanan käyttöä sillä, että jotkut metsästäjät voivat olla siitä loukkaantumatta tai jopa itse käyttävät sitä termiä. Sillä on väliä, kuka leimaavan sanan sanoo. Monet marginaaliryhmät käyttävät keskenään sanoja, jotka muiden suussa ovat loukkaavia. Esimerkiksi afroamerikkalaisessa nuorison alakulttuurissa voivat mustat miehet käyttää neekeri-sanaa ylpeästi toisistaan, muta se ei anna kenelle tahansa lupaa tulla huutelemaan mitä tahansa tummaihoisista ihmisistä. Ei, vaikka loukkaavaa sanaa olisi käytetty vielä 1970-luvulla aapisissa ja 2000-luvulle saakka joidenkin makeisten nimissä.

Sanojen merkitys ei asu sanakirjassa. Se syntyy kommunikaatiotilanteessa. Puhuja tarkoittaa ja kuulija tulkitsee. Kun kuulijana on altavastaaja, ei riitä, että tietoinen tarkoitus ei ole loukata. Hinttari, hintti, lepakko tai transu ovat loukkaavia ilmaisuja toisesta ihmisestä, vaikka itse et tarkoittaisi niillä loukata. Ne ovat loukkaavia termejä, vaikket edes suuntaisi niitä kehenkään henkilökohtaisesti. Aivan samalla tavalla termi salametsästys on jo mielikuvien tasolla vihjaileva ja loukkaava.

Metsästys ja saalistuksesta nauttiminen on osa eloonjäämisviettejämme. Se on meidän perustarpeitamme samaan tapaan kuin seksuaaliset tarpeet. Et voi valita nautitko saalistuksesta, tai minkälaisesta metsästyksestä nautit eniten. Samalla tavalla kuin seksuaalinen suuntautuminen ei ole valinta, eikä se ole tahdonalainen asia, ei metsästyskään ole vain harrastus tai huvittelu. Se tyydyttää osaltaan kaikkia Maslow’n tarvehierarkian viittä kategoriaa. Se on siis olennainen osa meidän ihmisyyttämme. Näin on, vaikka sinä et sitä hyväksyisi tai se ei olisi osa sinun ihmiskäsitystäsi.



Metsästäjät ovat luonnonsuojelijoita


Luontorikollisilla on erittäin harvoin mitään tekemistä oikeiden metsästäjien kanssa. Usein on jopa niin, että metsästäjät taistelevat aktiivisesti tämän toiminnan kitkemiseksi. Näin esimerkiksi Afrikassa, jossa metsästäjien rahoin ja toimin suojellaan lukuisia villieläinpopulaatioita rikollisjengien brutaaleilta toimilta. Metsästäjät estävät norsunluun ja sarvikuonon sarvien kauppaa sekä toimivat aktiivisesti holtitonta ja laitonta bushmeat-tappamista vastaan. Metsästäjät ovat ympäri maailman luontoa ja elinympäristöä vaalivia ja suojelevia aktiivisia toimijoita.




Näin on myös täällä meillä Suomessa. Metsästäjät maksavat vuosittain merkittäviä summia riistanhoito- ja pyyntilupamaksuihin. Näitä maksutuloja käytetään mm. riistavahinkojen ja riistan elinympäristöä merkittävästi parantavien hankkeiden toteuttamiseen, mikä edistää laajemminkin luonnon biodiversiteetin säilyttämistä ja lisäämistä. Metsästäjät ovat perustaneet useita lintukosteikkoja (mm. yhteistyössä WWF:n kanssa) ja ennallistaneet tuotantokäytössä olleita soita. Nämäkin toimet hyödyttävät riistan lisäksi koko luonnon monimuotoisuutta.




Metsästäjien suorittama vieraspetopyynti on luonnonsuojelullisesti arvokasta työtä. Vieraspetojen vaikutukset ovat olleet erityisen merkittäviä alkuperäisluonnon vesi- ja rantalintuihin. Sen lisäksi ne ovat merkittäviä taudin- ja loistartunnankantajia (rabiesvirus, ekinokokkoosi, kapi ja trikinelloosi). Vuosittain metsästäjät poistavat noin 150.000 supikoiraa ja 60.000 minkkiä.





Vapaaehtoiset metsästäjät (SRVA) avustavat talkootyönä poliisia päivittäin kolareissa loukkaantuneiden hirvien, villisikojen ja suurpetojen jäljestämisessä ja lopettamisessa, sekä asutuksen lähelle eksyneiden suurpetojen karkottamisessa. SRVA-toiminta on ympärivuorokautista eläinsuojelutyötä. Pelkästään hirvieläinkolareita on vuosittain noin 5.000, joista miltei kaikki aiheuttavat jälkitoimenpiteitä vapaaehtoisille metsästäjille.



Metsästykselle ja riistavarkaudelle on omat sanat muissakin kielissä


Koska metsästys ja rikollisuus eivät ole samaa sukua tai saman puun oksia, on niillä muissakin kielissä toisistaan poikkeavat termit.

Ruotsiksi korrekti termi riistavarkaudelle on tjuvskytte. Metsästystä kuvaava sana on jakt.
Englanniksi korrekti termi riistavarkaudelle on poaching. Metsästystä kuvaava sana on hunt.
Saksaksi korrekti termi riistavarkaudelle on wilderei. Metsästystä kuvaava sana on jagd.
Viroksi korrekti termi riistavarkaudelle on salaküttimine. Metsästystä kuvaava sana on jaht.
Venäjäksi korrekti termi riistavarkaudelle on Браконьерство. Metsästystä kuvaava sana on охота.
Ranskaksi korrekti termi riistavarkaudelle on braconnage. Metsästystä kuvaava sana on chasse.
Espanjaksi korrekti termi riistavarkaudelle on el furtivismo. Metsästystä kuvaava sana on caza.



Sanoilla on tärkeä merkitys


Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Raiskausta ei voi kutsua salarakasteluksi. Se on ja sitä kuuluu kutsua raiskaukseksi. Näpistystä tai varkautta ei myöskään voi kutsua salaostamiseksi. Laitonta tappoa ei voi samasta syystä kutsua minkäänlaiseksi metsästykseksi. Se on rikos. Voit ihan itse päättää, kutsutko sitä riistavarkaudeksi, luontorikokseksi tai ympäristörikokseksi.






Tätä kirjoitusta varten käytettyjä lähteitä ja lainauksia:


https://www.iltamakasiini.fi/artikkeli/551272-miss-gay-finland-2016-yleisovoittaja-tuuli-kamppila-tasta-syysta-transu-on
https://kioski.yle.fi/omat/hlbtiq-mita-nama-termit-tarkoittavat
http://trasek.fi/perustietoa/kasitteita/
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kersti_juva/saako_sanoa_neekeri.11969.blog
https://www.studio55.fi/vapaalla/article/miksi-n-sanasta-tuli-paha-ja-kielletty-asiantuntija-kertoo/136286
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow%E2%80%99n_tarvehierarkia
Kuva: https://es.wikipedia.org/wiki/Violaci%C3%B3n#/media/File:Zichy_Mih%C3%A1ly_rajz.jpg
Kuva: https://www.facebook.com/scifoundation/photos/a.475192792617437/819961811473865/?type=3&theater
Kuva: https://riista.fi/riistatalous/riistavahingot-ja-konfliktit/suurriistavirka-apu/

http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2018/05/medialla-on-yksisuuntainen.html

http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2017/10/todellinen-syy-miksi-vegaanit-inhoavat.html

http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2018/02/harrasteaseet-vahentavat-rikollisuutta.html





Postskriptumi:

Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä


Asiat muuttuvat vain, jos päätämme muuttaa niitä. Meidän ei tarvitse alistua loukkauksille. Meidän ei tarvitse hyväksyä perseilypuhetta. Voimme toimia ja sillä on vaikutus.  Suosittelenkin heti puuttumaan, jos näet mediassa tai keskustelussa käytettävän toksista termiä ”salametsästys”. Korjaa ja kerro miksi se on väärin ja loukkaavaa.

Voit jakaa myös tämän tekstin linkkiä tai tilanteen mukaan käyttää vapaasti näitä aihetunnisteita (hashtag):

#sanoillaonmerkitys
#puhutaanasioistaniidenoikeillanimillä
#puhusivistyneemmin
#kunnioitakulttuuriamme
#miksiloukkaat
#etsaasanoanoin
#toksistapuhetta
#perseilypuhetta
#salarakasteluonraiskaus
#salaostaminenonvarkaus
#metsästysonkaunista


lauantai 3. marraskuuta 2018

Hyvää Pyhän Hubertuksen -päivää!



Pyhä Hubertus on metsästäjien suojeluspyhimys, jonka kunniaksi marraskuun kolmatta päivää vietetään juhlapäivänä. Hubertusta arvostetaan metsästäjien keskuudessa erityisesti myös eettisen metsästyksen innoittajana. Pyhää ja harrasta elämää ei Hubertus tosin nuoruudessaan elänyt. Perimätiedon mukaan hänen kerrotaan askarrelleen samalla kiihkeydellä sotatantereilla, jahtimailla ja neitojen kamareissa. Taisteluissa osoitetun urheuden ansiosta hän ansaitsi palatsikreivin arvon 26 vuotiaana ja valloitti Louvain kreivin tyttären vaimokseen.

Vaimo kuitenkin kuoli synnyttäessään heidän poikaansa. Leskeksi jäätyään Hubertus omistautui lähes pelkästään metsästykselle. Eräänä pitkäperjantain aamuna, kun muut ihmiset kokoontuivat kirkkoon, meni Hubertus metsälle. Kesken kiivaimman haukun koirat yllättäen lopettivat ajonsa ja palasivat häntä koipien välissä isäntänsä jalkoihin. Silloin heidän eteensä ilmestyi vitivalkoinen saksanhirvi, jonka sarvien välissä loisti risti.




Samalla kuului jylisevä ääni: ”Hubert, käänny Herran puoleen ja pyhitä elämäsi, muutoin tiesi vie nopeasti helvettiin”. Hubertus polvistui ja sanoi: ”Herra, mitä haluat minun tekevän?”. Hän sai vastauksen: ”Mene ja etsi piispa Lambert, hän opettaa sinulle”.

Kokemuksen jälkeen Hubertus lähti tapamaan piispaa ja teki täydellisen parannuksen. Hän jakoi myöhemmin kaiken omaisuutensa köyhille, omistautui ihmisten palvelimiseen ja kirkolliseen elämään. Hubertuksesta tuli Maastrichtin piispa. Hänen kerrotaan erityisesti saaneen kyvyn parantaa villieläinten ja koirien uhriksi joutuneita.

Hubertus kuoli 71-vuotiaana 30. toukokuuta vuonna 727. Kuusitoista vuotta myöhemmin 3. marraskuuta Hubertus julistettiin pyhimykseksi. Sittemmin hänen luunsa asetettiin pyhäinjäännöslippaaseen pyhiinvaeltajien houkuttelemiseksi Andain luostariin. Näin sai alkunsa myös Pyhän Hubertuksen muistopäivän vietto. Reformaation kuohunnan myötä reliikit katosivat, mutta luostarin kirkko on säilynyt edelleen pyhiinvaelluskohteena.



Hubertuksen merkitys nykyään


Legendana kerrotaan, että Hubertuksen uskonnollisessa näyssä valkoinen saksanhirvi opetti häntä lisäksi arvostamaan elämää ja eläimiä. Kokemaan myötätuntoa niitä kohtaan Jumalan luomina olentoina, joilla on jo itsessään arvoa. Esimerkiksi metsästäjä saa ampua ainoastaan, kun siisti, armollinen ja nopea kuolema on mahdollista. Hänen tulee valita saaliinsa tarkkaan ja nuoren yksilön sijaan mieluummin metsästää vanhoja pukkeja, jotka ovat ohittaneet parhaat lisääntymisvuotensa. Metsästäjän tulee valita komean trofeen sijaan armonlaukaus sairaalle tai vahingoittuneelle eläimelle, jos sellainen on näköpiirissä. Hänen ei myöskään tule koskaan ampua emää, jolla on vasoja mukanaan. Tahi metsästää saalista, joka on avuttomassa tilassa.

Nämä ohjeet ovat tuttuja kaikille meille nykypäivän metsästäjille. Ne eivät kuitenkaan olleet mitenkään itsestäänselviä 1300-vuotta sitten. Hubertuksen muisto opettaa meitä metsästäjiä sukupolvesta toiseen tärkeässä asiassa. Suuri etuoikeus tuo mukanaan myös tärkeän vastuun. Riistaa pitää arvostaa ja kunnioituksen tulee näkyä tekoina. Varjellaan metsän eläimiä ja antimia, jotta kannat säilyisivät myös tulevaisuuteen.





Kaatoryyppy Pyhän Hubertuksen siunaamana


Kaatoryypyllä on pitkät perinteet ja se on syvään juurtunut osa metsästyskulttuuriamme. Kyse ei ole humalassa metsästämisestä vaan riistan kunniaksi otetusta snapsista. Otetaan lakki pois päästä, nautitaan huikka jaloa ainetta ja tarjotaan jahtikavereillekin kaadon kunniaksi.

Ehkäpä tunnetuin ja suosituin juoma tässä tarkoituksessa on Jägermeister. Etiketissä olevan Pyhän Hubertuksen symbolin lisäksi vihreässä kehyksessä kiertää myös metsästäjien runo.


Saksaksi:

Das ist des Jägers Ehrenschild,
daß er beschützt und hegt sein Wild,
weidmännisch jagt, wie sich’s gehört,
den Schöpfer im Geschöpfe ehrt.


Suomeksi suora käännös:

Tämä on metsästäjän kunnianlaatta,
jotta hän suojelee ja vaalii riistaansa,
rehti jahti, kuten sen kuuluu,
luojaa luoduissa kunnioittaa


Jägermeisterin kehittäjä Curt Mast keksi yrttiliköörin reseptin vuonna 1934. Juoma on pysynyt muuttumattomana tähän päivään asti. Sekoitukseen kuuluu 56 eri aineosasta, mutta tarkka resepti varjeltu salaisuus. Jägermeisterin ainesosat uutetaan alkoholiin ja annetaan kypsyä tammitynnyreissä vuodenpäivät.

Jägermeisterin nimi tarkoittaa suomeksi metsästäjämestaria. Juoman kehittäjä oli innokas metsästäjä ja halusi näin osaltaan kunnioittaa Hubertuksen perintöä.



Osallistu arvontaan


Hubertuksen päivän kunniaksi laitetaan arvonta pystyyn. Osallistumisen ainoa ehto on, että kommentoit tämän kirjoituksen kommenttikenttään olevasi mukana arvonnassa, tyyliin ”Mukana arvonnassa” tms. Voit voittaa minkä tahansa näistä yhdeksästä palkinnosta, mutta Jekkupullon lähetän vain täysi-ikäiselle ;)

Arvontapalkinnot:

1 Kpl 6x4 cl Jägermeister Shot Glasses
1 Kpl Jägermeister Coolpack 350 ml 35% vol
1 Kpl Jägermeister -henkselit
5 Kpl Jägermeister -avainnauhat




Suoritan arvonnan 16.11. ja voittajien nimet julkaistaan tässä blogissa.

Tosi mukava jos lisäksi jaat tätä juttua somessasi, samalla levität tietoa meidän metsästäjien omasta päivästä, sen historiasta ja vastuullisesta metsästyksestä.